Lausunto valtioneuvoston selvityksestä tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisesta (E 34/2014 vp 1. VNK 25.04.2014)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Aluksi

Valtioneuvoston perusmuistiossa todetaan, että kyse on ennakkovaikuttamisesta tulevan komission työohjelmaan. Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013 (VNS 6/2013 vp) määrittelee lähitulevaisuuden keskeisimmät integraation kehittämishankkeet. Hallituksen avaintavoitteita vuonna 2014 (E 156/2013 vp) ovat 1) tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen ja sääntelyn toimivuuden edistäminen; 2) talous- ja rahaliiton kehittäminen sekä 3) kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistäminen.

Tulevan komission ohjelman osalta tärkeimmät horisontaaliset ja sektorikohtaiset vaikuttamishankkeet tavoitteineen on kuvattu lausunnolla olevassa asiakirjassa.

Suomen Yrittäjät toteaa, että yrittäjyyden kannalta tarkasteltuna Euroopan unioni on erityisesti taloudellinen ilmiö. Tärkein unionin vaikutus suomalaiselle yrittäjyydelle on sisämarkkinat. Sisämarkkinat, EU-maiden kilpailukyky ja yrittäjyyden edistäminen liittyvät olennaisesti yhteen. Vallitseva näkemys on, että EU:n tuleva talouskasvu nojaa yrittäjyyteen entistäkin vahvemmin. Maailman suurimman talousalueen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää ennen kaikkea satsauksia yrittäjyyden toimintaympäristön parantamiseen.

Sisämarkkinat ja taloudellisen toimintaympäristön vakaus ovat siis EU:n tärkeimmät myönteiset vaikutukset suomalaisille yrittäjille. Ongelmana on, että sisämarkkinoiden suorat hyödyt eivät ole riittävän helposti pienten yritysten ulottuvilla, tai edes nähtävissä.

Sisämarkkinoita ei olisi ilman yhteistä, yhtenäistä lainsäädäntöä. Toisaalta tämä lainsäädäntö on kuitenkin usein niin vaikeaselkoista, jäykkää ja pk-yritysten olosuhteisiin sopimatonta, että EU:n koetaan suorastaan haittaavan yritystoimintaa.

EU:n päätuote on sääntely, ja sen laadulla on suora vaikutus talousalueen kilpailukykyyn. Yrittäjyyden edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. On toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että yrittäjyyspolitiikan vaikuttavuus kantaa läpi koko sääntelyketjun aina komission aloitteista jäsenmaiden kansalliseen voimaansaattamisprosessiin asti.

Yrittäjyyden merkityksestä Euroopalle

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Euroopan 21 miljoonasta yrityksistä on peräti 99,8 prosenttia. Jo nyt suuri enemmistö uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Niissä työskentelee liki 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Tyypillinen eurooppalainen yritys työllistää alle kymmenen henkilöä. Nämä mikroyritykset toimivat etenkin työvoimavaltaisilla aloilla. Mikroyritykset muodostavat noin 92 % Euroopan unionin kaikista yrityksistä. Suomessa niiden osuus on vieläkin suurempi.

Suurin osa Euroopan työllisyydestä ja työllisyyden kasvusta syntyy pienten ja keskisuurten yritysten kyvystä kasvaa ja työllistää. Vuosina 2002–2010 EU:n työllisyys kasvoi keskimäärin 1,1 miljoonalla työpaikalla vuodessa. Yli 85 prosenttia näiden uusien työpaikkojen nettolisäyksestä tapahtui pk-yrityksissä. Uusien työpaikkojen syntyminen pk-yrityksissä on selvästi suurempaa kuin niiden reilun 67 prosentin osuus koko työvoimasta. Tämä osoittaa, että pk-yritysten merkitys työllisyyden kannalta lisääntyy edelleen voimakkaasti. Pk-yritykset ovat niin ikään merkittävä arvonlisäyksen ja hyvinvoinnin luoja EU:ssa. Euroopan unionin alueella yrityksissä syntyneestä arvonlisäyksestä lähes 60 prosenttia syntyy pk-yrityksissä.

