Suomen EU-vaikuttamisstrategia 2016

Eduskunta

Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa E-kirjeestä (E 18/2015 vp) koskien Suomen EU-vaikuttamisstrategiaa vuonna 2016. Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää asiasta seuraavan.

1. Suomen tavoitteiden arviointi yleisesti

Suomen Yrittäjien (SY) mielestä E-kirjeeseen sisältyvät kannanotot ovat yleisesti ottaen perusteltuja. Valtioneuvoston esittämä asiakirja on myös tällä kertaa sisäisesti tasapainoisempi kuin aiemmin, sillä esimerkiksi vuotta aiemmin vastaavaan E-kirjeeseen oli lähinnä koottu eri ministeriöiden valtioneuvoston kanslialle toimittamien ministeriökohtaisten tavoitteiden koko kirjo. Nyt E-kirje on lähempänä olla aidosti strateginen tavoiteasiakirja.

SY:n mielestä vaikuttamisstrategian lähtökohdat on esitetty E-kirjeessä asianmukaisesti ja strategiassa määritellyt vaikuttamiskohteet ovat perusteltuja.

Asiakirjan perusteella on todettavissa komission toiminnan keskeiset vahvuudet ja keskeisin puute. Keskeisin puute on horisontaaliseen yrittäjyys- ja pk-yrityspolitiikan ohuus. Komissio on kyllä keskittynyt tärkeisiin prioriteettialueisiin ja se pyrkii tarkoituksenmukaisesti siihen, että annettavilla aloitteilla saadaan aikaan mahdollisimman hyvä vaikuttavuus. Tarkoituksena on myös, että kaikki EU-tason päätökset todella edellyttävät EU:n lainsäädäntöä tai muita päätöksiä.

SY katsoo, että komission tulisi valmistella uudet yrittäjyys- ja pk-yrityspoliittiset periaatteet ja linjaukset. On muistettava, että pk-yritykset ovat viime vuosina vastanneet lähes kaikista uusista yksityisen sektorin työpaikoista. Sama pätee tulevaisuuden kasvuun – niin investoinnit ja innovaatiot kuin kansainvälinen kasvu ja työllisyyskin nojaavat yhä vahvemmin pk-sektoriin.

Ottaen huomioon, että pk-yritysten toimintaympäristön vahvistaminen on keskeinen osa hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja samalla Suomen EU-politiikkaa, olisi luontevaa, että hallitus nostaisi eurooppalaisen yrittäjyyspolitiikan tehostamisen yhdeksi strategisista EU-tavoitteistaan.

Seuraavaksi esitämme lyhyesti yksittäisiä huomioita vaikuttamiskohteista yrittäjyyden näkökulmasta.

2. Vaikuttamistavoitteiden arviointia

Muuttoliikkeeseen vastaaminen

Toteamme lyhyesti, että muuttoliikkeeseen liittyvät toimenpiteet ja ilmiö itsessään vaikuttavat myös yrittäjyyteen ja työllisyyteen. Näiltä osin on merkillepantavaa, että komissio saattaa antaa esityksiä turvapaikanhakijoiden etuuksien ja oikeuksien harmonisoinnista sekä kotouttamisesta. Pääpaino maahanmuuton tällaisten kysymysten hoitamiseksi on kuitenkin kullakin jäsenmaalla. Joka tapauksessa Suomen on pyrittävä hyödyntämään maahanmuuttajien yrittäjyyspotentiaalia ja ammatillista osaamista mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Sisämarkkinat ja digitalisaatio

Suomen kannalta on erityisen tärkeää huolehtia sisämarkkinoiden toimivuudesta. Viennistämme yli puolet suuntautuu muihin EU-maihin ja jo vientimme rakenne edellyttää sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa. Lisäksi sisämarkkinasääntely vaikuttaa kaikkiin niihinkin yrityksiin, jotka toimivat EU-alueella, joten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämisessä on kysymys yrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristön kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.

DSM-strategian osalta E-kirjessä on todettu, että aloitteiden tulisi tukea digitaalisen liiketoiminnan ja yhteiskunnan kehittymistä ja ylisääntelyä tulisi välttää, erityisesti nopeasti muuttuvilla liiketoiminta-alueilla. Lisäksi verkkokaupan osalta on todettu perustellusti, että kuluttajansuojalainsäädännön harmonisointia tulee jatkaa, mutta tämä tulee toteuttaa tavalla, joka ei johda kuluttajien verkkokauppaa kohtaan tunteman luottamuksen heikentymiseen, sääntelytaakan lisääntymiseen tai oikeusjärjestelmän monimutkaistamiseen. Nämä kaikki ovat kannatettavia tavoitteita. Tältä osin on kuitenkin niin, että käsittelyssä olevat tavaroiden verkkokauppaa ja digitaalisten tuotteiden kauppaa koskevat aloitteet eivät täytä edellä mainittuja tavoitteita.

Maarajoitusten eli geoblokkauksen osalta Suomen tulisi vaikuttaa ennen kaikkea maarajoitusten käytön taustalla oleviin syihin. Nämä syyt tekevät tällä hetkellä kaupankäynnin muihin EU-maihin kannattamattomaksi tai liian riskialttiiksi. Yrityksiin ei tule kohdistaa liian pitkälle meneviä kategorisia kieltoja käyttää maarajoituksia silloin, kun niille on perusteltu ja hyväksyttävä syy, esimerkiksi liiketaloudellisin perustein tai riskiarvion perusteella tehty kohdemarkkinoiden valinta.

