YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausuntopyyntö Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö
Asia: VN/25123/2024-YM-313
Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Suomen ennallistamissuunnitelmaksi. Suunnitelma määrittelee, miten Suomi toimeenpanee EU:n ennallistamisasetusta (EU) 2024/1991 vuoteen 2050 ulottuvalla aikajänteellä, ja se toimitetaan Euroopan komissiolle syksyllä 2026.
Suomen Yrittäjät pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ekosysteemien tilan parantamista tärkeinä tavoitteina, jotka palvelevat myös elinkeinoelämän pitkän aikavälin toimintaympäristöä. Suunnitelman taloudelliset mitat ovat suuria, ja toimeenpanon rahoitusratkaisuilla sekä metsätalouden taloudellisten vaikutusten arvioinnilla on suora yhteys yritysten ja maanomistajien toimintaedellytyksiin.
Keskeiset huomiot
Rahoitusvaje ja riski kustannusten siirtymisestä yksityiselle sektorille
Suunnitelma nojaa toimeenpanossaan vahvasti jo käynnissä oleviin ohjelmiin. Näiden ohjelmien odotettuja tuloksia suhteessa asetuksen edellyttämiin pinta-ala-, tila- ja lajistotavoitteisiin ei kuitenkaan ole eritelty ohjelmakohtaisesti. Tämä tieto olisi tarpeen sen arvioimiseksi, kuinka suuri osa tavoitteista voidaan saavuttaa nykyisellä keinovalikoimalla ja kuinka suuri osa jää sen ulkopuolelle katettavaksi uusilla, mahdollisesti velvoittavammilla ohjauskeinoilla.
Suunnitelman mukaan toimeenpanon kokonaiskustannukset vuosille 2026–2031 ovat noin miljardi euroa, ja rahoitusvaje nykyisen 648 miljoonan euron vuotuisen määrärahatason ja tarpeen välillä on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelma toteaa suoraan, ettei julkisen talouden alijäämien vuoksi voida olettaa vajeen tulevan katetuksi kokonaan valtion budjetista.
Rahoituspohjan laajentamista käsittelevässä luvussa ratkaisukeinoiksi nostetaan muun muassa ekologisen kompensaation valtavirtaistaminen sekä maankäytön muutosten hinnoittelu uutena ohjauskeinona. Tapio Oy:n selvityksen mukaan vapaaehtoinen luonnonarvomarkkina jäisi kooltaan noin 1–7 miljoonaan euroon vuodessa, kun taas ekologiseen kompensaatioon velvoittava lainsäädäntö kasvattaisi markkinan kokoa jopa 200 miljoonaan euroon vuodessa. Ero on niin suuri, että koko rahoitusvajeen kattaminen edellyttäisi käytännössä siirtymistä vapaaehtoisuudesta velvoittavaan sääntelyyn.
Suomen Yrittäjät katsoo, että rahoitusvajeen kattamisessa tulee ensisijaisesti priorisoida julkista rahoitusta ja hyödyntää EU-rahoitusta täysimääräisesti. Maanomistajille ja yrityksille kohdistuvien pakollisten maksujen laajentaminen ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu. Mikäli ekologisen kompensaation velvoittavuutta tulevaisuudessa lisätään, päätöksen tulee perustua erilliseen, huolella valmisteltuun lainsäädäntöprosessiin, eikä sitä tule tehdä ennallistamissuunnitelman rahoitusvajeen paikkaamiseksi. Luonnonarvomarkkinoiden pelisääntöjen tulee olla selkeät ja pk-yritysten kannalta toteuttamiskelpoiset, jotta osallistuminen ei jää vain suurten toimijoiden mahdollisuudeksi.
