Luonnokset komission asetuksiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tutkimus- ja kehityssopimusten ryhmiin sekä erikoistumissopimusten ryhmiin sekä Luonnos komission suuntaviivoiksi Euroopan unionin toim

Työ- ja elinkeinoministeriö

Yleistä

Euroopan komissio on julkaissut 4.5.2010 yllä mainitut asetusluonnokset ja pyytää esittämään sille niitä koskevat mahdolliset huomautuksensa. Lausunnon valmistelua varten Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa asetuksista. Samalla Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa komission esittämästä luonnoksesta horisontaalista yhteistyötä koskeviksi suuntaviivoiksi.

Kaksi ryhmäpoikkeusasetusta, jotka koskevat horisontaalista yhteistyötä koskevia sopimuksia, ovat olleet voimassa jo vuodesta 2000 ja niiden voimassaoloaika päättyy 31.12.2010. Komissio on, ryhdyttyään tarkastelemaan asetusten säännöksiä, kuullut asiasta eurooppalaisia yrityksiä ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisia. Kuulemisessa on ilmennyt, että asetusten mahdollistama järjestelmä on toiminut hyvin, mutta joitakin alueita on hyvä tarkastaa ja selventää.

Horisontaalista yhteistyötä koskevat asetusluonnokset ja suuntaviivat

Uusien asetusten tavoitteeksi on asetettu tehokkaan ja toimivan kilpailun varmistaminen sekä riittävän oikeusvarmuuden tarjoaminen yrityksille. Samalla pyritään huomioimaan tarve yksinkertaistaa mahdollisimman paljon hallinnollista valvontaa.

Nykyisten ryhmäpoikkeusasetusten mukaan yrityksen tulee itse varmistaa, että sen tekemä horisontaalinen sopimus on ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen ja että tarvittaessa sopimukseen sovelletaan perussopimuksen 101 artiklan 3 kohtaa. On hyvä että ryhmäpoikkeusasetuksien sisältöä ja horisontaalisia sopimuksia koskevia suuntaviivoja tarkastellaan perusteellisesti ja ne saatetaan vastaaman nykyisiä taloudellisia yhteistyömuotoja. Uudet analyysipuitteet antavat yrityksille työkaluja, joita ne voivat käyttää arvioidessaan horisontaalisten sopimusten mahdollisia kilpailua rajoittavia määräyksiä. Erityisesti erilaisia yhteistyösopimuksia koskevat esimerkit, joita suuntaviivoihin on lisätty runsaasti, selkiyttävät sallittujen sopimusmahdollisuuksien rajoja.

Standardointisopimukset

Erityistä huomiota vaativaksi horisontaalisten sopimusten osa-alueeksi on asianosaisten kuulemisessa noussut standardointisopimukset etenkin tietotekniikan alalla. Näiden sopimusten katsotaan olevan erityisasemassa sen vuoksi, että yhteistyön merkitys tietotekniikan tehokkuuden lisäämisessä ja innovaatioiden edistämisessä katsotaan tärkeäksi. Standardointisopimukset voivat kuitenkin myös rajoittaa kilpailua, mikäli sopijaosapuolet laativat standardoinnin tavoitteet ja määritelmät tarkoitushakuisesti. Standardointisopimusten osalta onkin hyvä selkeyttää standardin laatimisprosessin avoimuutta prosessin aloittamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. On varmistettava, että standardin käyttö ei rajoita alan kilpailua ja kehitystä ja sen laatimien tuo todellisia etuja kuluttajille.

Vakioehtoja koskevat ohjeet horisontaalisissa suuntaviivoissa ovat tervetulleita. Vakioehtojen määrä ja käyttö on jatkuvasti lisääntynyt ja niitä laaditaan usein yksipuolisesti eri toimialoille. Silloin, kun yhdenmukaisten vakioehtojen käyttö on laajaa, on mahdollista, että niiden ehdot rajoittavat kilpailua ko toimialalla. Suuntaviivoissa onkin määritelty, että myös näitä ehtoja tarkastellaan suuntaviivojen mukaisten säännösten perusteella siltä osin kun niissä vahvistetaan kilpailijoiden ja kuluttajien välisiä vakiomuotoisia myynti- tai ostoehtoja korvaavien tuotteiden osalta.

Tutkimus- ja kehitysyhteistyö

Tutkimus- ja kehitysyhteistyösopimukset tehdään usein tuotekehityksen alkuvaiheessa, jolloin ei vielä voida arvioida tuotekehityksen tuloksia. Tämän tyyppiset sopimukset ja markkinavoimaltaan pienten yritysten väliset sopimukset, vaikka niihin sisältyisi tutkimustulosten hyödyntämistä tai kaupallistamista koskevia elementtejä eivät silloin johda todennäköisiin kilpailua rajoittaviin vaikutuksiin. Sopimusyhteistyössä sopimusosapuolet vaihtavat keskenään usein sellaisia tietoja, joiden luovuttaminen mahdolliselle kilpailijalla voidaan nähdä myös pyrkimyksenä vaikuttaa kilpailutilanteeseen sopimuspuolten eduksi. Suuntaviivoissa on esitetty sallitun yhteistyön ja tietojenvaihdon arviointia varten tietojenvaihtoja koskevia hyviä ja selventäviä ohjeita.

Lopuksi

Luonnos uusiksi horisontaalisiksi suuntaviivoiksi sisältää paljon yksityiskohtaisia esimerkkejä ja kuvauksia sallitusta ja kielletystä sopimusyhteistyöstä. Yritysten vastuulle jää kuitenkin arvioida itse merkityksellisten markkinoiden koko ja oman sopimuksensa kuuluminen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Vaikka ehdotuksessa uusiksi suuntaviivoiksi on selkää ohjeistusta, on kulloisenkin kokonaistilanteen lainmukaisuuden arviointi edelleen hyvin vaativa tehtävä etenkin pk–yrityksille.

Suomen Yrittäjät ry

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anja Tuomola
lainopillinen asiamies