Lausunto Tutkintotoimikuntatyöryhmän muistiosta

Opetusministeriö

Työryhmän tehtävänä oli arvioida tutkintoja varten asetettujen tutkintotoimikuntien asemaa, selvittää niiden toimintaedellytyksiä ja tutkia mahdollisuuksia toimikuntatyöstä aiheutuvien ansionmenetyskorvausten maksamiseen.

Työryhmäraportissa kuvataan hyvin näyttötutkintojärjestelmän lähtökohdat, sen taustat sekä järjestelmään liittyvät kehitystrendit. Lyhyestä historiastaan huolimatta näyttötutkintojärjestelmästä on kehittynyt tehokas ja tunnustettu ammatillisen koulutuksen väylä. Osoituksena tästä ovat voimakkaasti kasvaneet näyttötutkintoihin osallistuneiden henkilömäärät. Tästä sekä eräistä järjestelmän toimivuuden parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä johtuen tutkintotoimikuntien tehtävät ovat kasvaneet. Tämä näkyy mm. toimikuntien jäsenten koulutustarpeena tehtäviensä hoitamiseksi toimikuntien jäseninä. Näistä syistä johtuen on ollut tarpeellista tarkastella tutkintotoimikuntien toimintaedellytyksiä.

Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Tällaisia ovat mm. ehdotukset tutkintojen kokoamiseksi ammattialoittain laajemmiksi kokonaisuuksiksi, toimikuntien hallinnollisten rutiinien siirtämiseksi tukitoimien piiriin sekä ehdotetut näyttösuunnitelmien sisällön ja rakenteen kehittämiseksi. Kannatettavana on pidettävä myös tavoitetta, jonka mukaan tutkintojen perusteet uudistetaan vähintään viiden vuoden välein sekä ehdotusta päätoimisten tai vähintään sivutoimisten sihteerien kutsumiseksi työllistetyimpiin toimikuntiin.

Työryhmä ehdottaa myös, että tutkintorakenteen muutosesitysten tulee olla kunkin työelämän alan toimijoiden riidattomasti tunnustamia ja että esitykset voivat edetä vain koulutustoimikuntien ja alan järjestöjen puoltamina. Tämä ehdotus on ymmärrettävä tavoitteeksi tarjota työelämätahoille vain niitä tutkintoja, joita työmarkkinoilla varmasti tarvitaan. Vaikka ehdotukseen sisältyvä tavoite on sinänsä hyväksyttävä, tässä muodossaan se saattaa aiheuttaa tulkintaongelmia ja toimia eräissä tapauksissa jopa kehityksen jarruna. Löytynee helposti käytännön tilanteita, joissa työelämätahojen näkemykset jostakin tutkintorakenteen muutosesityksestä voivat olla erilaisia. Se, että kaikkiin muutosesityksiin löytyisi konsensus, on ilmeisen epärealistinen tavoite. Voidaan lisäksi kysyä, ratkaistaanko mahdolliset näkemyserot äänestyspäätöksillä, millä foorumilla asia ratkaistaan ja ovatko kaikki työelämätahot samanarvoisessa asemassa näkemyseron kohteena olevasta asiasta päätettäessä.

Työelämätahojen, mm. yrittäjien, mahdollisuudet osallistua tutkintotoimikuntien työhön ovat rajalliset. Työryhmä pyrki löytämään mallin, jonka mukaan mahdolliset ansionmenetykset voitaisiin korvata. Työryhmä mielestämme perustellusti päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan ansionmenetyskorvauksia ei jatkossakaan voida maksaa. Toisaalta työryhmän ehdotus korottaa toimikuntien jäsenten kokouspalkkioita ei juurikaan lisää yrittäjien mahdollisuuksia irrottautua työstään toimikuntien kokousten ajaksi ottaen huomioon myös kokousmatkoihin käytetty aika. Kannatamme kuitenkin kokouspalkkioiden korottamista, koska sen vaikutus on oikeansuuntainen. Ongelmaksi jää, että korotetutkaan palkkiot eivät kata yrittäjien eikä palkansaajaedustajienkaan ansionmenetyksiä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Martti Pallari
johtaja