Lausunto työpanokseen perustuvan osingon verotus -ohjeluonnokseen

Verohallitus

Kiitämme mahdollisuudesta lausua ohjeluonnoksesta. Pidämme hyvänä, että ohje laaditaan. Erityisen hyvänä pidämme selkeää lausumaa siitä, että työpanososinkoja ei vähennetä jakavan yhtiön nettovarallisuudesta (s. 5). Esitämme huomioinamme seuraavat seikat:

Muu varojenjako, ja säännöksen soveltuvuus

Ohjeluonnoksen sivulla 2 esitetään, että muu varojenjako, kuin yhtiöoikeudellinen voitonjako, eli esimerkiksi jako vapaasta tai sidotusta omasta pääomasta voisi myös olla työperäistä osinkoa. Käsityksemme mukaan laki ei mahdollista näin laajaa tulkintaa. Uusi TVL 33 b § 3 momentti on poikkeus pääsäännöstä, ja sitä tulee siten tulkita suppeasti. Koska muusta varojenjaosta ei ole verosäännöksiä, ei tätäkään erityissäännöstä voi ulottaa pidemmälle, kuin yhtiöoikeudellisiin osinkoihin.

Sopimuksen olemassaolosta

Ohjeluonnoksen sinulla 2 käsitellään kysymystä, millainen tai missä muodossa oleva jakoperuste laukaisee uuden TVL 33 b § 3 momentin soveltumisen. Ohje ei nyt vastaa suoraan siihen kysymykseen, soveltuuko TVL 33 b § 3 momentti, jos yhtiössä on erilaisen osinko-oikeuden tuottavia osakkeita, ja siitä, miksi osinko-oikeus on erilainen, ei ole kirjattu yhtiöjärjestykseen tai muuhunkaan sopimukseen mitään. Tällaisia yhtiöjärjestyksiä lienee olemassa paljon.

Koska laissa edellytetään jonkinlaisen sopimuksen olemassaoloa, näkisimme hyvänä, että VH:n ohjeessakin selkeämmin todettaisiin, että soveltuakseen jonkinlainen sopimus työperäisestä jaosta on oltava olemassa. Jos sopimusta kirjallisena ei ole, näyttötaakka suullisen sopimuksen olemassaolon todistamisesta kuuluu käsityksemme mukaan sille, joka näin väittää. HE:n perusteluissa riittäväksi näytöksi sopimuksen olemassaolosta katsotaan se, että on olemassa päätös, jossa työpanoksen mukaisesta jaosta on sovittu.

Ilmeisesti jo toteutunut jakokin voisi olla riittävä näyttö sopimuksen olemassaolosta. Tällöin tulee luonnollisesti antaa verovelvolliselle tilaisuus tulla kuulluksi, sillä osakeomistuksen tai työpanoksen sijaan voi olla muitakin jakoperusteita. Käytännön yritystoiminnassa asiantuntijayrityksessä voi yksi osakas esimerkiksi antaa yhtiön käyttöön omistamansa patenttioikeuden saaden vastineeksi suuremman osingon.

Vanhoissa yrityksissä on erilaisia osakesarjoja, ja perustetta osakesarjojen erilaiseen tuotto-oikeuteen ei välttämättä ole kirjattu ylös. SY:n mielestä on tärkeää, että uutta TVL 33 b § 3 momenttia sovellettaisiin vain silloin, kun on selkeä näyttö sopimuksesta, jolla osinkoa jaetaan juuri työpanoksen suhteessa. Mikä tahansa osakeomistuksesta poikkeava jako ei automaattisesti laukaise säännöksen soveltumista.

Väliyhtiölle jaettu osinko

Pidämme hyvänä ohjeessa otettua kantaa, että väliyhtiön edelleen jakamat osingot on katsottava ensisijaisesti työpanososinkoa vastaaviksi osingoiksi. Ohjeen esimerkit selkeyttävät tulkintaa hyvin. Nähdäksemme väliyhtiö voisi myös esittää näyttöä, että eteenpäin jaettu osinko ei ole työpanososinkoa. Näin voisi olla tilanne erityisesti silloin, jos osingonsaaja on muu, kuin se, ketä työpanososingosta on verotettu. Olisi hyvä, että ohjeluonnoksessa mainittaisiin mahdollisuus näytöllä poiketa ensisijaisuudesta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Satu Grekin
veroasiantuntija