Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö pyytää Suomen Yrittäjien lausuntoa otsikkoasiasta. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Lupamenettelyjen yhteensovittaminen toteutettaisiin sovittamalla samanaikaisesti vireillä olevien lupahakemusten käsittelyvaiheet ajallisesti yhteen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2020 alusta.

Suomen Yrittäjät oli edustettuna hankkeen ohjausryhmässä.

Esityksen sisältö ja tavoitteet

Hallinnollisten menettelyjen kehittämisessä on tarpeen painottaa asiakasnäkökulmaa, sillä hallinnon tehokkuus vaikuttaa niin yritysten investointeihin ja Suomen vetovoimaan toimintaympäristönä kuin haitankärsijöiden oikeuksien turvaamiseen. Hyvinvointimme turvaaminen vaatii uskallusta tarkastella lainsäädäntöä uudella tavalla sekä kyseenalaistaa perinteiset ajatusmallit ja rakenteet. Yhteiskunta tarvitsee parempaa sääntelyä. Sujuvat ympäristömenettelyt hyödyttävät kansantalouden ohella myös ympäristöä, kun niukkoja viranomaisvoimavaroja kohdennetaan järkevästi ympäristölle vaaraa aiheuttaviin toimiin.

Esityksen tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa yritysten ympäristöön vaikuttavien hankkeiden lupamenettelyitä. Lupamenettelyjä voitaisiin yrityksen halutessa ajallisesti yhteen ja yhdistää eräitä niihin liittyviä tehtäviä. Menettelyä koordinoi joko valtion (tuleva LUOVA) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jolta luvanhakija saisi tiedot tarvittavista luvista, menettelyistä ja menettelyn kestosta.

Esitys yhden luukun malliksi on lähtökohtaisesti hyvä ja vastaa yrittäjäjärjestön näkemyksiä ympäristölainsäädännön merkittävimmistä uudistamistarpeista. Huomautamme kuitenkin, ettei yhden luukun malli toimi optimaalisesti vielä sellaisessa järjestelmässä, jossa yhden luukun ulkopuolelle on jätetty erilaiset ympäristöoikeudelliset ja kemikaaleihin liittyvät ilmoitusmenettelyt sekä hankekohtaiset maankäyttöratkaisut. Mallin kehittämistä on myös tulevaisuudessa perusteltua jatkaa muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä. Lisäksi on perusteltua kehittää muutoksenhakua siihen suuntaan, että valitusmenettelykin hoituisi mahdollisuuksien mukaan nk. yhden luukun periaatteella.

Uudessa yhteensovittamislaissa säädettäisiin hallintolakia täydentävästi lupa-asian käsittelyn määräajoista. Hallintolain mukaan viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä määriteltävä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta. Lausunnolla olevan yhteensovittamislakiesityksen mukaan yhteensovittava viranomainen määrittäisi yhteistyössä muiden yhteensovitettavissa asioissa toimivaltaisten viranmaisten kanssa tavoitteellisen käsittelyajan yhteensovitettaville lupahakemuksille ja esittäisi käsittelyajan perusteella arvion ajankohdasta, jolloin päätökset yhteensovitettavissa lupa-asioissa annetaan.

Katsomme, ettei hallintolaissa tai yhteensovittamislaissa käsittelyajalle asetettu yleissäännös ole riittävä. Hakijan oikeusturvan, investointien ennakoitavuuden sekä viranomaisprosessin joutuisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että laissa määritellään selkeät enimmäisajat viranomaiskäsittelyille. Määräaikojen säätämisellä asetettaisiin hakijat keskenään samanarvoiseen asemaan. Lisäksi asetetuilla määräajoilla olisi viranomaistoimintaa ohjaava vaikutus, mikä nopeuttaisi lupaprosesseja.

Korostamme, että yhden luukun mallin prosessille tulisi asettaa viranomaisia velvoittavat määräajat, joista voitaisiin poiketa tai määräajan laskeminen katkaista perustellusta syystä. Erilaisia määräaikaan liittyviä malleja voidaan hakea muualta lainsäädännöstä, esimerkiksi palveludirektiivistä, vaikka sen soveltamisalaan ei kuulu ympäristöoikeudelliset lupa-asiat.

Yritysvaikutusten arviointi

Vaikutusarviointia voidaan pitää kokonaisuudessaan melko kattavana, joskin yritysvaikutusten arvioinnista puuttuu erityiset vaikutukset pienempiin yrityksiin. Ehdotusten vaikutusten arviointi perustuu pääosin SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeena laadittuun selvitykseen. Lupamenettelyjen yhteensovittamista koskevien ehdotusten vaikutukset on arvioitu oletuksella, että yhteensovittamista sovellettaisiin vuosittain noin 200 hankkeen lupamenettelyissä. Arvio on melko maltillinen ja lisääntyisi huomattavasti, jos investointeihin ja muihin hankkeisiin liittyvät ilmoitusmenettelyt ja maankäyttöratkaisut otettaisiin mukaan yhden luukun palvelun piiriin.

Korostamme, että pk-yritykset, joita suomalaisista yrityksistä on yli 99 prosenttia, tulevat hyötymään lupien yhteensovittamisesta suhteessa suurempia enemmän. Pk-yritykset ja erityisesti pienemmät toimijat eivät useinkaan tunne ympäristölupaprosessien kulkua ja sitä, mitä heiltä prosessin etenemiseksi edellytetään. Lupamenettely saattaa edetä hitaasti jo siitä syystä, ettei hakemusta osata täyttää oikein. Näissä tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, että hakija saa lupaviranomaiselta riittävää ohjeistusta ja neuvontaa. On selvää, että ennakkomenettely sekä muut hakijan ja viranomaisen väliset yhteistyön muodot nopeuttavat omalta osaltaan myös ympäristöprosesseja.

Lupien yhteensovittaminen yhdessä viranomaisen palveluperiaatteen kanssa sujuvoittaa kiistatta niiden yrittäjien lupaprosesseja, joilla ei ole mahdollisuutta palkata konsulttia hoitamaan omaa lupa-asiaansa. Hankkeiden käsittelyaikaan tuovan ennakoitavuuden tuoman kustannussäästön lisäksi yhden luukun mallilla säästetään yritysten prosessikustannuksia.

Ympäristölupahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on nykyään vaikutusarvioinnin mukaan 11,6 kuukautta. Jos järjestelmä saadaan toimimaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti, uskomme, että käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä merkittävästi. Sen vuoksi katsomme, ettei esitetty 260 miljoonan euron säästö yrityksille 10 vuoden aikajänteellä ole epärealistinen.

Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Tiina Toivonen
työmarkkinajohtaja lainsäädäntöasioiden päällikkö