Maksuviivästysdirektiivin uudistaminen

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa otsikkoasiassa. Suomen Yrittäjät lausuu asiasta seuraavaa:

Maksuviivästysdirektiivin yhtenä tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja parantaa erityisesti pk-yritysten maksuvalmiutta. Pk-yritysten ja yrittäjien oma maksuvalmius kärsii, mikäli suuremmat toimijat venyttävät omia maksuaikojaan tai poistavat sopimuksissa velkojan oikeuden periä viivästyksestä aiheutuneita korkoja ja kuluja. Tämän vuoksi direktiivin tavoitteet ja ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.

Maksuajoista sopiminen (artikla 3)

Sopimusvapauden tulee olla jatkossakin lähtökohtana sovittaessa yritysten välisistä maksuajoista. Kuitenkin tietyissä rajoitetuissa ja yksittäisissä tilanteissa sopimusvapauden rajoittaminen maksuaikojen osalta saattaa olla perusteltua. Ehdotettu säännös, jossa 60 päivää pitemmistä maksuajoista voidaan yritysten välillä sopia, ellei se johda sopijapuolen kannalta aiheettomaan vahinkoon, on kuitenkin tulkinnanvarainen. Jos tällainen säännös päätetään ottaa direktiiviin, sen tulee olla ehdottoman tarkkarajainen ja yksiselitteinen.

Perintäkulut (artikla 4)

Katsomme, että perintäkulujen korvaamisen lähtökohtana tulee olla velkojalle tosiasiassa aiheutuneiden kohtuullisten perintäkulujen korvaaminen. Velkojalle ei automaattisesti aiheudu ehdotettua kiinteää 40 euron kulua esimerkiksi tapauksissa, joissa velallinen myöhästyy suorituksessaan yhden päivän eikä perintätoimiin ole ryhdytty. Näissä tilanteissa velkoja saa kompensaationsa viivästyskoron muodossa, eikä velkoja pääse perusteettomasti hyötymään hyvin lyhyestä viivästyksestä.

Yritysten ja viranomaisten väliset kaupalliset toimet (artikla 5)

Ehdotus, jonka mukaan viranomaiset velvoitettaisiin pääsääntöisesti maksamaan tavaroiden ja palveluiden toimittamiseen perustuvat laskut 30 päivän kuluessa, on kannatettava. Julkinen sektori voi neuvotteluasetelmaltaan vahvempana osapuolena vaatia hyvin pitkiäkin maksuaikoja, mikä on erityisesti pk-sektorin maksuvalmiuden kannalta haitallista. Tämän vuoksi ei ole myöskään riittäviä perusteita sille, että terveydenhuoltosektorin maksuaikoja pidennettäisiin 60 päivään. Lisäksi kiinteämääräinen 5 prosentin korvaus viivästyneen maksun määrästä on kannatettava, koska se kannustaisi oikea-aikaiseen laskun maksamiseen.

Kohtuuttomat sopimusehdot (artikla 6)

Yrityksillä tulisi olla aina mahdollisuus periä viivästyneistä maksuista viivästyskorkoa sekä perinnästä aiheutuneet tosiasialliset ja kohtuulliset kulut, eikä tätä saa estää sopimuksilla. Tämän vuoksi ehdotus, jonka mukaan sellaiset sopimusehdot on katsottava kohtuuttomiksi, joissa osapuolella ei ole oikeutta periä viivästyskorkoa tai perintäkuluja, on kannatettava. Säännös suojaisi erityisesti pieniä yrityksiä neuvotteluasemaltaan huomattavasti vahvempien toimijoiden yksipuolisesti laatimia sopimusehtoja vastaan. Suojan kohteena tulisi kuitenkin nähdä juuri pk-sektori, ja säännös soveltuukin huonosti esimerkiksi konsernin sisäiseen laskutukseen. Näin ollen valtioneuvoston kantaa voidaan pitää hyväksyttävänä.

Suomen Yrittäjät ry

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies