Lausunto työryhmän muistiosta Ehdotus välillisen verotuksen muutoksenhakujärjestelmän uudistamiseksi (valtiovarainministeriön työryhmämuistio 4/2007)

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Työryhmä on selvittänyt välillisen verotuksen muutoksenhakujärjestelmän uudistamista ja valitusten käsittelyn hajauttamista. Muistiossaan työryhmä on esittänyt kirjalliseen oikaisuvaatimukseen ja siitä valittamalla tehtävään muutoksenhakuun pohjautuvaa uudistusta välillistä verotusta koskevissa asioissa nykyisen oikaisukäsittelyn sijasta. Työryhmä esittää myös valitusten käsittelyn hajauttamista verovelvollisen kotikunnan mukaan määräytyvään alueelliseen hallinto-oikeuteen nykyisen Helsingin hallinto-oikeuteen keskitetyn käsittelyn sijasta.

Työryhmän muistioonsa kirjaamien arvioiden ja niiden pohjalta tekemien esitysten osalta esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Muutoksenhakujärjestelmän kehittämisen tarve

Keskeisenä ongelmana nykyisessä välillisen verotuksen muutoksenhakumenettelyssä ovat selkeästi valituksen kohteena olevan päätöksen sisällölliset puutteet, kuten työryhmäkin on muistiossaan todennut. Verovelvollinen joutuu tekemään oikaisuvaatimuksen/valituksen tilanteessa, jossa hän ei usein tiedä verokohtelulleen todellisia perusteita ja syitä ja joihin hänen tulisi puuttua muutosta saadakseen.

Muutoksenhakujärjestelmää tulisi kehittää, mikäli voitaisiin luoda tilalle menettely, joka turvaisi nykyisen menettelyn hyvän puolen eli olisi myös jatkossa sekä asiakkaan että hallinnon kannalta yksinkertainen. Toisaalta uudistettavassa menettelyssä olisi varmistettava, että hallinto-oikeudelle siirtyisivät ainoastaan selkeästi riidanalaiset kysymykset ja että hallintoviranomaisen päätökset olisivat aina perusteiltaan yksilöityjä tai siten kirjallisesti perusteltuja, että verovelvollinen voisi päätöksestä selkeästi nähdä ne riidanalaiset seikat, joihin hänen on valituksessaan paneuduttava muutosta saadakseen.

Edellä mainittujen epäkohtien korjaamiseksi työryhmä esittää, että tuloverotuksen tapaan myös välilliseen verotukseen luodaan selkeä kolmiportainen muutoksenhakujärjestelmä. Tuloverotuksen muutoksenhakujärjestelmästä esitetty välillisen verotuksen muutoksenhakujärjestelmä kuitenkin jatkossakin eroaisi siinä, ettei oikaisuvaatimusta käsiteltäisi verotuksen oikaisulautakunnassa, vaan käsittelijänä olisi päätöksen tehnyt hallintoviranomainen. Tästä oikaisupäätöksestä valitettaisiin erikseen hallinto-oikeuteen.

Arvio työryhmän valitusmenettelyä koskevasta esityksestä

Työryhmän esittämä oikaisuvaatimus- ja siitä erillinen valitusmenettely eivät välttämättä toteuta muutokselle asetettuja tavoitteita verovelvollisen oikeusturvan parantumisesta. Verovelvollisen aineellisen oikeusturvan osalta ei voida ilman muuta olettaa, että kyseisessä asiassa päätöksen tehneen viranomaisen vielä erikseen tekemällä oikaisupäätöksellä parannettaisiin olennaisesti päätöksen sisältöä ja laatua – samaan tavoitteeseen päästäisiin, kun ao. viranomainen tekisi varsinaisen päätöksensä riittävän informatiiviseksi ja laadukkaaksi. Kun oikaisupäätöksestä pitäisi vielä erikseen valittaa, kuluu päätöksen saamiseen enemmän aikaa, minkä lisäksi verovelvolliselle aiheutuu valituksen laatimisesta kustannuksia. Jos vasta oikaisupäätöksen tavoitteeksi asetetaan tosiseikkojen riittävä selvittäminen ja päätöksen perusteleminen, ei verovelvollinen voi riittävästi panostaa oikaisuvaatimusvaiheeseen, koska tiedot viranomaisen tekemän päätöksen pohjalta ovat vähäiset. Tällaisessa tilanteessa verovelvollinen ei voi mitenkään vain uudistaa oikaisuvaatimustaan valitukseksi, vaan valituskirjelmään on panostettava uuden päätöksen pohjalta.

