Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi eräiden covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi säädettyjen tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloa. Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi yleisiä hygieniavelvoitteita koskevaa säännöstä. Alueellisen tautitilanteen niin vaatiessa kunta tai aluehallintovirasto voisi tehdä päätöksen, jolla se rajoittaisi asiakastilojen asiakas- ja osallistujamääriä. Lisäksi ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi jatkossa antaa päätöksen myös ravintolatoiminnan rajoittamisesta. Viimesijaisena keinona kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetut elinkeino- tai muun toiminnan tilat määräajaksi. Esityksessä ehdotetaan myös jatkettavaksi rajojen terveysturvallisuutta koskevien säännösten voimassaoloa siten, että säännökset otettaisiin tartuntatautilakiin, mutta niiden voimaantulosta säädettäisiin erikseen voimaanpanolailla.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2022. Lain 16 a-16 e, 79 a ja 89 a §:n voimaantulosta säädettäisiin kuitenkin erikseen lailla. Laki olisi voimassa 31. joulukuuta 2022.

Suomen Yrittäjät vastustaa covid-19 rajoitussääntelyn jatkamista

Suomen Yrittäjät vastustaa tartuntatautilain rajoitussääntelyn jatkamista 30.6. jälkeen. Pelkästään väliaikaisten rajoitussäännösten voimassaolon jatkaminen aiheuttaa epävarmuutta yrityksissä huolimatta siitä, otettaisiinko rajoituksia missään kohtaan käyttöön 30.6. jälkeen. Sääntelyn voimassaolosta seuraava epävarmuus aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kuten lykkää suunniteltuja investointeja sekä uusien työntekijöiden palkkaamista.

Tartuntatautilain väliaikaisen sääntelyn jatkolle pitäisi olla hyvin painavat syyt, joita ei ole käsillä. Olisi erikoista, että Suomessa rajoitussääntelyä jatkettaisiin jopa vuoden loppuun asti, kun muualla Euroopassa ollaan luopumassa koronaviruksen luokittelusta yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi sekä päättämässä rajoitussääntelyä.

Mikäli rajoitussääntelyn voimassaoloa jatketaan, tulee varmistaa rajoitusten haittojen kompensoiminen. Väliaikaisten rajoitussäännösten jatko olisi kuitenkin aikaisempaa tuhoisampaa yrityksille, koska mahdollisten rajoitusten kompensointi ei olisi nykyisen valtiontukilainsäädännön mukaan mahdollista enää 30.6. jälkeen. Mahdollisten tulevien rajoitusten riskinä on, että elinkelpoisten yritysten ja niiden työpaikkojen menettämisen lisäksi menetettäisiin myös tähän mennessä käytetyt yritysten koronatuet.

Yritykset tarvitsevat toimintaympäristönsä vakauttamista pitkittyneen pandemian jälkeen. Väliaikaista sääntelyä ei voida pitää voimassa kauempaa kuin on välttämätöntä. Sääntelyn jatkamisen osalta herääkin kysymys siitä, milloin rajoitussääntelystä oltaisiin valmiita luopumaan, jos niistä ei luovuta nykyisen sääntelyn voimassaolon päättyessä. Väliaikaisesta rajoituslainsäädännöstä ei voi tulla uusi normi eikä väliaikaisia säännöksiä voida jatkaa vain varmuuden vuoksi, sillä ne puuttuvat merkittävällä tavalla perustuslaissa turvattuun elinkeinovapauteen.

Mikäli vastaavanlaisiin toimenpiteisiin on jatkossa tarvetta, tulisi niiden pohjautua pysyvään lainsäädäntöön. Katsommekin, että väliaikaisen sääntelyn jatkamisen sijasta pitäisi käynnistää tartuntatautilain uudistaminen, jossa hyödynnetään koronapandemian väliaikaisesta sääntelystä saatuja kokemuksia ja jossa tukeudutaan arvioihin rajoitusten vaikutuksista yhteiskunnassa. Lisäksi panostuksia tulisi kohdistaa terveydenhuollon kantokyvyn ja kapasiteetin kasvattamiseen. Nämä toimet ovat tärkeitä myös tulevia kriisejä ajatellen. Katsomme myös, ettei lakia tarvitse pitää voimassa vain sen vuoksi, että rajoitukset ovat nopeasti käyttöön otettavissa. Tarvittaessa valmisteltu esitys voidaan antaa eduskunnalle, joka voi käsitellä sen kiireellisenä. Näin on jo toimittu pandemian aikana aikaisemminkin.

