Lausunto valtion tilintarkastajien vuonna 2004 annettavasta kertomuksesta

Helsinki

EDUSKUNTA
Valtiontilintarkastajien kanslia

Valtion tilintarkastajat pyysivät Suomen Yrittäjiltä lausuntoa vuodelta 2004 tekemäänsä kertomusta varten yrittäjyydestä ja perheyrittäjyydestä. Lausuntopyynnön liitteenä oli tutkimus ”yrittäjyys ja perheyrittäjyys seniori-Suomessa 2010-luvulla”. Lausuntopyynnössä pyydettiin arvioimaan tutkimusta sekä erikseen esitettyjä kysymyksiä yrittäjyydestä.

Yrittäjyys ja perheyrittäjyys seniori-Suomessa 2010-luvulla

Tutkimuksessa kuvataan yrittäjyyttä ja väestön ikääntymistä aiemmin tehtyjen erilaistentutkimusten ja selvitysten pohjalta. Tutkimus päätyy joukkoon suosituksia yrittämisen edellytysten parantamiseksi sekä jatkotutkimustarpeiden erittelyyn. Tehdyt ehdotukset ovat monelta osin yksilön omiin valintatilanteisiin liittyviä ja yrittäjyyden positiivisia seikkoja koskevia ehdotuksia. Lisäksi ehdotetaan yrittäjyyden edistämistä koulutuksen ja kasvatuksen keinoin sekä yrittäjyyteen liittyvien riskien vähentämistä. Tutkimuksen pohjalta tehdyt ehdotukset ovat sinänsä hyviä ja merkittäviä, mutta ehdotuksesta puuttuu monia yrittämisen edellytyksiin liittyviä perusasioita. Tällaisia ovat mm. verotus ja erilainen yrittäjyyttä kahlitseva lainsäädäntö mukaan lukien työlainsäädäntö.

Valtion tilintarkastajien lausuntopyynnössä pyydetään myös vastauksia keskeisiin yrittämiseen liittyviin peruskysymyksiin. Näitä olivat seuraavat: yrittäjäksi ryhtyminen, yrittäjäkoulutus ja yrittäjyyskasvatus, tulevaisuuden palvelut sekä toimenpide-ehdotukset.

Yrittäjäksi ryhtyminen

Suomen Jobs and Society kysyy vuosittain aktiivi-iässä olevilta suomalaisilta yrittäjäksi ryhtymisen motivaatioita ja esteitä. Vuodesta toiseen keskeisimmät syyt olla lähtemättä yrittäjäksi liittyvät tulojen epävarmuuteen, yrittämiseen liittyvään riskiin sekä yrittämisen sitovuuteen. Näin ollen keskeiset tekijät joilla voidaan yrittäjyyttä parantaa liittyvät näiden ongelmien pienentämiseen tai poistamiseen.

Yrittämisen luonteeseen liittyy tietty epävarmuus ja siitä syystä tulot eivät ole samalla tavalla vakaita ja säännöllisin väliajoin tulevia kuin palkansaajilla. Näin ollen tuloihin liittyvä riski luonnostaan on olemassa silloin kuin yrittäjäksi lähdetään. Tätä riskiä voidaan jossain määrin pienentää julkisen vallan omin toimenpitein vaikuttamalla yritystoiminnasta saadun tulon verotukseen sekä yrittäjän ja yrittäjäperheen sosiaaliturvaan. Verotusta keventämällä ja sosiaaliturvaa parantamalla on mahdollista pienentää yritystoiminnasta saadun tulon epävarmuutta. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa onkin yhtenä kohtana yrittäjän ja yrittäjäperheen sosiaaliturvan parantaminen. Yrittämisestä saadun tulon verotuksesta hallitus on jo tehnyt esityksen eduskunnalle. Siinä suurimmalle osalle yrittäjistä verotus pysyy karkeasti ottaen ennallaan, keventyen hieman, mutta eräissä yrittäjyyden kannalta tärkeissä ryhmissä verotus on jopa kiristymässä. Tällaisia ryhmiä ovat pieniä, matalia ansio-osinkotuloja saavat yrittäjät sekä suurimpien varakkaampien yritysten omistajayrittäjät. Tältä osin hallituksen esitys ei tue ja paranna yrittäjyyden edellytyksiä maassa.