Nykyistä joustavaa muutoksenhakumenettelyä voitaisiinkin oleellisesti parantaa puuttumalla itse hallintopäätökseen. Päätöksen tulisi olla riittävän informatiivinen oikaisuvaatimuksen/valituksen taustaksi. Tämä tulisi toteuttaa myös massamenettelyssä, jotta verovelvollisen oikeusturva toteutuisi mahdollisimman tehokkaasti. Viranomaisen päätöksen laadun ja sisällön kehittäminen on omiaan vähentämään tarvetta muutoksenhakuun tai tehostamaan muutoksenhakuprosessia. Samalla rajoitetaan tehokkaasti verovelvolliselle aiheutuvia kustannuksia. Todettakoon myös, ettei työryhmän esittämällä muutoksella saavuteta koko verotuksen alalle yhtenäistä muutoksenhakujärjestelmää, koska välilliseen verotukseen työryhmä ei edes esitä oikaisulautakuntakäsittelyä.

Valitusten käsittelyn hajauttaminen

Välillisen verotuksen kysymykset vaativat usein varsin kapeankin alueen erityistietämystä paitsi verolainsäädäntöön, myös alan erityissääntelyyn liittyen. Arvonlisäverotuksen ongelmat ja niiden ratkaisut ovat etääntyneet kansallisesta kirjoitetusta laista laajaan EU-oikeuden ja Euroopan Yhteisöjen Tuomioistuimen päätösten tulkintaan. Keskittämällä tämän erityisalueen valitusten käsittely nimenomaan Helsingin hallinto-oikeuteen, on pystytty varmistamaan mahdollisimman hyvä asiantuntemus. Välillisen verotuksen kysymysten käsittelyn hajauttaminen eri hallinto-oikeuksiin vaikuttaisi pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiviin pk-yrityksiin, joiden valituksia ryhtyisi käsittelemään henkilöstö, jolla todennäköisesti on hyvin rajallinen kokemus välillisestä verotuksesta. Muiden yritysten (KOVEn asiakkaat ja Uudenmaan yritykset) kohdalla valitusten käsittely jatkuisi entiseen tapaan Helsingin hallinto-oikeudessa.

Jos hajauttaminen harkitaan välttämättömäksi, tulisi toteutusta harkita siten, että hajauttaminen eri hallinto-oikeuksiin tapahtuisi asiakokonaisuuksittain (esim. erilaiset valmisteverot, arvonlisäverotus, autovero). Työryhmän esittämä valitusten käsittelyn hajauttaminen kaikkiin hallinto-oikeuksiin edellyttää erittäin perusteellista henkilöstön koulutusta. Välillisen verotuksen kysymyksenasettelu ja säädöspohja poikkeavat keskeisesti tuloverotuksesta. Henkilöstöllä tulee sen vuoksi olemaan erityisen suuret haasteet verovelvollisen oikeusturvan riittävän nopeassa ja kohtuuhintaisessa toteuttamisessa.

Todettakoon kuitenkin myös, että välillisen verotuksen kysymysten valituskäsittelyn siirtäminen verovelvollisen kotipaikan hallinto-oikeuteen johtaisi siihen, että tulo- ja arvonlisäverotuksen kysymykset voitaisiin käsitellä yhdessä, mitä voidaan verovelvollisen oikeusturvan kannalta pitää myönteisenä asiana.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Leena Romppainen
varatuomari, veroasiantuntija