Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
VNS 1/2026

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua ruokapoliittisesta selonteosta kansallisesta ruokastrategiasta.

Suomen Yrittäjät pitää ruokapoliittista selontekoa kokonaisuutena onnistuneena ja hyvin valmisteltuna. On myönteistä, että selonteossa tunnistetaan ruokajärjestelmän merkitys Suomen taloudelle, huoltovarmuudelle, alueelliselle elinvoimalle sekä kansalaisten hyvinvoinnille. Selonteko tunnistaa myös pienten ja keskisuurten yritysten keskeisen roolin ruokajärjestelmän kaikissa osissa alkutuotannosta jalostukseen, logistiikkaan, kauppaan ja palveluihin. On tärkeää nähdä, että myös maatalous on nykyisin yhä selvemmin yritystoimintaa, jossa menestyminen edellyttää investointeja, osaamista, riskinottoa, teknologian hyödyntämistä ja kykyä vastata markkinoiden muutoksiin.

Pidämme erityisen tärkeänä, että selonteossa korostetaan kannattavuutta, reiluutta, investointikykyä, omistajanvaihdosten sujuvoittamista, huoltovarmuutta sekä elintarvikeviennin kasvattamista. Nämä vastaavat hyvin niitä näkemyksiä, joita Suomen Yrittäjät on tuonut esille kansallisen ruokastrategian valmistelun yhteydessä. On myönteistä, että useat esittämämme ehdotukset näkyvät selonteon tavoitteissa ja toimeenpanon painopisteissä.

Ruokajärjestelmän kehittämisen lähtökohtana tulee olla koko arvoketjun kannattavuuden vahvistaminen. On tärkeää, että selonteossa tunnistetaan alkutuotannon heikko kannattavuus, arvonlisän epätasainen jakautuminen sekä tarve vahvistaa alkutuottajien neuvotteluasemaa. Koko ruokaketjun toimivuus perustuu siihen, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa ja pitkäjänteistä liiketoimintaa.

Strategian toimeenpanossa on tärkeää vahvistaa yritysten investointikykyä, turvata rahoituksen saatavuus sekä varmistaa, että sääntely-ympäristö säilyy ennakoitavana ja johdonmukaisena. Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden mahdollisuudet investoida, uudistua ja kasvaa ovat ratkaisevia koko alan kehitykselle.

Suomen huoltovarmuus perustuu kotimaiseen, monipuoliseen ja alueellisesti hajautettuun ruuantuotantoon sekä elinvoimaiseen yrityskenttään. Selonteossa tämä näkökulma on huomioitu hyvin. Huoltovarmuutta ei turvata ainoastaan varmuusvarastoilla, vaan ennen kaikkea sillä, että kotimaiset yritykset voivat toimia kannattavasti, investoida ja kehittää toimintaansa koko maassa. Kotimaisen ruoan, paikallisten arvoketjujen, tuotantopanosten omavaraisuuden sekä osaavan työvoiman saatavuuden vahvistaminen on tämän vuoksi keskeistä.

Suomen Yrittäjät pitää erittäin myönteisenä, että selonteossa asetetaan kunnianhimoinen tavoite ruokaviennin kasvattamiseksi ja tunnistetaan tarve pysyville vienninedistämisen rakenteille. Suomalaisen ruoan korkea laatu, turvallisuus, jäljitettävyys ja vastuullisuus tarjoavat vahvan kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Erityisen tärkeää on varmistaa, että myös pk-yrityksillä on käytännön mahdollisuudet kansainvälistyä ja hyödyntää vientimarkkinoiden kasvua.

Ruokaviennin kasvu on keskeinen keino vahvistaa koko ruokaketjun kannattavuutta ja vähentää kotimarkkinoiden rakenteisiin liittyviä jännitteitä. Kansainvälisiltä markkinoilta syntyvä uusi kysyntä luo kasvua alkutuotannolle, jalostukselle, logistiikalle ja palveluille sekä lisää investointien kannattavuutta koko sektorilla.

