28.4.2026 klo 16:07

Lausunto

Lausuntopyyntö valtioneuvoston selontekoluonnokseksi – Uutta suuntaa Suomen digitaaliseen kompassiin

Valtioneuvoston digitoimisto
VN/25733/2021-OKM-334

1. Digikompassin tavoitteet ja avaintulokset

Digikompassin tavoitteet ja avaintulokset on esitelty liitteenä olevan asiakirjan luvussa 4 (s. 23-60).

1.1. Osaaminen ja osaajat

Osaaminen ja osaajat -osa-alueen tavoitteet ja avaintulokset on esitelty liitteenä olevan asiakirjan luvussa 4.1 (s. 23-31).

1.1.1. Tavoite 1 – Suomi kehittyy demokraattisena ja sivistyneenä yhteiskuntana digitalisoituvassa maailmassa.

Onko tavoite perusteltu osa Suomen digitaalista kompassia?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Tarkenna tarvittaessa vastaustasi. Onko tavoitteen sisältöön valittu oikeat asiat? Jos ei, miten sitä tulisi muotoilla?

Tavoite on perusteltu ja kuvaa hyvin digitalisaation laaja alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia demokratiaan, osallisuuteen ja luottamukseen. Suomen. Digitaaliset perus ja lukutaidot, mukaan lukien tekoälyyn ja dataan liittyvä ymmärrys ja vastuullinen toimijuus, ovat olennaisia paitsi kansalaisvaikuttamisen myös yritysten toimintaedellytysten, työllistämisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta.

Tavoitteessa on muotoiltu tulevaisuuden tarpeet seuraavasti: ”Tulevaisuudessa inhimilliset ominaisuudet ja taidot korostuvat entisestään.” Työelämän näkökulmasta lisäisimme sanan ”luovat” (taidot) korostuvat entisestään.

Tavoitteen toimeenpanossa on olennaista varmistaa, että digiosaamisen kehittäminen tavoittaa myös työikäisen väestön ja yrittäjät, joiden osaamisen kehittäminen tapahtuu pääosin työn ohessa.

Tavoite 1 – Avaintulokset

1) Kansalaisilla on hyvät digitaaliset perus- ja lukutaidot, jotka mahdollistavat aktiivisen osallisuuden.
2) Laadukkaat ja laajasti hyödynnetyt kulttuuriperinnön ja tutkimuksen tietovarannot ylläpitävät ja uudistavat osaltaan sivistystä.
3) Turvallinen ja vastuullisesti rakennettu digitaalinen ympäristö tukee hyvinvointia sekä mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskunnassa.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☐ kyllä, täysin
☒ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

Ensimmäisen avaintuloksen arjen kuvailusta puuttuu työ ja työelämätaidot. Jo nyt digikyvykkyys on kriittinen työelämätaito, joka korostuu mm. koulutustaustan, valitun toimialan, iän ja asuinpaikan mukaan.

1.1.2. Tavoite 2 – Yhteiskunnan toimijoiden kyky omaksua ja soveltaa uusia ja kehittyviä teknologioita kestävästi ja tuottavasti on vahva.

Tavoite 2 – Avaintulokset

1) Koulutustarjonta ja koulutuksen sisällöt vastaavat osaamistarpeisiin uusien ja kehittyvien teknologioiden osalta.
2) Käytännön ja soveltavien innovaatioiden määrä on lisääntynyt ja nopeuttanut työelämän ja organisaatioiden uudistumista.
3) Julkisen hallinnon toimijoilla on korkeatasoinen ja ajantasainen osaaminen, joka varmistaa palveluiden laadun sekä hallinnon jatkuvan uudistumiskyvyn.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

