Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028

Työ- ja elinkeinoministeriö
Diaarinumero: VN/18685/2026

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta, joka koskee valtionavustusta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028 (VN/18685/2026)

Tausta

Valtion vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa on myönnetty 19,7 M€ määräraha pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin. Kehyspäätöksessä päätetystä 20 M€ määrärahasta on varattu 1,5 % (300 000 €) Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen ja Uudenmaan elinvoimakeskuksen osaamissetelin myöntämisestä ja maksatuksesta aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin.

Asetuksessa ehdotetaan säädettävän valtionavustuksesta työvoimaviranomaisille pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi (ns. osaamisseteli). Avustus myönnettäisiin työvoimaviranomaiselle valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n 3 momentin mukaisena erityisavustuksena ja työvoimaviranomaiset voisivat käyttää sitä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi tarkoitettujen palveluiden järjestämiseen. Valtionapuviranomaisena toimisi Uudenmaan elinvoimakeskus ja maksatuksesta sekä takaisinperinnästä vastaisi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. Valtioneuvoston asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 aikana.

Yleiset huomiot

Suomen Yrittäjät pitää pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämistä ja työllistymisedellytysten vahvistamista tärkeänä tavoitteena. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu heikentää työmarkkinoiden toimivuutta, julkista taloutta sekä yritysten mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa. Yhä useamman työnhakijan työllistymisen esteenä on osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden välinen kuilu. Ehdotettu osaamisseteli on yksi keino tukea pitkäaikaistyöttömien siirtymistä takaisin työmarkkinoille ja siirtää painopistettä passiivisista tukitoimista yksilön osaamisen vahvistamiseen.

Työllistyminen edellyttää nykyisin yhä useammin osaamisen päivittämistä, uuden ammatillisen osaamisen hankkimista tai yrittäjyysvalmiuksien kehittämistä. Tästä näkökulmasta osaamisseteli voi olla kustannustehokas keino ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden pitkittymistä. Osaamisen kehittämistä on tarpeen tarkastella myös yksilöllisesti niin, että löydetään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja eri elämäntilanteissa oleville työnhakijoille.

Osaamissetelin kohdentaminen

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan osaamissetelin suurin mahdollisuus liittyy siihen, että koulutusta voidaan kohdentaa nykyistä paremmin valtakunnallisiin ja alueellisiin työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä yritysten rekrytointitarpeisiin.

Työvoimaviranomaisille tulee jättää riittävästi harkintavaltaa arvioida asiakkaan palvelutarve ja valita tarkoituksenmukaiset koulutus- tai valmennusratkaisut. Työllisyysalueiden toimintaympäristöt ja työmarkkinatilanteet vaihtelevat merkittävästi, minkä vuoksi liian yksityiskohtainen valtakunnallinen ohjaus ei ole tarkoituksenmukaista. Valtion tulee asettaa tavoitteet, mutta jättää työllisyysalueille riittävästi vapautta valita parhaat keinot niiden saavuttamiseksi yhteistyössä alueen koulutuksen järjestäjien kanssa.

Työvoimaviranomaisia tulee kannustaa tekemään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Näin voidaan varmistaa, että osaamissetelillä hankittava koulutus tuottaa sellaista osaamista, jolle on todellista kysyntää työmarkkinoilla.

Suomen Yrittäjät kannattaa lähtökohtaisesti mallia, jossa osaamisseteliä voidaan käyttää monipuolisesti sekä koulutuspalveluihin että yksityisiin uraohjaus- ja valmennuspalveluihin.

Vaikuttavuuden seuranta

Suomen Yrittäjät korostaa, että pitkäaikaistyöttömän osaamisen kehittämisen tulee lisätä mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille eikä muodostua irralliseksi koulutustoimenpiteeksi. Julkisen rahoituksen käytön tulee näkyä konkreettisesti työmarkkinatuloksissa.

Suomen Yrittäjät pitää välttämättömänä, että osaamissetelin vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti. Vaikuttavuusperusteinen arviointi on tärkeää myös siksi, että kokemuksia voidaan hyödyntää tulevissa työvoimapalveluiden uudistuksissa.