Sääntelyn puutteet on korjattava

Mikäli sääntelyn voimassaoloa jatketaan, on siihen tehtävä tarpeelliset muutokset. Suomen Yrittäjät katsoo, että yleisten hygieniavelvoitteiden lisäksi muun rajoitussääntelyn voimassaoloa ei tule jatkaa 30.6. jälkeen. Mikäli kuitenkin sääntelyä jatketaan, tulee tilojen sulkumahdollisuus kokonaan poistaa esityksestä. Katsomme myös, ettei nykyisessä tilanteessa ole perusteita esittää tiukennuksia sääntelyyn. Tämän vuoksi esityksestä on poistettava asiakastilojen asiakasmäärien rajoitusmahdollisuus.

Vastustamme esitettyä muutosta asiakastilojen asiakas- ja osallistujamäärien rajoittamiseksi, joita toiminnanharjoittaja ei jatkossa voisi välttää erilaisin tilajärjestelyin. Katsomme, että muutos poistaisi nykyiseen säännökseen sisältyvän tarpeellisen jouston. Säännöksen soveltamisalaan kuuluisi hyvin erityyppisiä asiakastiloja, mutta tästä huolimatta asiakastiloihin
voitaisiin kohdistaa kategorisia asiakasmäärärajoituksia ottamatta huomioon tilojen erityispiirteitä. Asiakkaiden lähikontakteja ja ruuhkautumistilanteita voidaan välttää muiden keinojen kuin asiakasmäärärajoitusten kautta. Asiakasmäärärajoitusten valvonta olisi myös monissa asiakastiloissa käytännössä mahdotonta. On epäselvää, miten alueelliset viranomaiset tekisivät asiakastilojen asiakasmäärärajoituksia koskevia päätöksiä. Säännöksessä pitäisi vähintään määritellä päätöksien reunaehdot eli asiakasmäärärajoitusten maksimirajat vastaavalla tavalla kuin ravintolasääntelyssä. Muutoin säännös mahdollistaisi asiakasmäärien täydellisen rajoituksen eli käytännössä sulun.

Lisäksi katsomme, että tilojen sulkusäännös tulee poistaa esityksestä. Vaikka tilojen sulkupäätöksen kynnystä on pyritty korottamaan sekä supistamaan soveltamisalaa, ovat esitetyt muutokset riittämättömiä nykytilan-teessa. Soveltamisalan supistaminen on sinänsä perusteltua, mutta soveltamisalaan jäisi vain muutamia tiloja, joiden suluilla tuskin olisi aitoa vaikuttavuutta. Sulkusäännöksen piiriin kuuluvien tilojen ja toimintojen riski ei ole yhtäläinen eikä soveltamisalaa ole perusteltu. Säännöksen kohteena olevassa luettelossa esimerkiksi kontaktilajien harrastaminen on rinnastettu ryhmäliikuntaan. Epäselvyyden torjumiseksi listausta tulee tarkentaa ja kohteena olevat tilat pitää avata selvästi säännöksessä.

Ravintolasääntelyn osalta päätöksenteko siirtyisi alueellisille viranomaisille. Tähän asti ravintolasääntely on toteutettu valtioneuvoston asetuksen kautta, jota on muutettu tarvittaessa. Muuhun elinkeinotoimintaan kohdistuvien rajoituspäätösten osalta laissa on määritelty sitovasti, kuinka pitkäksi ajaksi päätös voidaan tehdä. Ravintolasääntelyn rajoituspäätökset tulee myös sitoa vastaaviin määräaikoihin.

Suomen Yrittäjät