Luonnos hallituksen esitykseksi yhdyskuntarakentamislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ympäristöministeriö
Asia: VN/36213/2025

Ympäristöministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi yhdyskuntarakentamislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi esityksestä. Hallituksen esitys uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn 2026 aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028

Yhdyskuntarakentamislain valmistelun tarkoituksena on uudistaa säännökset, jotka koskevat kuntien katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa, teknisten verkkojen sijoittamista kuntien yleisille alueille, katutöiden ohjaamista sekä hulevesiä koko rakennetussa ympäristössä. Säännökset sisältyvät nykyiseen alueidenkäyttölakiin (132/1999, ent. maankäyttö- ja rakennuslaki), lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978; kunnossapitolaki) sekä maankäyttö- ja rakennusasetukseen (895/1999).

Seuraamusmaksua koskevaa esitystä tulee täsmentää

Suomen Yrittäjät kannattaa hankkeen peruslähtökohtaa, jonka mukaan kunnille säädetään nykyistä paremmat ja selkeämmät välineet yleisillä alueilla tapahtuvan toiminnan hallintaan. Yritystemme toiminnan kannalta on erityisen tärkeää, että kuntien toimintatavat ovat ennakoitavia ja yhtenäisiä esimerkiksi kunnossapitosuunnitelmien ja käyttömääräysten osalta. Yhtenäisten menettelytapojen edistäminen on kannatettavaa.

Huolemme esityksessä kohdistuvat kuitenkin erityisesti ehdotettuun uuteen hallinnolliseen seuraamusmaksuun, jota koskeva sääntely ja sitä koskevat perustelut ovat useilta osin epäselviä ja tulkinnanvaraisia.

Kunnan tehtävät

Esityksessä viitataan toistuvasti kunnan määräämään valvontaviranomaiseen, mutta esityksestä ei selviä, mikä taho kunnassa toimii valvontaviranomaisena. On epäselvää, onko tarkoituksena, että tehtävää hoitaa rakennusvalvontaviranomainen vai jokin muu kunnan nimetty toimielin tai viranhaltija. Esitystä tulisi täsmentää tältä osin.

Mikäli tehtävä on tarkoitus sisällyttää rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin, olemme huolissamme viranomaisten riittävistä resursseista ja osaamisesta uuden tehtäväkentän hoitamiseen. Huoli korostuu erityisesti hallinnollisen seuraamusmaksun määräämiseen liittyvän oikeudellisen osaamisen ja kohteen oikeusturvan näkökulmasta.

4 luku Rakentaminen

Pidämme tärkeänä, että katu- ja muut yleisillä alueilla tehtävät rakentamistyöt suunnitellaan ja toteutetaan laadukkaasti. Esityksessä hyvän rakentamistavan käsite on nostettu keskeiseen asemaan. Lainsäädännössä hyvän rakentamistavan ja olennaisten teknisten vaatimusten välinen ero tulee kuitenkin erottaa selkeästi toisistaan. Sääntelyn tulisi ensisijaisesti keskittyä olennaisiin teknisiin vaatimuksiin, jotka ovat turvallisuuden kannalta välttämättömiä. Rakentamisessa ja suunnittelussa on noudatettava pakottavia teknisiä vaatimuksia, kuten rakentamislain 4 luvun (29–41 §) säännöksiä.

Esityksessä näyttäisi olevan ristiriitaa rakentamislain ja yhdyskuntarakentamislain välillä tältä osin. Myös rakennelman ja käyttöturvallisuuden kannalta merkittävät kohteet tulee toteuttaa siten, että olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät. Tätä tavoitetta voidaan korostaa yhdyskuntarakentamislaissa, mutta päällekkäistä tai ristiriitaista sääntelyä tulee välttää.

Alalla kehitetyt rakennustapaohjeet eivät ole velvoittavaa oikeutta, vaikka niillä on merkittävä ohjaava vaikutus alan kehittämisessä. Laatuun liittyvät velvoitteet ja tavoitteet määritellään osapuolten välisissä sopimuksissa.

Esityksessä mahdollistetaan tilanteet, joissa kunta voi jättää katu- tai muun yleisen alueen rakentamatta kohtuuttomien kustannusten tai kunnan taloudellisten edellytysten vuoksi. Sääntely ei ole uutta, mutta pidämme tärkeänä, että yleiset alueet toteutuvat asemakaavan mukaisesti.

Erityisesti asemakaavan muutoksen (ja jatkossa mahdollisesti poikkeamisluvan) yhteydessä perittävät yhdyskuntarakentamismaksut luovat perustellun odotuksen alueen rakentumisesta. Käytännössä viivästykset johtavat usein kuluttajien reklamaatioihin perustajaurakoitsijoille tilanteissa, joissa viivästys johtuu kunnasta.

11 luku Pakkokeinot ja seuraamukset

Esityksessä ehdotetaan uutta hallinnollista seuraamusmaksua, jota koskeva sääntely ja perustelut ovat epäselviä. Esityksessä on kuvattu lähinnä viivästystilanteita, eikä seuraamusmaksun soveltamisalaa ole avattu kattavasti. Perustelutekstissä todetaan, että seuraamusmaksu voidaan määrätä yhdyskuntarakentamislain vaatimusten rikkomisesta yleisesti, mutta itse pykälässä seuraamusmaksu on sidottu vain nimenomaisesti lueteltuihin säännöksiin. Tätä ristiriitaa tulee selventää.

On epäselvää, kenelle seuraamusmaksu voidaan määrätä. Pykälästä ei käy ilmi, tarkoitetaanko ”hankkeesta vastaavalla” ainoastaan urakoitsijaa vai voiko seuraamus kohdistua myös suunnittelijaan tai muuhun toimijaan. Koska suunnittelija ja toteuttaja voivat olla eri tahoja, sääntelyä ja perusteluita tulee täsmentää. Korostamme, että seuraamusmaksu tulee voida määrätä vain sellaiselle taholle, jolla on oikeudellinen vastuu, ja jolla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa menettelyyn.

Seuraamussääntelyn tulee olla täsmällistä, ennakoitavaa ja oikeassa suhteessa teon moitittavuuteen. Seuraamusmaksulle tulee säätää euromääräinen enimmäismäärä ja porrastus ja viranomaisen harkintavaltaa tulee rajataan selkeämmin. Lisäksi pidämme tärkeänä, että seuraamusmaksun määrääminen osoitetaan monijäseniselle toimielimelle erityisesti suurissa hankkeissa.

Vaikutusten arviointi

Luonnoksessa esitetty vaikutusten arviointi on puutteellinen. Arviointia tulee täydentää erityisesti vaikutusten osalta kuntien resursseihin ja osaamistarpeisiin sekä vaikutusten osalta yritysten kustannuksiin ja toiminnan ennakoitavuuteen.


Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät