Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (tasa-arvodirektiivi tavaroiden ja palvelujen alalla) U 12/2004

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Pahoittelemme, ettei Suomen Yrittäjien ollut tällä kertaa mahdollista lähettää edustajaansa valiokunnan kuulemistilaisuuteen. Kirjallisena lausuntonamme esitämme kunnioittavasti seuraavaa:

Valiokunnan käsiteltävänä on ehdotus neuvoston direktiiviksi naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. Direktiiviehdotus koskee muuta naisten ja miesten välisen tasa-arvon aluetta kuin työelämää.

Soveltamisala

Direktiiviehdotuksessa esitetään säädettäväksi sukupuolisen syrjinnän torjumisesta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta tavaroiden ja palveluiden saatavuuden ja tarjonnan alalla. Komissio on valmistelun aikana rajannut soveltamisalan ulkopuolelle muun muassa koulutuksen, verotuksen ja mediasisällön. Nyt ehdotettavan direktiiviluonnoksen soveltamisalaan kuuluisivat muun muassa pääsy julkisiin tiloihin, kaikki asumismuodot, palvelut (kuten pankki-, vakuutus- ja muut rahoituspalvelut), liikenne sekä ”kaikkien ammattien tai ammattialojen tarjoamat palvelut”. Direktiivin soveltamisala jää varsin epäselväksi, ja samalla aiheuttaa sen, että direktiivin vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön on hyvin vaikea ennakoida.

Sääntelyn tarve

Nyt käsiteltävässä ehdotuksessa ei juurikaan ole pyritty perustelemaan sääntelyn tarvetta muutoin kuin vakuutusalan osalta. Komission ehdotuksessa ei ole esitetty sellaisia epäkohtia jäsenvaltioiden lainsäädännössä eikä käytännössä, jotka johtaisivat erityiseen yhteiseurooppalaisen sääntelyn tarpeeseen. Myöskään valtioneuvoston kannassa ei ole esitetty syitä siihen, miksi Suomen etu vaatisi direktiivin säätämistä. Nähdäksemme tällaisia tarpeita ei ole, koska kansallinen lainsäädäntömme on varsin kattava, eikä erityistä syrjintää tavaroiden ja palveluiden alalla ole esiintynyt.

Suomen tasa-arvolain soveltamisala on yleinen, ja se turvaa jo nyt molemmille sukupuolille tasapuolisen kohtelun niin tavaroiden kuin palveluidenkin kaupassa ja saatavuudessa. Suomen tasa-arvolain soveltamisala on selvästi direktiiviehdotusta laajempi, ja valtioneuvoston alustavan kannankin perusteella on epäselvää, millaisia vaikutuksia direktiiviehdotuksella olisi Suomen lainsäädäntöön muilta kuin vakuutustoimintaa koskevilta osin. Näiden mahdollisten ennakoimattomien vaikutusten vuoksi katsomme, että direktiiviehdotus tulisi kokonaisuudessaan hylätä.

Vakuutustoiminta

Suomessa vallitsevan käytännön mukaan sukupuolta käytetään vakuutusmatemaattisena tekijänä määriteltäessä vakuutusmaksua vapaaehtoisessa henkilövakuuttamisessa. Direktiivillä estettäisiin tällaisten sukupuoleen perustuvien vakuutusmatemaattisten tekijöiden käyttäminen.

Vakuutustoiminnan keskeinen lähtökohta on niin sanottu vakuutusperiaate, jonka mukaan riski tasataan suuren joukon kesken, ja jonka mukaan etuuksien saaminen edellyttää osallistumista turvan rahoitukseen oman riskin mukaisessa suhteessa. Suomen Yrittäjät katsoo, toisin kuin komissio, ettei nykyinen vakuutusten hinnoittelu ole syrjivä; nykyjärjestelmässä sekä naisten että miesten vakuutusmaksut on määritelty heidän riskinsä perusteella. Mikäli järjestelmää komission ehdotuksen mukaan muutettaisiin, subventoisi toinen sukupuoli toisen vakuutuksia. Tällainen subventio saattaisi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen siten, että pienemmän riskin omaava sukupuoli vähentäisi vakuutuksen ottamista vakuutusmaksun kasvaessa, jolloin vakuutuksen kustannukset nousisivat, ja jäljelle jääneiden vakuutuksenottajien vakuutusmaksut sen myötä.

Edellä mainituin perustein Suomen Yrittäjät katsoo, että direktiiviehdotus tulisi kokonaan hylätä. Mikäli direktiiviehdotusta ei hylätä, tulisi sen vaikutukset Suomen lainsäädäntöön minimoida jo valmisteluvaiheessa.

Merja Berglund
Työmarkkina-asiamies
Suomen Yrittäjät