Lausunto tilaturvallisuustyöryhmän loppuraportista

Puolustusministeriö

Esityksen tausta

Puolustusministeriö on pyytänyt lausuntoa tilaturvallisuustyöryhmän loppuraportista.

Puolustusministeriö asetti 16.12.2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Puolustushallinnon rakennuslaitoksen mahdollisuudet tuottaa koko valtionhallintoa palvelevat rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden asiantuntijapalvelut sekä tehdä tarvittaessa esitys tarpeellisista lainsäädäntömuutoksista, joilla tämä voidaan toteuttaa. Syyskuussa puolustusministerille luovutettu loppuraportti on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon.

Esityksessä ehdotetaan, että Puolustushallinnon rakennuslaitokselle annettaisiin rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden asiantuntijatehtävä, joka mahdollistaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osaamisen hyödyntämisen nykyistä laajemmin myös muulle julkishallinnolle. Esityksen mukaan tällä varmistettaisiin nykyistä paremmin edellytykset rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi julkishallinnossa.

Suomen Yrittäjät ry kiittää mahdollisuudesta lausua raportista sekä esitysluonnoksesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Esitys ei huomioi yritysvaikutuksia

SY suhtautuu raportissa esitettyihin muutoksiin varauksella ja haluamme kiinnittää huomiota erityisesti esityksen kilpailupoliittisiin ja kilpailuneutraliteettiin kohdistuviin vaikutuksiin. Esityksen tavoitteet, kuten päällekkäisten toimintojen karsiminen ja valtionhallinnon eri toimijoiden osaamisen keskittäminen sekä yhteensovittaminen ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta SY ei pidä tarkoituksenmukaisena toteuttaa uudistuksia raportissa esitetyllä tavalla.

Yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita on parantaa markkinoiden toimivuutta ja kilpailuneutraliteettia. Lisäksi hallitusohjelmassa on muun muassa todettu seuraavasti: ”markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin edistetään uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä.” Katsomme, että esityksen mukaiset toimenpiteet ovat vastoin edellä mainittuja tavoitteita.

Asian valmistelun osalta haluamme korostaa, että työryhmän raportin ja hallituksen esityksen valmistelussa ei ole ollut mukana yritysedustusta. Lisäksi esityksen vaikutusten arvioinnissa yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on käytännössä kokonaan sivuutettu. Lainsäädäntömuutoksia tehtäessä on äärimmäisen tärkeää, että esityksen mahdolliset vaikutukset arvioidaan mahdollisimman tarkasti. On välttämätöntä tietää, toteutuvatko tavoitellut vaikutukset ja aiheutuuko muutoksista mahdollisesti ei-toivottuja vaikutuksia. Työryhmän loppuraportissa vaikutuksia on arvioitu luvussa neljä. Kuten todettua, työryhmän raportissa ei ole erikseen arvioitu sen mahdollisia vaikutuksia yritystoimintaan. Esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa kappaleessa on kuitenkin lyhyesti todettu, että ”rakennuslaitoksen uudella, laajemmalla asiantuntijaroolilla ei arvioida olevan merkittävää kilpailua vääristävää vaikutusta tai olennaista vähentävää vaikutusta yritysten tilauskantaan. Toiminnalla voisi olla yritysten kannalta myös positiivisia vaikutuksia, kun suunnitteluperusteiden johdosta syntyisi tilauksia sekä suunnittelijoille että urakoitsijoille. Rakennuslaitoksen osallistuminen asiantuntijana tilaturvallisuuden suunnitteluperusteiden laadintaan ei siten merkittävästi vaikuttaisi markkinoihin.” Kyseistä johtopäätöstä ei ole esityksessä millään tavoin perusteltu eikä esitettyä vaikutusten arviointia voida pitää riittävänä.

Rahoituksen osalta esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa osiossa on esitetty, että Rakennuslaitokselle tulisi jatkossa osoittaa erillinen määräraha tilaturvallisuuden asiantuntijapalveluiden tarjoamiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ensimmäisen kolmen ajan määräraha, joka käytettäisiin siis valtionhallinnolle tuotettavien palveluiden kustannuksiin, olisi 850 000 euroa vuosittain. Tällä turvattaisiin mainittu palveluiden tuottaminen. Ottaen huomioon, että esitettyjen muutosten toteutuessa rakennuslaitos voisi jatkossa tarjota palveluitaan julkishallinnolle maksutta, on todennäköistä, että tällä tulee olemaan vaikutusta julkishallinnon yksiköiden hankintapäätöksiin ja tätä kautta myös markkinoihin, kilpailua heikentävästi. Tätä tukee osaltaan myös esityksen toteamus, jonka mukaan maksuttomuus voisi kannustaa tilaturvallisuuspalveluiden käyttöön koko valtionhallinnossa. Lisäksi palveluiden tarjonnan osalta on huomattava, että Rakennuslaitos voi jo nyt tuottaa rakentamispalveluja ja kiinteistön ylläpitopalveluja valtion muille virastoille ja laitoksille sekä kunnille ja varuskunta- ja sotilasalueille, mikäli se kohteiden sijainti ja valtiontaloudelliset näkökohdat huomioon ottaen on perusteltua.

Lopuksi

On tärkeää kiinnittää huomiota yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden, kuten valtionhallinnon kiinteistöjen rakenteelliseen turvallisuuteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että tällä hetkellä markkinoilla toimii useita ammattitaitoisia tilojen suunnitteluun, rakentamiseen ja toimitilapalveluihin liittyvää turvallisuuden erityisasiantuntemusta tarjoavia yksityisiä palveluntuottajia. Katsomme, ettei julkisen palveluntarjoajan asettaminen erityisasemaan esityksenmukaisella tavalla ole perusteltua. Lopuksi toteamme, että esityksen osalta tulisi joka tapauksessa perusteellisemmin arvioida mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi raportissa mainittua Rakennuslaitoksen yhdistämistä Senaatti-kiinteistöihin sekä näiden taloudellisia ja eri toimijoihin kohdistuvia vaikutuksia.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus Atte Rytkönen
toimitusjohtaja lainsäädäntöasioiden päällikkö