Yritysten on myös jatkossa voitava lähtökohtaisesti päättää itse siitä, minkälaisella strategialla ja toimintamalleilla ne hakevat kansainvälistymistä ja kasvua. Yritysten toiminta, joka näennäisesti voi vaikuttaa perusteettomalta maarajoitusten ylläpidolta voi liittyä esimerkiksi jakelu- ja lisensointisopimuksiin, tekijänoikeuksiin tai muihin juridisiin, kulttuurisiin, kielellisiin tai liiketaloudellisiin syihin, jotka eivät kannusta myymään tuotteita ko. markkinoille. Lainsäädännöllä ei tule pakottaa yrityksiä laajentumaan sellaiselle markkinoille, mitä ei perustellusta syystä katsota kannattavaksi liiketoiminnaksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei sisämarkkinoiden toimintaa heikennetä perusteettomilla maarajoituksilla.

Jaksoon sisältyvä kannanotto tekijänoikeussääntelyn kehittämisestä on asianmukainen. Kirjausta olisi kuitenkin syytä täydentää korostamalla, kuinka tärkeää on uudistaa järjestelmiä siten, että pk-yrityksille tarjotaan riittävää tukea teollisoikeudellisten asioiden hallinnassa.

Jakamistalouden edistämisessä sääntelyratkaisujen tulee mahdollistaa myös uudet liiketoimintamallit ja innovatiivisen sekä globaalisti kilpailukykyisen alustatalouden syntyminen. Sen ohella sääntelyn ja velvoitteiden pitäisi kuitenkin olla sellaista, että sillä turvataan tasapuoliset kilpailuolosuhteet alustatalouden toimijoiden ja ns. perinteisten liiketoimintamallien välillä. Ei ole perusteltua, että perinteisten liiketoimintamallien harjoittajilla on huomattavasti raskaammat hallinnolliset velvoitteet ja kustannukset verrattuna alustatalouden toimijoihin.

Teollisuuden digitalisaation kohdalla on syytä omaksua riittävän laaja-alainen katsantokanta. Toimenpiteillä on tuettava laajasti paitsi teollisuuden myös siihen kiinteästi liittyvän muun elinkeinorakenteen uudistumista. Toimialojen tiukka jako on vanhakantaista. suurin tuottavuuden kasvupotentiaali on palveluissa, joissa hyödynnetään laajasti myös teollisia innovaatioita.

Toimivat työmarkkinat ja osaaminen

Työmarkkinoita koskevat E-kirjeen linjaukset ovat perusteltuja. Erityisesti kannatamme sitä, että työsuojeludirektiivien päivittämisen osalta Suomen keskeisenä tavoitteena mainitaan yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan keventäminen.

Verotus

Verotusta koskevat tavoitteet ovat perusteltuja. Jakson lopussa olevaa linjausta vaikutusten arvioinnista olisi syytä täydentää siten, että korostetaan myös yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tärkeyttä eikä yksinomaan jäsenvaltioille syntyvien vaikutusten arviointia. Ehkä kirjauksen tarkoitus onkin tällainen.

Pääomamarkkinaunioni

Pääomamarkkinaunioni ja siihen liittyvät tavoitteet ovat kannatettavia. On kuitenkin jatkuvasti huolehdittava siitä, että ylikireä finanssialan sääntely ei vaikeuta pk-yritysten rahoitusta. Pääomamarkkinaunionin luominen ei poista tarvetta tarkastella finanssialan sääntelyn kielteisiä yritysvaikutuksia.

Investoinnit

Tärkeää Suomen osalta on, että vihdoin on saatu ensimmäinen välittäjäorganisaatio ESIR-rahoitukseen. Tämä ei kuitenkaan ole riittävää, vaan tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta suomalaiset pk-yritykset pystyvät hyödyntämään näitä tärkeitä rahoitusmahdollisuuksia. Pk-yrityksille on allokoitu mittava 75 miljardin euron osuus kokonaisrahoituksesta, ja Suomen etujen mukaista on toimia siten, että suomalaisille yrityksille tarjotaan mahdollisimman hyvät edellytykset hyödyntää tätä EU-rahoituksen muotoa.

Pariisin ilmastokokous

Valtioneuvoston linjaukset ovat kannatettavia niiltä osin kuin todetaan, että olevan tärkeää korostaa toimenpiteiden kustannustehokkuutta päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon myös Suomen erityispiirteet kuten pitkät etäisyydet ja rakennuskantamme valmiiksi korkea keskimääräinen energiatehokkuus.

Sääntelyn toimivuus ja vaikutusarvioinnit

Sääntelyn toimivuutta koskeva jakso on ympäripyöreydessäänkin perusteltu. Hallitusohjelman linjaukset Suomen tavoitteista EU-sääntelyä valmisteltaessa ovat erinomaisia. Suomi on ollut aiempaa aktiivisempi eurooppalaisen sääntelyn järkeistämisen vaatija, mikä on kannatettavaa. Erityisen hyvänä pidämme linjausta, jonka mukaan Suomi työskentelee EU-sääntelyn määrällisten vähentämistavoitteiden puolesta sekä pk-yritykset paremmin huomioivan EU-sääntelyn edistämiseksi.

3. Lopuksi

Olemme aiemminkin kiinnittäneet arvioissamme huomiota tarpeeseen uudistaa Suomen nykyistä EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmää. Toistamme tämän näkemyksemme ja toteamme, että sinänsä hyvin organisoitua valmistelujaostojärjestelmää olisi syytä tehostaa ja modernisoida, jotta kokonaisvaikuttavuutemme EU-asioissa olisi mahdollisimman hyvällä tasolla.

Antti Neimala
varatoimitusjohtaja