Ennallistamissuunnitelman vaikutukset
Luonnoksesta puuttuvat metsäisten luontotyyppien määritelmät ja hyvän tilan kriteerit, minkä vuoksi niiden ennallistamistarpeeseen tai ennallistamisen taloudellisiin ja ekologisiin vaikutuksiin ei voi tässä vaiheessa ottaa kantaa. Myös muiden luontotyyppiryhmien osalta suunnitelmasta tulisi käydä ilmi, millä perusteilla pinta-alatavoitteet on kussakin ryhmässä asetettu, jotta tavoitteiden oikeasuhtaisuutta voidaan arvioida.
Turvepeltoja koskevassa tarkastelussa suunnitelma keskittyy pääasiassa viljelyn jatkamiseen ja tuotannosta poistuvien peltojen vettämiseen, eikä käsittele niiden väliin jääviä ratkaisuja, kuten kosteikkoviljelyä. Kosteikkoviljely voisi tarjota maanomistajille uuden tulonlähteen ja lieventää ruoantuotannon ja vettämistavoitteiden välistä jännitettä. Näiden välimuotoisten vaihtoehtojen mahdollisuuksia olisi perusteltua selvittää suunnitelman jatkovalmistelussa.
Suunnitelmassa viitattu Luonnonvarakeskuksen arvio metsäsektorin vaikutuksista toteaa, että laajimmassa ennallistamisskenaariossa runkopuun hakkuumahdollisuudet jäisivät koko tarkastelujaksolla pienemmiksi kuin viime vuosien keskimääräinen hakkuukertymätaso, ja että vaikutus kasvaa sitä mukaa, mitä suurempaa boreaalisten luonnonmetsien ennallistamisen pinta-alaa tavoitellaan.
Arvio rajaa tarkastelun ulkopuolelle ennallistamistoimien toteutuskustannukset ja huomioi vain hakkuiden ja metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä syntyviä kustannuksia. Myöskään ennallistamisen tuottamia hyötyjä ei ole arvioitu. Suunnitelmaluonnoksessakin todetaan, että kokonaisvaikutusten tarkastelussa tulisi huomioida myös toteutuskustannukset ja ennallistamisen tuottamat hyödyt.
Luotettava taloudellinen arviointi edellyttäisi myös asetuksen välillisten vaikutusten tarkastelua metsäsektorin ulkopuolella sekä arviota siitä, mitä toimien tekemättä jättäminen maksaisi pitkällä aikavälillä esimerkiksi ekosysteemipalvelujen heikkenemisen tai luontokadon riskien kautta. Ilman tätä vertailukohtaa suunnitelman kokonaiskustannuksia ja -hyötyjä ei voida asettaa oikeaan mittasuhteeseen, mikä vaikeuttaa myös rahoituksen priorisointia myöhemmissä päätöksissä.
Samaan aikaan METSO-ohjelman suojelutarve todetaan tulevaisuudessa nykytasoon verrattuna huomattavasti suuremmaksi, mutta tähän tarvittavat lisäresurssit ja ohjelman vuoden 2031 jälkeisen kauden tavoitteet on jätetty myöhemmin päätettäviksi. Myöskään metsäluontotyyppien tavoitepinta-aloja ei suunnitelmaluonnoksessa vielä ilmoiteta, koska niiden osalta käydään edelleen neuvotteluja komission kanssa kansallisten joustojen käytöstä ja vapaaehtoisen suojelun rahoituksesta.
Metsänomistajan näkökulmasta tämä yhdistelmä synnyttää epävarmuutta. Hakkuumahdollisuudet voivat supistua ennallistamistavoitteiden myötä, mutta vielä ei ole tiedossa, millä korvaustasolla vapaaehtoinen osallistuminen on tarkoitus tehdä houkuttelevaksi. Ennen METSO-ohjelman vuoden 2031 jälkeisen rahoitustason vahvistamista olisi hyödyllistä tehdä kattava kustannus-hyötyarvio, joka huomioi toteutuskustannusten lisäksi ennallistamisen suorat ja epäsuorat vaikutukset metsäsektorille.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Roope Ohlsbom
ekonomisti