Pidämme tärkeänä, että ekologinen kestävyys, luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet ovat keskeinen osa ruokajärjestelmän kehittämistä. Samalla on huolehdittava siitä, että toimenpiteet ovat käytännönläheisiä, kustannustehokkaita ja hallinnollisesti kohtuullisia. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen voidaan sovittaa yhteen, kun ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon ja huomioivat yritysten erilaiset lähtökohdat.

Strategian tavoitteet kotimaisen ruoan arvostuksen, ruokakasvatuksen ja yhdessä syömisen vahvistamisesta ovat kannatettavia. Tavoitteiden toimeenpanossa on tärkeää, että toimet ovat realistisia ja tukevat perheiden, koulujen, varhaiskasvatuksen sekä ruokapalveluiden arkea.

Ruoka-alan yritysten toimintaa kuormittavat edelleen monimutkaiset lupaprosessit, epäselvät tulkinnat ja raskas hallinnollinen taakka. Ruokastrategian toimeenpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota sääntelyn selkeyteen, lupaprosessien sujuvuuteen, raportointivelvoitteiden kohtuullisuuteen sekä työvoiman rekrytoinnin ja palkkaamisen helpottamiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että datatalouteen, tuotekohtaiseen eläinten hyvinvointi- ja ympäristötietoon sekä muihin raportointivelvoitteisiin liittyvät vaatimukset ovat yritysten kokoon nähden oikeasuhtaisia ja kustannustehokkaita. Uusien velvoitteiden tulee tuottaa selkeää lisäarvoa, eikä niiden tule muodostaa pk-yrityksille kohtuutonta hallinnollista tai taloudellista rasitetta. Yritysten kilpailukyky ja investointihalukkuus vahvistuvat, kun toimintaympäristö on ennakoitava ja hallinnollisesti sujuva.

Ruokaneuvoston perustaminen

Suomen Yrittäjät pitää selonteossa esitettyä pysyvän ruokaneuvoston perustamista erittäin kannatettavana. Ruokajärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä, strategian toimeenpanon jatkuvaa seurantaa sekä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Pysyvä ruokaneuvosto voi tarjota tärkeän rakenteen yhteisen tilannekuvan muodostamiseen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin.

Pidämme tärkeänä, että yrittäjät ja yrityksiä edustavat järjestöt ovat mukana ruokaneuvoston työssä ja sen teemaryhmissä. Yrittäjät tuovat neuvoston työhön käytännön kokemusta yritysten arjesta, investointien ja kasvun edellytyksistä, työvoiman saatavuudesta, omistajanvaihdoksista, kansainvälistymisestä, innovaatioista sekä sääntelyn vaikutuksista liiketoimintaan. Yrittäjien osallistuminen auttaa varmistamaan, että strategian toimeenpanossa huomioidaan käytännön yritystoiminnan tarpeet ja että toimenpiteet tukevat aidosti yritysten kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä.

Suomen Yrittäjät pitää ruokapoliittista selontekoa strategisesti tärkeänä ja kokonaisuutena onnistuneena. Selonteossa tunnistetaan hyvin pk-yritysten merkitys ruokajärjestelmän toimivuudelle, huoltovarmuudelle ja kasvulle. Strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ruokajärjestelmää kehitetään vahvasti yrittäjyyden, investointien ja kasvun näkökulmasta. Maatalous ja koko ruoka-ala ovat yritystoimintaa, jonka menestys perustuu kannattavuuteen, uudistumiskykyyn ja kykyyn hyödyntää myös kansainvälisten markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Toimeenpanossa on tärkeää vahvistaa koko ruokaketjun kannattavuutta, turvata pk-yritysten investointi- ja kasvuedellytykset, keventää hallinnollista taakkaa, vahvistaa elintarvikevientiä, turvata osaavan työvoiman saatavuus sekä varmistaa yrittäjien vahva osallistuminen ruokaneuvoston ja sen teemaryhmien työhön.


Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Inkeri Sundberg
Suomen Yrittäjien ruokavaliokunnan sihteeri