Palvelukorttiasetus ja palveludirektiivi

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa palvelukorttiasetuksesta ja palveludirektiivistä. Kiitämme mahdollisuudesta antaa näkemyksiämme näiden esitysten vaikutuksista yritystoiminnalle.

1. Komission esitykset

1.1 Palvelukorttiasetus

Komissio julkaisi tammikuussa 2017 niin sanotun palvelukorttiasetuksen. Palvelukortilla pyritään keventämään ja yksinkertaistamaan palveluntarjoajien hallinnollia menettelyjä tilanteissa, kun he haluavat laajentaa toimintaansa muihin jäsenvaltioihin. Samalla sillä varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallista sääntelyä, jos se on EU-oikeuden mukaista.

Palvelukortti on palveluntarjoajille vapaaehtoinen ja sitä haetaan sähköisesti ja sitä voi hakea EU-jäsenmaan alueelle sijoittautunut palveluntarjoaja, joka tarjoaa rakennus- tai yrityspalveluita. Palvelukorttiasetus velvoittaa nimeämään koordinoivan viranomaisen ja osoittaa tälle tiettyjä tehtäviä. Palvelukortti ei puutu viranomaisen toimivaltaan jäsenmaissa. Palvelukortti myönnetään aina yksittäistä jäsenvaltiota varten ja se on voimassa vain vastaanottavan jäsenvaltion alueella.

Palvelukorttia koskevien ehdotusten arvioidaan keventävän ja yksinkertaistavan palveluntarjoajia koskevia hallinnollisia menettelyjä tilanteissa, kun he haluavat laajentaa toimintaansa muihin jäsenvaltioihin. palvelukorttimenettely voi helpottaa suomalaisten yritysten viranomaisasiointia ja pääsyä niihin jäsenvaltioihin joissa on runsaasti alaa koskevaa sääntelyä.

1.2 Palveludirektiivi

Komissio julkaisi tammikuussa 2017 niin sanotun palveludirektiivin. Ehdotuksen tavoitteena on edistää kilpailukykyisempiä ja integroituneempia palvelumarkkinoita parantamalla palveludirektiivin soveltamista ja estämällä sellaisten perusteettomien ja suhteettomien sääntelyesteiden käyttöönotto, jotka ovat palveludirektiivin vastaisia ja haittaavat sijoittautumisvapautta ja vapautta tarjota palveluja valtioiden rajojen yli.

Palveludirektiivissä säädetään menettelystä, jonka mukaan jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle palveluun vaikuttavista uusista sääntelytoimista tai säädösten muutoksista. Tällä pyritään varmistamaan, että kaikki jäsenvaltioiden säädökset täyttävät palveludirektiivin vaatimukset ja uusien esteiden muodostuminen estetään. Palveludirektiivin mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee palveluelinkeinon harjoittamista koskevia kansallisia säädöksiä tai viranomaismääräyksiä, jotka eivät perustu EU-lainsäädäntöön.

2. Suomen Yrittäjien kannanotot

2.1 Palvelukorttiasetus

Palvelukorttiasetusta on pidettävä kaikin puolin kannatettavana. Palvelukortin tavoitteena oleva hallinnollisen menettelyn keventäminen on kannatettavaa. Palvelukortin tavoitteena olisi helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä toisissa jäsenvaltioissa. Pidämme tärkeänä palvelukortin hyödyntämistä markkinoillepääsyn välineenä. Tämä voi lisätä rajat ylittävää yritystoimintaa. Palvelukortin vapaaehtoisuutta pidämme hyvänä asiana. Pidämme myös tärkeänä, että palvelukortti tuo pk-yrityksille aitoa hyötyä ilman lisäbyrokratiaa.

Yhdymme valtioneuvoston kantaan siinä, että palvelukorttiehdotuksen täytäntöönpanon jälkeen tulisi selvittää palvelukortin soveltumista myös muillekin palvelualoille, kuin rakennus- ja yrityspalveluille.

2.2 Palveludirektiivi

Palveludirektiiviä pidetään kannatettavana. On hyvä, että esityksellä pyritään estämään sellaisten perusteettomien sääntelyesteiden käyttöönottoa, jotka ovat palveludirektiivin vastaisia ja haittaavat sijoittautumisvapautta ja vapautta tarjota palveluja valtioiden rajojen yli.

Esityksellä voi olla hyviä vaikutuksia rajat ylittävää palveluntarjontaa harjoittavien yritysten toimintaan.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Petri Holopainen
lainopillinen asiamies