Yrittämiseen liittyy aina riski, riski menettää omaisuutensa kokonaan tai osittain yritystoiminnan epäonnistuessa. Hallituksen ohjelmaan liittyvässä yrittäjyyden politiikkaohjelmassa yhtenä osiona on Suomen konkurssilainsäädännön muuttamisedellytysten selvittäminen siten, että sallittaisiin niin sanottu henkilökohtainen konkurssi ja selvitettäisiin mahdollisuuksia oman asunnon rajaamiseen riskin ulkopuolelle. Näistä on valmistunut sekä Oikeusministeriön virkamiehen tekemä alustava selvitys, että KTM:n ja Oikeusministeriön teettämä ex-ante-selvitys henkilökohtaisen konkurssin ja oman asunnon rajaamisen vaikutuksesta rahamarkkinoihin. Tutkimuksen mukaan henkilökohtaisella konkurssilla ei olisi merkittävää vaikutusta rahan saatavuuteen, vaan markkinat sopeutuisivat uuteen tilanteeseen, sen sijaan oman asunnon rajaaminen riskin ulkopuolelle olisi selvityksen mukaan vaikutuksiltaan merkittävämpi. Yhdysvalloissa, jota pidetään konkurssilainsäädännön osalta eräänlaisena hyvän konkurssilainsäädännön mallimaana, on mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin sekä osavaltioilla on tämän lisäksi mahdollisuus rajata asunto sekä muuta omaisuutta konkurssivaatimusten ulkopuolelle. Yhdysvalloissa tehtyjen selvitysten mukaan oman asunnon rajaaminen konkurssiriskin ulkopuolelle lisää yrittäjyyttä noin kolmanneksella verrattuna niihin osavaltioihin, joissa oman asunnon rajaaminen on vähäistä tai sitä ei ole rajattu ollenkaan riskin ulkopuolelle. Käytännön tuntuma myös Suomessa on, että näillä molemmilla keinoilla yrittämisen riskiä voidaan pienentää todella huomattavasti. Siitä syystä tulisi Suomessakin päästä samanlaiseen konkurssimenettelyyn kuin Yhdysvalloissa. Siellä rahoitusmarkkinat ovat toimineet aivan normaalisti, vaikka velallista suojellaan voimakkaasti konkurssitilanteessa ja osavaltioittain vaihtelee oman asunnon rajaaminen riskin ulkopuolelle.

Yritystoimintaan liittyy pienissä yrityksissä sen voimakas sitovuus, jota ihmiset pitävät merkittävänä esteenä yrittäjäksi lähtemiselle. Tämä liittyy siihen, että pienessä yrityksessä ja aloittavassa yrityksessä yrittäjä itse käytännössä joutuu tekemään lähes kaikki tehtävät.
Tämän sitovuuden pienentämiseksi tulisi yritystoimintaan liittyvä byrokratia saada mahdollisimman kevyeksi. Tätä koskevat toimenpiteet hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa ovat lainsäädännön yrittäjyyttä estävien säädösten poistaminen sekä työantajabyrokratian nykyistä kevyempi hoitaminen internetiä hyväksikäyttäen. Näin ollen hallitusohjelmassa puututaan myös yrittäjyyden sitovuuteen siltä osin kuin hallituksella on mahdollisuuksia sitä helpottaa.

Yrittäjäkoulutus ja yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on myönteisen toimintakulttuurin ja asenneilmapiirin kehittäminen yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyskasvatuksen avulla vaikutetaan yrittäjämäisen toimintatavan kehittymiseen sekä uuden yrittäjyyden syntymiseen. Yrittäjyyden huomioiminen koko koulujärjestelmässä on edistynyt hyvin viimeaikoina. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat peruskoulun ja lukion uudet opetussuunnitelmien perusteet, joissa yrittäjyys on nostettu koulutuksen tärkeäksi sisältöteemaksi.

Opetusministeriö julkisti keväällä 2004 Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma –asiakirjan. Tavoite- ja sisältötasolla ohjelma on riittävä. Nyt huomio tulee kiinnittää käytännön toimintaan ja sen resursointiin. Keskeisinä toiminnallisina ja resursoitavina asioina ovat mm.
– opettajien täydennyskoulutus, jotta he pystyvät toteuttamaan yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyskoulutusta tehokkaasti opetuksessa (akuutein tarve on yleissivistävässä koulutuksessa),
– yrittäjyyden saattaminen sisällölliseksi osaksi kaikkien opettajien peruskoulutusta,
-kaikkien opettajien työelämäyhteyksien lisääminen,
-yrittäjyyden tuominen pakolliseksi osaksi kaikkia ammatillisia- ja korkeakouluopintoja,
-harjoitusyritys-, yrityshautomo- ja muun opiskeluaikaisen käytännön yrittäjyysosaamista tukevan toiminnan edistäminen oppilaitoksissa.