Seurannassa tulee tarkastella erityisesti:
• työllistymistä avoimille työmarkkinoille
• siirtymistä yrittäjyyteen tai itsensä työllistämiseen
• työllistymisen pysyvyys
• työmarkkina-aseman kehittymistä
• työnantajien kokemukset osaamisen vastaavuudesta
• eri palvelumuotojen kustannusvaikuttavuutta

Koska kyseessä on määräaikainen ja erillisrahoitteinen toimenpide, tulee jo valmisteluvaiheessa varmistaa, että vaikuttavuuden arviointiin kerätään vertailukelpoista tietoa. Tämän perusteella voidaan arvioida, tulisiko toimintamallia jatkaa tai laajentaa tulevaisuudessa. Työvoimaviranomaisten raportointivelvoitteiden tulee olla tarkoituksenmukaisia eikä niistä saa muodostua kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

Kilpailua ja valinnanvapautta palveluihin

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että osaamisseteli mahdollistaa aidosti monituottajamallin. On tärkeää välttää tilannetta, jossa rahoitus ohjautuu käytännössä vain julkisille tai julkisrahoitteisille koulutusorganisaatioille. Tällöin menetettäisiin osa uudistuksen keskeisestä hyödystä eli mahdollisuudesta hyödyntää markkinoilla syntyvää innovaatiota, erikoistumista ja asiakasymmärrystä. Julkisten koulutuksen järjestäjien lisäksi on kartoitettava yksityisiä koulutus-, valmennus- ja uraohjauspalveluja tarjoavia toimijoita. Kilpailu palveluntuottajien välillä kannustaa kehittämään laadukkaita ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja sekä parantaa palveluiden kustannustehokkuutta.

Yrittäjyys on tunnistettava työllistymisen vaihtoehtona

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä myös sitä, että asetuksessa mahdollistetaan osaamissetelin käyttö myös yritystoimintaa tukevan osaamisen vahvistamiseen. Erityisesti palvelualoilla, luovilla aloilla, asiantuntijatyössä sekä alustataloudessa itsensä työllistäminen voi olla realistinen ja kestävä vaihtoehto palkkatyölle silloin, kun työmarkkinoilla ei ole osaamista vastaavia tehtäviä avoinna, mutta työnhakijan osaamiselle kuitenkin olisi kysyntää markkinoilla.

Suomen Yrittäjät kiinnittää huomiota myös siihen, että osa pitkäaikaistyöttömistä voi työllistyä monityöllisinä eli osa-aikaisesti palkkatyössä ja osa-aikaisesti yrittäjänä. tämä on syytä ottaa huomioon osaamissetelin toteuttamisessa.

Yrittäjyyttä tukevien koulutusten ja valmennusten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa muun osaamisen kehittämisen kanssa. Osaamisseteli tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa yrittäjyysosaamista, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiovalmiuksia sekä yrityksen perustamiseen liittyviä taitoja.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan yrittäjyyteen tähtäävät koulutukset voivat parhaimmillaan tuottaa kaksinkertaisen hyödyn: ne vähentävät työttömyyttä ja synnyttävät uutta yritystoimintaa.

Yhteenveto

Suomen Yrittäjät kannattaa asetuksen tavoitetta vahvistaa pitkäaikaistyöttömien osaamista ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Asetuksen toimeenpanossa tulee kuitenkin varmistaa, että:

koulutukset ja palvelut vastaavat yritysten osaamistarpeita,
yksityiset palveluntuottajat voivat aidosti osallistua palvelujen toteuttamiseen,
yrittäjyys tunnistetaan yhtenä tärkeänä työllistymisen väylänä,
työvoimaviranomaisille jää riittävä harkintavalta palvelujen järjestämiseen,
vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti ja
asetuksen toimeenpanossa tulee välttää tarpeetonta raportointia, yksityiskohtaista valtakunnallista ohjausta ja raskaita hallinnollisia menettelyjä, jotka sitovat resursseja pois asiakkaiden palvelemisesta.

Näillä edellytyksillä osaamisseteli voi tukea sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä että yritysten mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa.

Oikein toteutettuna osaamisseteli voi parantaa pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, helpottaa yritysten osaajatarpeita ja vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta. Se voi toimia myös tärkeänä kokeiluna uudenlaisesta, kysyntälähtöisestä ja yksilöllisestä tavasta kehittää työvoiman osaamista.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Hannamari Heinonen
kehittämispäällikkö