Lausunto Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikan strategialuonnoksesta

Sisäasiainministeriö

Sisäasianministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikan strategialuonnoksesta, jonka tavoitteena on luoda puitteet ohjelmakaudella 2007 – 2013 harjoitettavalle rahastopolitiikalle ja ohjata toimenpideohjelmien laadintaa. Strategian laadintaa on ohjannut strategiatyöryhmä, jossa on ollut ministeriöiden, alueiden ja sosiaalipartnereiden edustus.

Kansallisen alue- ja rakennepolitiikan strategian laadinnassa on hyödynnetty nykyisen ohjelmakauden kokemuksia ja niistä tehtyjä arvioita sekä ministeriöiden, alueiden ja sosiaalipartnereiden tekemiä näkemyksiä aluekehityksen toimintaympäristön muutoksesta ja haasteista. Strategiaan on sisällytetty tiivistelmä alue- ja rakennepolitiikan toimintaympäristön kuvauksesta ohjelmakaudella 2007-2013.

Suomen Yrittäjien mielestä strategian pohjalta toteutettavan aluepolitiikan tulee tukea unionin koheesiopolitiikan toteuttamista ja Lissabonin strategian tavoitteita EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi Suomen kansallisista lähtökohdista. Tavoitteena on, että strategian pohjalta toteutettava alue- ja rakennepolitiikka vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Tulevalla ohjelmakaudella koko Suomi kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoitteen piiriin. Yhtenäinen tavoitekokonaisuus selkeyttää alue- ja rakennepolitiikan toteuttamista ja sen nivomista osaksi kansallisia kehittämistavoitteita.

Lausunnolla olevassa strategiassa on valittu kolme painopistealuetta:

1. Yritykset ja innovaatiot
2. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys
3. Kilpailukykyiset toimintaympäristöt

Valitut painopistealueet ohjaavat alue- ja rakennepolitiikan resurssien kohdentamista. On tärkeää, että rajalliset resurssit kohdennetaan toimenpideohjelmissa näiden painopistealueiden sisällä. Strategiassa valitut painopisteet ovat keskeisiä aluekehittämisen teemoja. Yrittäjyyttä tulee tarkastella kaikkien painopisteiden alla. Yritysaktiivisuuden parantaminen, kasvun tukeminen, yritysten kilpailukyvyn ja kilpailukykyisten toimintaympäristöjen kehittäminen sekä innovaatiotoiminnan edistäminen luovat edellytyksiä strategian tavoitteiden toteuttamiselle. Esitetyt painopisteiden sisällöt ovat mielestämme riittävän kattavat.

Yrittäjyyden painopisteenä tulee olla etenkin alkavien yritysten ongelmien ratkaiseminen, kasvuyritysten seulonta ja kehittäminen sekä yritystoiminnan kilpailukykyä edistävät toimenpiteet. Edellytyksiä omistajanvaihdoksille sukupolvenvaihtotilanteissa on helpotettava. Myös konkurssin tehneiden yrittäjien paluuta yritystoiminnan piiriin tulee tukea.

Perinteisen työvoimapolitiikan painopisteenä on ollut lähinnä työttömien kouluttaminen. Lisääntyvä pula ammattitaitoisesta työvoimasta edellyttää uudenlaisen aktiivisen työvoimapolitiikan, jossa painopisteenä on työllisten ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, nykyistä laajempaa käyttöönottamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienyritysten asemaan kilpailtaessa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Selvitysten mukaan pienyrityksillä on rajallisesti mahdollisuuksia ja resursseja osallistua erillisiin koulutushankkeisiin. Pienyrittäjillä on usein vaikeuksia irrottautua tarpeelliseenkin koulutukseen. Puutteita on myös taidoissa hankkia ulkopuolista koulutusta. Koulutus ja yrityskehityspalveluja tuleekin kehittää niin, että ne olisivat mahdollisimman helposti pienyritysten ja niiden henkilökunnan saavutettavissa. Lähtökohtana tulisi olla, että koulutus toteutettaisiin työpaikoilla osana yrittäjien ja henkilöstön omaa työtä. Koulutus tulee järjestää ajankohtina ja -jaksoina, jotka sopivat myös yrittäjille. Koulutuksen tarvelähtöisyyttä tulee edelleen lisätä. Yrittäjyysopetuksen osuutta tulee lisätä eri koulutusasteilla opettajakoulutus mukaan lukien. Myös peruskoulujen ja lukioiden yrittäjyyskasvatukseen tulisi löytää uusia toimintamalleja.

Strategialuonnoksessa esitetty kokonaisrahoituksen jakautuminen suuralueittain on mielestämme hyväksyttävissä. Hyväksyttävissä on myös se, että Länsi- ja Etelä-Suomen ohjelmissa EAKR-rahoitusta kohdennetaan haasteellisemmille alueille. Haasteellisempien alueiden tarkistamismahdollisuus kesken ohjelmakauden on kannatettava ehdotus, joka lisää joustavuutta alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen.

Rahoituksen jakautuminen rahastojen kesken tulee toteuttaa seuraavasti: EAKR 60 % ja ESR 40 %. Tämän lisäksi tavoitetaso yrittäjyyden edistämiseksi tulee pitää molemmissa rahasto-ohjelmissa korkealla tasolla. Rahastojen valtakunnalliset teemat tulee kytkeä tiiviisti suuraluetason ESR- ja EAKR-toimenpiteisiin. Alueellisen ja valtakunnallisen ESR-rahoituksen kohdentumista on seurattava vuosittain. Alueellisten ESR-ohjelmien valmisteluvastuu kannattaa antaa mahdollisimman pitkälle suuralueille. Suomen yrittäjien mielestä toimivaltasuhteet eri orgaanien kesken tulee lähtökohtaisesti pitää rakennerahasto-ohjelmia koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa ennallaan. Valtakunnallinen ESR-rahoitus tulee kohdentaa innovatiivisiin, alueiden ja yritysten tarpeista lähteviin sekä työelämän muutoksen hallintaa tukeviin toimenpiteisiin.

Yhteenvetona toteamme, että rakennerahastojen varat tulee suunnata innovatiivisiin aluekehitystä ja yrittäjyyttä tukeviin kehittämishankkeisiin valittujen painopistealueiden mukaisesti. Rahoitettavien hankkeiden tulee mahdollistaa myös kokeilevaa toimintaa ja riskien ottamista. Rakennerahastovarojen käyttöä sektoriministeriöiden perinteisten tehtävien rahoittamiseen tulee välttää. Edellä mainitun lisäksi jatkovalmistelussa tulee keskittyä lausunnolla olevan strategian tiivistämiseen. Tavoitteena tulee olla mahdollistava alue- ja rakennepolitiikan strategia, jonka avulla pystytään vastaamaan toimintaympäristön muutosten aiheuttamiin haasteisiin kansallisen kilpailukyvyn ja tasapainoisen alueellisen kehityksen näkökulmasta. Strategian tulee mahdollistaa aluepolitiikan resurssien käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja