Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliaikaisesta muuttamisesta

Oikeusministeriö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalakia väliaikaisesti covid-19-epidemiaan liittyvän poikkeuksellisen tilanteen johdosta. Laki vastaisi pääosin sisällöltään kuluttajansuojalain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia 512/2020, jonka voimassaolo päättyy 31.12.2020.

Ehdotuksen mukaan jatkettaisiin tilapäistä 10 prosentin korkokattoa, joka koskee muita kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan luvun soveltamisalaan kuuluvia luottoja paitsi hyödykesidonnaisia luottoja. Korkokattoa koskevan sääntelyn tehokkuuden varmistamiseksi myöskään luotosta perittäviä maksuja ei saisi korottaa sääntelyn voimassaoloaikana. Lisäksi säädettäisiin velvollisuudesta antaa varoitus mainonnassa viitattaessa tietyissä tapauksissa tilapäiseen hintasääntelyyn.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan luvun soveltamisalaan kuuluvien luottojen sekä luotonvälittäjien omien palvelujen suoramarkkinointikieltoa. Suoramarkkinointikiellon ulkopuolelle ehdotetaan kuitenkin jätettäväksi luottomahdollisuudesta kertominen tavaran tai muun hyödykkeen markkinoinnin yhteydessä, kun voimassa olevassa väliaikaisessa laissa poikkeus koskee yksinomaan luottomahdollisuudesta kertomista tavaran tai muun hyödykkeen oston yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 30.9.2021 saakka.

Suomen Yrittäjien lausunto

Suomen Yrittäjät lähtökohtaisesti kannattaa esitysluonnoksen tavoitetta torjua koronaviruspandemiaan kytkeytyviä yllättäviä taloudellisia haasteita, jotka todennäköisesti lisäävät luotonottoa ja sitä kautta myös velkaongelmien syntymistä. Elinkeinotoimintaan aiheutuvien haittavaikutusten rajoittamiseksi pidämme perusteltuna, että hyödykesidonnaiset luotot on jätetty tilapäisen hintasääntelyn ulkopuolelle. Kannatamme myös ehdotusta, jonka mukaan suoramarkkinointikielto ei koskisi luottomahdollisuudesta kertomista kulutushyödykkeen markkinoinnin yhteydessä.

Olemme kuitenkin huolissamme sääntelyn välillisistä heijastevaikutuksista yritysluotonantoon ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien pk-yritysten asemaan. Pienyrittäjät ovat vastaavan suojan tarpeessa kuin kuluttajat, mutta sääntelyä yritysluottojen osalta ei ole edes pienyrittäjän turvaksi, joka tosiasiassa voi olla yhtä haavoittuvassa asemassa kuin kuluttaja.

Esitysluonnoksessa on myös todettu, että pidemmällä aikavälillä tulisi pyrkiä vähentämään tilapäistä hintasääntelyä ja pohtia mahdollisuuksia tiukentaa kuluttajaluottojen hintasääntelyä pysyvämmin. Viimeistään tässä yhteydessä tulee samalla harkita yritysluottoihin asettavaa kulu- ja korkokattosääntelyä, koska yrityspikavipit voivat olla kokonaiskuluiltaan kohtuuttoman suuria ja johtaa siten velkaongelmiin tai syventää niitä.

Tarve yritysluottojen sääntelylle korostuu, kun tarkoitus on tiukentaa kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä entisestään. Jo edellisten kulutusluottoihin liittyvien lakimuutosten myötä tiedetään, että useat luotonantajat tulevat sääntelyn tiukentamisen johdosta tehostamaan toimintaansa yritysluotonannon puolella. Kuluttajaluottojen entistä tiukempi sääntely lisää erilaisten korkeakorkoisten luottojen tarjoamista pk-yrityksille. Tällä pyritään korvaamaan kuluttajaluottojen sääntelyn tiukentamisesta aiheutuvat menetykset.

Velkaantumista torjuvaa sääntelyä tulee miettiä kokonaisvaltaisesti myös yritysluotonannon sääntely huomioiden. Pelkästään kuluttajaluottoja koskeva tiukempi sääntely vain siirtää ongelmaa pienille yrityksille ja yrittäjille. Velkaongelmien torjuntaa ja sitä koskevaa sääntelyä olisi kehitettävä myös pienyrittäjien suojantarve huomioiden.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Karoliina Katila
työmarkkinajohtaja asiantuntija