1.1.3. Tavoite 3 – Suomi on edelläkävijä digiosaamisessa ja teknologia-alan kehityksessä.

Tavoite 3 – Avaintulokset

1) Monipuolinen ja kehittyvä korkeatasoinen tutkimus sekä osaaminen luovat edellytykset teknologia-alan kehitykselle ja osaamispohjan vahvistamiselle.
2) Suomi on veto- ja pitovoimainen laadukas toimintaympäristö kotimaisille ja kansainvälisille osaajille.
3) Digitalisaation, datatalouden ja kestävän digitaalisen siirtymän edellyttämät osaamistarpeet on huomioitu koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☐ kyllä, täysin
☒ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

Avaintulokset ovat pääsin kattavia. Osaamisen hyödyntämistä pk-yrityksissä, samoin kuin osaamisen siirtymistä tutkimuksesta yritysten käyttöön, olisi perusteltua edelleen korostaa. Lisäksi on tärkeää painottaa tavoitteena uusien yritysten, työpaikkojen ja kasvun syntymisen osaamisen avulla. Monipuolinen osaaminen ja TKI-toiminta ei vain kehitä nykyisiä organisaatioita, vaan sen tulisi synnyttää uusia yrityksiä Suomeen.

1.2. Infrastruktuuri ja data

1.2.1. Tavoite 1 – Datan saatavuus ja laatu sekä datanhallinnan infrastruktuuri tukevat yritysten arvonluontia ja ratkaisujen skaalautuvuutta.

Tavoite 1 – Avaintulokset

1) Suomesta on edellytykset liittyä kasvun ja tuottavuuden kannalta keskeisiin data-avaruuksiin yhteentoimivuusstandardien mukaisesti.
2) Eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin lompakkoon on saatavilla 5 sähköistä todistusta vuoteen 2030 mennessä.
3) Priorisoitujen tietovarantojen data on hyödynnettävissä tekoälykehittämiseen.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☐ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☒ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lisäksi selontekoon tulisi kirjata tavoite eurooppalaisen yrityslompakon toimintaedellytyksistä. Yrityslompakon aidon saavutettavuuden ja käytön edellytys on, että julkinen sektori ja etenkin lupa- ym. viranomaiset ottavat lompakon käyttöön helpottaakseen yritysten asiointia. Yrityslompakon käyttöönottoa tulee tarkastella nimenomaan yritysten asiointiprosessien näkökulmasta: keskeisintä on tilastoida, väheneekö yritysten tarve toimittaa samoja tietoja eri viranomaisille ja nopeutuuko lupien, ilmoitusten ja raportoinnin käsittely.

Avaintuloksissa tulisi myös huomioida pk yritysten tukeminen datan hyödyntämisessä, mukaan lukien selkeä ohjeistus, yhteentoimivuuden ratkaisujen käytännön toteutus (kuten yrityslompakot) ja hallinnollisen taakan minimointi.

1.2.2. Tavoite 2 – Tietoliikenneyhteydet ovat kattavat, turvalliset ja kestävät.

Onko tavoite perusteltu osa Suomen digitaalista kompassia?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Tarkenna tarvittaessa vastaustasi. Onko tavoitteen sisältöön valittu oikeat asiat? Jos ei, miten sitä tulisi muotoilla?

Kattavat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä yritystoiminnan, etätyön ja digitaalisten palveluiden saatavuuden kannalta koko maassa. Erityisesti pk yrityksille ja alueelliselle elinvoimalle yhteyksien saatavuus on kriittinen kysymys.

Tavoite 2 – Avaintulokset

1) Kaikilla suomalaisilla kotitalouksilla ja yrityksillä on mahdollisuus gigabitin tietoliikenneyhteyteen ja 5G-verkko kattaa koko väestön. (EU-tavoite: gigabitti kaikille, 5G kaikille asutuille alueille.)
2) Tietoliikennepalveluita on varmennettu ja monipuolistettu avaruuspohjaisilla sekä muilla uusilla teknologioilla. Viestintäjärjestelmähäiriöt ja poikkeustilanteet eivät vaaranna palveluita.
3) Suomi pysyy 6G-tutkimuksen kärkimaana ja reunalaskentaa, havainnointikyvykkyyksiä ja tekoälyä hyödyntäviä testiverkkoja on otettu käyttöön vuonna 2027.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

1.2.3. Tavoite 3 – Palvelin- ja laskentainfrastruktuurit ovat energiatehokkaita ja vastaavat julkisten palveluiden, yritysten ja tutkimuksen tarpeita.