Pk-yrityksistä 25 prosenttia hyödyntää EU:n sisämarkkinoita suoraan – niiden yritystoiminnassa ylitetään siis jäsenvaltioiden rajoja. Lisäksi noin 13 prosenttia, eli vajaa kuudennes, hyödyntää EU:n kauppapolitiikan tuloksia ja toimii aktiivisesti EU:n ulkopuolisissa maissa. Tällä tavoin sisämarkkinat ja varsinainen kansainvälinen toiminta kytkeytyvät erottamattomasti yhteen.

Pienet ensin -periaate juurrutettava osaksi kaikkea EU:n toimintaa

Euroopan menestys edellyttää, että pienissä yrityksissä oleva valtava potentiaali saadaan täyteen käyttöön. On luotava pienten yritysten sisämarkkinat. Muutoksen avain on yhteisen lainsäädännön muokkaaminen pienille yrityksille sopivaksi.

Pienyritysaloite eli Small Business Act määrittää pienet ensin –periaatteen (Think Small First) lainvalmistelun ohjenuoraksi: lainsäädäntö on aina muokattava pienten yritysten olosuhteiden mukaan. Yrittäjyys 2020 -toimintaohjelma täydentää EU:n linjauksia ja painottaa tarvetta jatkaa sääntely-ympäristön parantamista.

Think Small First –periaate on saatava vahvemmin lainvalmistelun keskiöön. Pienten yritysten olosuhteet on otettava huomioon lakien laatimisessa. Pientä yritystä on tarkasteltava sääntelyn normaalina kohdeyrityksenä eikä minään poikkeuksena. On korostettava yrittäjyyden kannusteita ja vahvistettava kilpailukykyä, hylkäämättä kuitenkaan muita yhteiskunnallisia tavoitteita.

Tulevalla vaalikaudella pienet ensin -periaate on juurrutettava osaksi kaikkea EU:n toimintaa. Periaate on jatkuvasti niin tärkeä siitä yksinkertaisesta syystä, että 70 prosenttia uudesta lainsäädännöstä lähtee EU-aloitteista liikkeelle. EU-lainsäätäjällä on valta ja vastuu huolehtia siitä, että lainsäädäntö kannustaa yrittäjyyteen.

Lainsäätäjän johdolla kohti työmarkkinoiden rakennemuutosta

Työmarkkinapolitiikkaa toteutetaan EU:ssa yhteistyössä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten eli niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Suomen Yrittäjät on Eurooppa-järjestönsä UEAPMEn kautta täysivaltainen eurooppalaisen työmarkkinayhteistyön eli sosiaalidialogin osapuoli.

EU-instituutioiden ja työmarkkinaosapuolten rakentavaa yhteistyötä tarvitaan. Työmarkkinapolitiikkaa on kuitenkin uudistettava perinpohjaisesti. EU-lainsäätäjien on käynnistettävä rohkea rakenteiden muutos kohti joustavampia työmarkkinoita. Osaltaan tämä merkitsee sopimisen painopisteen siirtämistä sinne, missä yrityksen tilanne parhaiten tunnetaan – työnantajille ja työntekijöille.

Eurooppalainen päätöksenteko on tähän asti merkinnyt lähes yksinomaan lisää velvoitteita työnantajayrityksille. Esimerkiksi työaikadirektiivin tulkinnat EY-tuomioistuimessa saivat aikaan muutoksia Suomen vuosilomalakiin. Työntekijät voivat nyt sairaustapauksissa vaatia loman siirtoa entistä helpommin. Uudistus on suomalaisen työelämän kannalta epätarkoituksenmukainen ja johtaa työnantajien kustannusten lisääntymiseen arviolta yli 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Sekä alkuperäisen direktiivin säätämisvaiheessa että kotimaista vuosilomalakia muutettaessa on laiminlyöty pienet ensin –periaatteen mukainen lähestyminen.

Lopuksi

Sääntelyn jatkuva tiukentaminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Pk-yritykset ovat tunnetusti pitkäjänteisiä, työvoimaansa sitoutuneita työnantajia. Pk-yrityksissä vallitseva luottamus työnantajien ja työntekijöiden välillä on omaksuttava eurooppalaisen työelämän kehittämisen johtotähdeksi.

Sääntelyssä on tehtävä täydellinen suunnanmuutos – on raivattava työllistämisen esteet ja rakennettava edellytyksiä työpaikkojen luomiselle.

Janne Makkula
lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari