Lausunto työryhmäraportista: EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kumppanuussuunnitelman hallintorakenteen valmistelu

Valtioneuvoston kanslia
VN/7088/2026-VNK-7

Pääministeri asetti maaliskuussa 2026 työryhmän valmistelemaan EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon hallinnollinen rakenne.

Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon hallintorakenteeksi, valmistella aikataulu ja toimet kumppanuussuunnitelman valmistelemiseksi sekä keskustella asetusehdotuksen erityistavoitteista ja niiden painotuksista.

Työryhmän ehdottamien vaihtoehtojen punninnan pohjalta kumppanuussuunnitelman valmistelun ja toimeenpanon koordinointi annettiin poliittisella linjauksella valtiovarainministeriön tehtäväksi tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Kumppanuussuunnitelman valmistelu koordinoidaan ministeriöiden edustajista koostuvassa ryhmässä, jonka laajaan kokoonpanoon kutsutaan NRP-asetusehdotuksessa edellytetyt tahot (ml. Ahvenanmaa) kumppanuusperiaatetta noudattaen.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät katsoo, että kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee käynnistää nopeasti. Sen hallintorakenne tulee rakentaa mahdollisimman selkeäksi, ennakoitavaksi ja kevyeksi. Kannatamme työryhmän lähtökohtaa hyödyntää olemassa olevia hallinnollisia rakenteita ja yhdymme tarpeeseen yksinkertaistaa nykyisiä rakenteita. Samaan aikaan korostamme kuitenkin, että hallinnon yksinkertaistaminen ei saa johtaa alueellisen valmistelun ja aluekehittämisen osaamisen sivuuttamiseen. Mielestämme välittävien toimielinten määrän vähentämistä koskeva tavoite on arvioitava vaikuttavuuden kautta, ei hallinnollisena itseisarvona.

Suomen Yrittäjät pitää ensiarvoisen tärkeänä, että tulevan ohjelmakauden toimeenpanorakenteessa säilyy vahva alueellinen läsnäolo, päätöksenteon paikallistuntemus ja kyky sovittaa yhteen yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä alueiden tarpeita. Katsomme, että alueellisen toimielimen rooli on välttämätön rahoituksen vaikuttavuuden ja saavutettavuuden kannalta.

Olemme jossain määrin huolissamme siitä, että raportissa esitetty valmisteluhanke painottuu vahvasti ministeriölähtöiseen rakenteeseen. Kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelua ei voida pitää aidosti alueellisena, elleivät alueelliset toimijat ole keskeisesti mukana jo suunnitelman lukurakenteen, tavoitteiden ja painotusten määrittelyvaiheessa. Alueellisten toimijoiden osallisuus ei voi toteutua pelkästään lausuntokierrosten tai sidosryhmätilaisuuksien kautta. Katsomme, että maakuntien liittojen asema aluekehittämisen lakisääteisinä viranomaisina ja kuntayhtyminä on otettava huomioon valmistelurakenteessa ja tulee säilyttää lainsäädännössä myös seuraavalla ohjelmakaudella.

Suomen Yrittäjät suhtautuu jossain määrin varauksellisesti työryhmän näkemykseen siitä, että rahoitusta tulisi kohdentaa vain rajattuun määrään riittävän suuria ja vaikuttavia kulmakivitoimia. Pidämme sinänsä perusteltuna lähtökohtana rajattua määrää vaikuttavia kokonaisuuksia, mutta edellytämme, että kokonaisuudet rakennetaan alueiden vahvuuksista ja tarpeista käsin.

Pidämme hyvänä rahoituksen kohdentamisen periaatetta, jossa priorisoidaan aluelähtöisiä investointeja ja uudistuksia, joilla arvioidaan olevan talouskasvua ja julkista taloutta vahvistava vaikutus. Lisäksi kannatamme tavoitetta parantaa tulosperusteisuutta ohjelmarakenteessa.

Kiinnitämme huomiota siihen, että asetusehdotus jättää jäsenvaltioille merkittävää liikkumavaraa hallintomallin toteuttamiseen. Katsomme, että Suomen tulee käyttää tätä liikkumavaraa hallinnon yksinkertaistamiseen. Kansallisessa säädösvalmistelussa tulee välttää niin sanottua gold plating -ilmiötä, jossa lisätään hakijoiden velvoitteita ilman selvää EU-oikeudellista tai kansallista tarvetta.

Pk-yritysten näkökulmasta rahoituksen vaikuttavuus riippuu olennaisesti siitä, kuinka nopeasti ja ennakoitavasti rahoitusta voidaan hakea, myöntää ja maksaa. Erityisesti pk-yrityksille raskaat hakumenettelyt, useiden viranomaisten päällekkäiset tietopyynnöt ja epäselvät vastuut muodostavat tosiasiallisen esteen EU-rahoituksen hyödyntämiselle. Uuden järjestelmän tulisi mahdollistaa yhdenmukaiset menettelyt, tietojen uudelleenkäyttö ja mahdollisuuksien mukaan yhden luukun periaate.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät


Petri Malinen
johtava ekonomisti