Onko tavoite perusteltu osa Suomen digitaalista kompassia?

☐ kyllä, täysin
☒ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Tarkenna tarvittaessa vastaustasi. Onko tavoitteen sisältöön valittu oikeat asiat? Jos ei, miten sitä tulisi muotoilla?

Tavoite on tärkeä Suomen kilpailukyvyn ja teknologisen kehityksen kannalta. Suomen Yrittäjät korostaa, että infrastruktuuri-investointien tuottamat hyödyt tulee varmistaa myös pk yritysten käytettäväksi, ei ainoastaan suurten toimijoiden ja tutkimuksen tarpeisiin. Infrastruktuurien saavutettavuus tulisi merkitä tavoitteen kuvaukseen.

Suomen Yrittäjät katsoo, että tavoitteen sisältö ja painotukset edellyttävät tarkentamista. Erityisesti datakeskusten roolia käsitellään tavoitteessa liian yleisluontoisesti ja kritiikittömästi, ikään kuin kaikki datakeskusinvestoinnit olisivat automaattisesti korkean lisäarvon investointeja ja Suomen taloudelle tai digitaaliselle kehitykselle selvästi myönteisiä. Näin ei ole.

Datakeskusinvestointien vaikutukset riippuvat ratkaisevasti siitä, millaiseen toimintaan, omistusrakenteeseen ja ekosysteemiin ne kytkeytyvät. Merkittävä osa nykyisestä datakeskuskapasiteetista on luonteeltaan perusinfrastruktuuria, jonka taloudellinen lisäarvo, pysyvä työllisyysvaikutus ja kotimainen arvonlisä jäävät usein vaatimattomiksi suhteessa erittäin suureen sähkönkulutukseen.

Tavoitteen tulisi painottaa infrastruktuureja, jotka aidosti tukevat suomalaisten yritysten, ja erityisesti pk‑yritysten, digitalisaatiota, data‑ ja tekoälysovellusten kehittämistä, tutkimusta sekä eurooppalaista teknologista omavaraisuutta. Pelkkä konesalikapasiteetin lisääminen ilman selkeää kytkentää kotimaiseen tai eurooppalaiseen arvonluontiin ei täytä tätä tavoitetta.

Tavoite 3 – Avaintulokset

1) Tieteelliselle laskennalle, datapohjaiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä tekoälyratkaisuille on tarjolla Euroopan johtava datanhallinnan ja laskennan ekosysteemi.
2) Maailman kärkitason suurteho- ja kvanttilaskentaa sekä tekoälyä hyödyntävä hybridilaskentaympäristö tukee kvanttisovellusten syntymistä ja teollisuuden uudistumista.
3) Suomessa on korkean lisäarvon datakeskuksia, jotka vahvistavat datatalouden ekosysteemejä ja kilpailukykyä.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☐ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☒ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

Suomen Yrittäjät esittää, että avaintulos 3 poistetaan digikompassista.

Perusteluina todetaan, että datakeskusten määrittely “korkean lisäarvon” investoinneiksi on ongelmallista ilman selkeitä ja mitattavia kriteereitä. Datakeskukset eivät lähtökohtaisesti tuota korkeaa arvonlisää, pysyvää työllisyyttä tai tue suoraan suomalaisten yritysten digikehitystä. Suuri osa investointien arvosta valuu ulkomaille laitehankintojen ja omistusrakenteiden kautta, ja pysyvien työpaikkojen määrä on vähäinen suhteessa sähkönkulutukseen.