Yrittäjien mahdollisuudet oman osaamisensa ja yrityksensä kehittämiseen koulutuksen avulla ovat parantuneet. Koulutuksen järjestelyissä ja sisällöissä otetaan usein aiempaa paremmin huomioon yrittäjän tarpeet. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uudistuneet yrittäjätutkinnot; yrittäjän ammattitutkinto ja yrittäjän erikoisammattitutkinto. Näiden tutkintojen suorittamismäärät ovatkin lisääntyneet ja erityisesti yrittäjien oppisopimuskoulutuksena suoritettujen opintojen määrä on nopeassa kasvussa. Yrittäjän oppisopimus tarjoaa yrittäjälle hyvän mahdollisuuden opintoihin työn ohessa. Oppisopimuskoulutusta tulisikin laajentaa korkea-asteelle ja ammatillisen lisäkoulutuksen osalta yrittäjien oppisopimuskoulutus tulisi vapauttaa määrällisistä kiintiöistä.

Tällä hetkellä suurimpina esteinä yrittäjän omalle kouluttautumiselle ovat tiedon puute omista kouluttautumismahdollisuuksista sekä koulutuksen aikaiseen sosiaaliturvaan liittyvät puutteet. Yrittäjän näkökulmasta koulutusjärjestelmä on monimutkainen. Koulutuksen suunnittelussa ja markkinoinnissa tulisikin lisätä koulutuksen järjestäjien, eri viranomaisten sekä yrittäjien välistä yhteistyötä. Yksi keskeisimmistä koulutuksen aikaisen sosiaaliturvan puutteista liittyy yrittäjän aikuiskoulutustukeen. Tuen hakeminen on yrittäjien osalta byrokratisoitu siten, että yrittäjät hakevat tukea suhteessa palkansaajiin erittäin vähän.

Tulevaisuuden palvelut

Väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön aiempaa paremmat kulutusmahdollisuudet luovat merkittävän potentiaalin pienyrityksille tulevaisuudessa. Näin on kaikkialla Euroopassa ja laajemminkin teollistuneissa maissa, joissa yleensä väestö on ikääntymässä ja ikääntyvät sukupolvet ovat huomattavasti aiempaa varakkaampia sekä saavat merkittävästi suurempia eläkkeitä kuin aikaisemmat sukupolvet. Samalla myöskin näiden ikäsukupolvien siirtyminen eläkkeelle tapahtuu sellaisina vuosina, jolloin heillä vielä on mahdollisuuksia merkittävään kulutukseen parantuneen terveydentilan johdosta. Lisäksi luonnollisesti iän karttuessa erilaiset terveydenhoitopalvelut ja siihen liittyvä tukipalvelujen kysyntä lisääntyy merkittävästi. Tämä potentiaali on havaittu laajasti uutena yrittäjyyttä luovana alueena erityisesti Euroopassa, jossa väestö ikääntyy voimakkaammin kuin muualla maailmassa ja jossa myöskin väestöllä on kattavat eläkejärjestelmät turvanaan.

Uusien palvelujen syntymistä ja innovointia voidaan parhaiten edistää luomalla paremmin markkinoita näiden palvelujen tuottamiseen. Nykyisin Suomessa valtaosin tällaiset palvelut tarjotaan julkisen vallan toimesta. Siirtymällä yhä enemmän tuottaja-tarjoaja järjestelmään, jossa tuottaja on joku muu ja kilpailutettu taho kuin julkinen sektori, voidaan saada syntymään uudenlaisia palveluja ja innovointia näille aloille. Esimerkiksi Suomessa tehtyjen palveluseteli-kokeilujen vaikuttavuuden arvioinnissa on voitu todeta, että uudenlaista yritystoimintaa syntyy ja syntyy myöskin uusia työpaikkoja. Tästä syystä tällaista toimintaa tulee laajentaa ja tehostaa nykyisestä tasostaan. Vuoden 2004 alusta voimaantulleessa kotipalvelujen palveluseteliä koskevassa lainsäädäntömuutoksessa on mahdollistettu palvelusetelien käyttö kotipalveluissa ja osin myöskin kotisairaanhoidossa. Tällaisia palvelujen uusia tuottamismuotoja tulee laajentaa myös muihin ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin.

Toimenpide-ehdotukset

Kiireellisimmät toimenpiteet ovat hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa olevien keskeisten asiakohtien toteuttaminen. Näitä ovat mm. konkurssilainsäädännön uudistaminen, yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, lainsäädännön perkaaminen turhasta yrittäjyyttä haittaavasta säännöstöstä sekä julkisten palvelujen kilpailuttaminen esim. palvelusetelijärjestelmillä tai vastaavilla tuottaja-tarjoaja järjestelmillä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen
johtaja