YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Maakuntien perustaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä asiantuntijalausuntoa maakuntien perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisesta.
Suomen Yrittäjät jakaa hallituksen sote-uudistukselle asettamat tavoitteet. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta hallintorakenteita muuttamalla. Tarvitaan rohkeaa toimintatapojen uudistamista, mikä on mahdollista vain avoimen kustannus- ja laatuvertailun sekä terveen kilpailun avulla. Nämä taas edellyttävät järjestäjän ja tuottajan selkeää erottamista.
Maakunta on järjestäjä, ei tuottaja
Tulevat maakunnat ovat palveluiden järjestäjiä, eivät tuottajia. Palveluiden järjestäjänä maakunnan keskeisin tehtävä on varmistaa, että verorahat käytetään vastuullisesti, markkinat toimivat ja palvelut tuotetaan monituottajamallilla.
Monituottajamalli tarkoittaa, että maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita toteuttavat erilaiset toimijat, yrittäjät, yritykset, järjestöt. Jos maakunnat tuottavat palveluita itse, ne asetetaan samalle viivalle muiden kanssa eli markkinoilla toimiva tuotanto yhtiöitetään.
Maakunnille tulee osana järjestämisvastuuta antaa myös nimenomainen laissa määritelty vastuu huolehtia palvelumarkkinoiden kehittymistä. Tämän tulee koskea sote-, kasvupalvelu ja muitakin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja.
On äärimmäisen tärkeää, että maakunta, sen vaaleilla valittavat päättäjät ja virkamiehet sisäistävät maakunnan roolin palvelujen järjestäjänä. Tämän vaatii vahvaa muutosjohtamista ja omistajaohjauksen osaamiseen panostamista maakunnissa.
Valinnanvapaus on kilpailutusta parempi
Olisi kotimaisen pk-yrittäjyyden etu, että maakunta järjestäisi palvelut ensisijaisesti valinnanvapauden pohjalta. Sote-palveluissa käytössä olevaa setelilogiikkaa voidaan ja tulee hyödyntää myös muissa maakunnan järjestämisvastuulle tulevissa palveluissa. Setelilogiikkaa hyödyntämällä maakunta voi varmistaa markkinoiden avoimuuden sekä parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua palveluiden tarjoamiseen ja tuottamiseen.
Maakunnan tehtävien kokonaisarviointi tarpeen
Suomen Yrittäjien mielestä maakunnan tehtäväkokonaisuus vaikuttaa pääosin tarkoituksenmukaiselta. On kannatettavaa, että maakunnan yleinen toimiala on rajoitettu vain säännöksestä ilmeneviin tehtäväaloihin.
Pidämme maakunnalle siirtyvien tehtävien kokonaistarkastelua uudistuksen yhteydessä hyvänä ja kannatettavana. Uudistuksen perusperiaatteeksi tulee ottaa luottamus asiakkaaseen, kansalaisiin ja yrityksiin. Tavoitteena tulee olla palvelujen uudistaminen asiakaslähtöisiksi, sääntelyn yksinkertaistaminen ja turhien normien purkaminen.
Kustannusten kasvun hillintä on mahdollista
Sote-uudistuksen noin kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite voidaan saavuttaa tuomalla riittävän suuri euromääräinen markkina terveen kilpailun piiriin. Terveen kilpailun tuominen sote-palveluihin ja muihin palveluihin onnistuu lisäämällä rohkeasti valinnanvapautta sekä velvoittamalla maakunnat käyttämään monituottajamallia laajasti myös ei-valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tuottamisessa.
Kuten KKV:n tekemissä arvioissa ja hallituksen sote-uudistuksen tausta-aineistoissa todetaan, on uudemmassa empiirisessä tutkimuksessa vahvistunut näyttö siitä, että sote-palvelut ovat laajasti talouden yleisten lainalaisuuksien piirissä ja että kilpailulla on tuottavuuden paranemisen kautta olennaisissa seikoissa positiivinen vaikutus johtamiseen sekä terveydenhuollon vaikuttavuuteen.
Lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää kustannusten avaamista ja kustannuskasvun rajaamista.
Sote-palvelujen yhteensovittaminen pitää tapahtua yksilötasolla
Maakunnan sote-järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Lisäksi maakunnan tulee huolehtia, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä.
Nämä vastuut ovat sinänsä ymmärrettäviä ja perusteltuja. Yhtä perusteltua on kuitenkin varmistaa, että palvelujen yhteensovittamista ei käytetä tekosyynä palvelujen keskittämiselle tai julkisen tuottajan monopolille.
Asiakasta hyödyttävä palvelujen yhteensovittaminen, integraatio, tapahtuu yksilötasolla, ei organisaatiotasolla. Toimivin tapa on varmistaa, että tarpeellinen asiakastieto on kaikkien asiakasta hoitavien palveluntuottajien saatavilla.
Sote-yrittäjyyden toimintaedellytykset turvattava
Sote-uudistuksen onnistumiselle on välttämätöntä, että valinnanvapauslainsäädännössä ja maakunnissa rakennetaan pienille ja keskisuurille sote-yrityksille soveltuvat olosuhteet. Maakunnan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu maakunta- ja palvelustrategian kautta määrittää, kuinka monituottajamalli saadaan toimimaan parhaiten.
Maakunnan pitää edistää aktiivisesti sote-yrittäjyyttä, jotta markkinat eivät keskity pelkästään julkisten toimijoiden ja suurten yritysten toimintakentäksi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimii noin 18 000 yksityistä sote-alan yritystä. Ne työllistävät noin 64 000 työntekijää. Haluamme korostaa, että 99 prosenttia sote-alan yrityksistä on alle 50 hengen yrityksiä. Siksi on tärkeää, että sote-uudistuksessa turvataan mahdollisuus sote-alan yrittäjyydelle.
Valinnanvapauden toteuttamistapa määrittää, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantomarkkinat toimivat. Valinnanvapauden toteuttaminen pienten yritysten markkinoilla pääsyä edistävällä tavalla turvaa lähipalveluiden saatavuuden. Samalla voidaan varmistaa, että sote-alan työpaikat eivät keskity vain maakuntakeskuksiin.
Valinnanvapaus on sote-uudistuksen tärkein osa
Valinnanvapaus on koko sote-uudistuksen tärkein elementti ja muutosvoima. Sen myötä voidaan lisätä sote-palveluiden saatavuutta, laatua ja tehokkuutta sekä edistää innovaatioiden leviämistä.
Suomen Yrittäjät esittää valinnanvapauteen mallia, jossa sote-keskus tarjoaa käytetyimmät peruspalvelut eli karkeasti yleislääkärin sekä terveyden- ja sairaanhoitajan palvelut sekä sosiaalipalvelujen neuvonnan ja ohjauksen. Muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut asiakas valitsisi erikseen maksu- ja asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin avulla.
Toimivaan valinnanvapauteen liittyy kiinteänä osana asiakkaalle annettava riippumaton palveluohjaus, joka ei ohjaa jatkohoidon tarpeessa olevaa asiakasta ainoastaan palveluntuottajan omiin tuotantoyksikköihinsä.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Susanna Kallama
elinkeinoasioiden päällikkö