Lisäksi datakeskusten merkittävä ja tasainen sähkönkulutus aiheuttaa sähkömarkkinariskejä. Sähkön hinnan nousu ja saatavuusongelmat heikentävät suoraan suomalaisten pk‑yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä. Datakeskusten sähkönkäytöllä on selkeä vaihtoehtoiskustannus: sama fossiiliton sähkö voitaisiin kohdentaa korkeamman jalostusarvon teolliseen ja teknologiseen tuotantoon, jolla on suurempi kotimainen arvonlisä ja työllisyysvaikutus.

Suomen Yrittäjät korostaa, että mitkä tahansa datakeskusinvestoinnit eivät automaattisesti johda digitaalisen siirtymän, tekoälykehityksen tai kilpailukyvyn vahvistumiseen. Datakeskuspolitiikassa tarvitaan selkeää valikointia ja vastikkeellisuutta. Digikompassin tasolla tämä tarkoittaa, ettei yleistä datakeskustavoitetta tule sisällyttää avaintuloksiin ilman täsmällisiä rajauksia ja ehtoja.

Digikompassin painopisteen tulisi olla laskenta‑ ja data‑infrastruktuureissa, jotka tukevat tutkimusta, yritysten innovaatiotoimintaa ja eurooppalaista tekoäly‑ekosysteemiä. Yleinen kirjaus datakeskusten lisäämisestä ei edistä näitä tavoitteita ja voi ohjata politiikkaa kansantaloudellisesti tehottomaan suuntaan.

1.3. Yritykset ja kilpailukyky

Yritykset ja kilpailukyky -osa-alueen tavoitteet ja avaintulokset on esitelty liitteenä olevan asiakirjan luvussa 4.3 (s. 42-48).

1.3.1. Tavoite 1 – Digitalisaatio ja dataperustainen arvonluonti etenee yrityksissä.

Tavoite 1 – Avaintulokset

1) Datatalous kasvaa – Digitalisaation ja datan hyödyntämisestä syntyy uutta liiketoimintaa ja kasvua yrityksissä ja ekosysteemeissä.
2) PK-yritysten digitaalinen transformaatio etenee – Digitaalisesti edistyneiden pk-yritysten määrä kasvaa.
3) Talouden uudistumisen dynamiikka toimii – Digitalisaatioon liittyviä tuotteita ja palveluja tuottavien menestyvien startup-yritysten ja yksisarvisten määrä lisääntyy.
4) Digitalisaation yhteys kestävyyteen – Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

1.3.2. Tavoite 2 – Yritysten tuottavuus ja kilpailukyky paranee uusien teknologioiden onnistuneen käyttöönoton myötä.

Tavoite 2 – Avaintulokset

1) Suomessa on globaalisti houkuttelevia teknologiakeskittymiä.
2) Yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö kehittyy.
3) Tekoälyä, kvanttilaskentaa ja muita uusia teknologioita sovelletaan uuden liiketoiminnan ja kasvun aikaansaamiseen yrityksissä.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

1.4. Julkinen hallinto ja palvelut

Julkinen hallinto ja palvelut -osa-alueen tavoitteet ja avaintulokset on esitelty liitteenä olevan asiakirjan luvussa 4.4 (s. 48-58).

1.4.1. Tavoite 1 – Digitaaliset julkiset palvelut toimivat yhteentoimivina palvelukokonaisuuksina mahdollistaen sujuvan asioinnin ja korkean tuottavuuden.

Tavoite 1 – Avaintulokset

1) Julkisia palveluita kehitetään yhteentoimiviksi elämäntapahtumalähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi.
2) Tiedon liikkuvuuden esteitä puretaan toimijoiden välillä.
3) Viranomaistoiminnan tuottavuus kasvaa digitalisaation mahdollistaman toimintatapojen muutoksen ja automaation hyödyntämisen kautta.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☐ kyllä, täysin
☒ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

Arvostamme julkisten palvelujen jatkuvaa kehittämistä elämäntapahtumalähtöisiksi sekä viranomaisten välisen tiedonkulun parantamista. Tavoitteisiin voisi kuitenkin vahvemmin sisällyttää lopullisen päämäärän: yhden luukun palvelumalli. On tärkeää, että jokainen käyttäjäryhmä löytää tarvitsemansa tuen, vastaukset ja oikeat palvelut yhdestä paikasta. Vaikka viranomaistoiminnan tehokkuuden kasvattaminen on ensiarvoisen tärkeää, sitä tulisi tavoitella ennen kaikkea tekemällä palveluista helpommin saavutettavia ja räätälöityjä eri asiakasryhmille, kuten yrittäjille. Nykytilanteessa yrittäjät joutuvat asioimaan liian monen eri viranomaisen kanssa ja toimittamaan samoja tietoja useaan otteeseen. Samalla monet julkiset palvelut, kuten lupaprosessit, voivat olla kovin hitaita. Siksi olennaista on kirjata päätavoitteeksi, että tulevaisuudessa kaikki julkiset palvelut toteutetaan yhden luukun periaatteella.

Suomen Yrittäjät esittää, että yhden luukun palvelumalli kirjataan digikompassin keskeiseksi poikkihallinnolliseksi päämääräksi.

1.4.2. Tavoite 2 – Julkinen hallinto hallitsee yhteiskunnan keskeisten toimintojen datan, teknologian ja infrastruktuurit turvallisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti varmistaen yhteiskunnan toimivuuden kaikissa tilanteissa.

Tavoite 2 – Avaintulokset

1) Julkiset digitaaliset palvelut vahvistavat kotimaista ja EU:n digitaalista suvereniteettia.
2) Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten digitaalisten julkisten palvelujen toimintavarmuus, turvallisuus ja saatavuus ovat toiminnan vaatimalla tasolla.
3) Julkinen digitaalinen hallinto toimii kustannustehokkaasti kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

1.4.3. Tavoite 3 – Julkinen hallinto toimii tuottavasti tekoälyä sekä uusia digiteknologioita hyödyntäen.

Tavoite 3 – Avaintulokset

1) Edistyneisiin tekoäly‑ ja digiteknologioihin perustuvien, tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parantavien toimintamallien käyttöönotto laajenee hallinnossa.
2) Turvallisesti ja säädösten mukaan avattu julkisen hallinnon data mahdollistaa tekoälyratkaisujen hyödyntämisen koko yhteiskunnassa.
3) Autonomisten digitaalisten ratkaisujen ja automaattisen päätöksenteon käyttö kasvaa julkisessa hallinnossa.

Onko tavoitteeseen liittyvissä avaintuloksissa tunnistettu niihin olennaisesti liittyvät sisällöt?

☒ kyllä, täysin
☐ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Jos ei, mitä avaintuloksista puuttuu?

1.5. Poikkihallinnollinen johtaminen ja yhteistyö

Poikkihallinnollinen johtaminen ja yhteistyö on esitelty liitteenä olevan asiakirjan luvussa 4.5 (s. 58-60).

Ovatko siinä esitetyt digitalissaation johtamisen ja yhteistyön periaatteet perusteltuja osia osana Suomen digitaalista kompassia?

☐ kyllä, täysin
☒ kyllä, pääosin
☐ vain osittain
☐ ei lainkaan

Tarkenna tarvittaessa vastaustasi. Onko sisältöön valittu oikeat asiat? Jos ei, miten sitä tulisi muotoilla?

Poikkihallinnollinen johtamismalli on tarpeellinen ja luvussa on onnistuneesti kuvailtu tavoitteet yhteistyölle. Luvusta kuitenkin puuttuu konkreettiset ratkaisut ja kehitysmallit. Luvussa ei myöskään oteta kantaa, miten nämä yhteistyömallit rakennetaan digitoimiston yhteyteen tai missä määrin. Esimerkiksi yritysten ja elinkeinoelämän rooli tulisi kytkeä vahvemmin pysyväksi osaksi yhteistyörakenteita, jos tavoitteena on aito yhteiskehittäminen.

1.6. Digikompassin tavoitteiden ja avaintulosten kokonaisuus

Puuttuuko digikompassin tavoitteista ja avaintuloksista yleisesti jotain olennaista? Tulisiko jokin osa alue priorisoida tai poispriorisoida?

Digikompassi on kokonaisuutena johdonmukainen. Suomen Yrittäjät kuitenkin esittää Infrastruktuuri ja data-luvun tavoitteen 3 avaintulosta 3 poistamista.

2. Tuloksellisuuden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Digikompassin tulosten seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin keinoja on esitelty liitteenä olevan asiakirjan luvussa 5 (s. 61-63).

Mitä mittareita tunnistatte tavoitteiden ja avaintulosten etenemisen mittaamiseen?

Tavoitteiden ja avaintulosten etenemiseen on monia mittareita. Suomen Yrittäjät esittää seuraavia:

Yritykset ja kilpailukyky

• pk‑yritysten digikypsyys ja tekoälykyvykkyys
• pk‑yritysten osuus, jotka hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja tai tekoälyä liiketoiminnan ydinprosesseissa
• uusien datatalouteen tai tekoälyyn perustuvien yritysten ja liiketoimintojen määrä
• pk‑yritysten TKI‑yhteistyöhön osallistumisen aste (pk-yritysbarometri)
• hallinnollisen taakan kehitys yrityksissä

Julkinen hallinto ja palvelut

• yritysten kokema asiointiin kuluva aika keskeisissä lupa‑ ja raportointiprosesseissa
• julkisten digipalveluiden yritysasiakastyytyväisyys
• niiden viranomaisprosessien osuus, joissa yritystiedot hyödynnetään ilman uutta tietojen toimittamista
• uusien teknologioiden käyttöönottotasot eri sektoreilla

Data ja infrastruktuuri

• avoimen ja uudelleenkäytettävän julkisen datan hyödyntämisaste yritystoiminnassa

Poikkihallinnollinen johtaminen

• yritysten ja elinkeinoelämän edustajien osallistuminen digikompassin toimeenpanorakenteisiin

Miten digikompassin vaikuttavuutta tulisi Suomen tasolla mitata?

Pk-yritysten osalta digikompassin vaikuttavuutta tulee arvioida sen perusteella, miten digikompassi parantaa yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia Suomen tasolla.

3. Digikompassin muut osiot

3.1. Toimintaympäristön kuvaus

Voit tarvittaessa kommentoida tähän digikompassin toimintaympäristön kuvausta (liitteenä olevan asiakirjan luku 3.1, s. 11-16).

Geopoliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö
Turvallisuus ja resilienssi
Kriittiset teknologiat ja innovaatiot
Hyvinvointi ja yhteiskunnalliset muutokset
Digitalisaation ja datatalouden sääntely
Yhteistyö ja yhteentoimivuus

3.2. Uudet teemat

Voit tarvittaessa kommentoida tähän toimintaympäristön muutoksesta digikompassiin nostettuja uusia teemoja (liitteenä olevan asiakirjan luku 3.2, s. 16-22).

Tekoäly
Turvallisuus
Hyvinvointi
Yhteistyö ja yhteentoimivuus

4. Digikompassin kokonaisuus

Miten arvioisit digikompassia kokonaisuutena?

Digitaalinen kompassi muodostaa vahvan strategisen kehyksen. Sen onnistuminen edellyttää kuitenkin määrätietoista toimeenpanoa ja tarkkoja vaikutusarviointeja.

5. Muut kommentit

Mikäli kommentti ei sovellu lomakkeen muihin asiakohtiin, voit jättää sen tähän.

Ei muita kommentteja.

Kunnioittavasti,

Suomen Yrittäjät

Maria Nyroos
Digi- ja TKI-politiikan asiantuntija