YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Suomen Yrittäjät ry:n lausunto Suomen kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
Ulkoasiainministeriö
Kehityspoliittinen ohjelmaluonnos linjaa selkeällä tavalla Suomen kehityspolitiikan tulevaisuutta. Politiikkajohdonmukaisuus on tärkeää korostettaessa mm kauppapolitiikan merkitystä kehityspolitiikalle.
Yritysten ja yrittäjien näkökulmasta haluamme korostaa seuraavia ajankohtaisia seikkoja, jotka konkretisoivat kehityspoliittisen ohjelman tavoitteellisuutta ja toimintaa.
Aika on kypsä
Maailmantalouden kasvupisteiden muutokset ovat saaneet suomalaisenkin elinkeinoelämän uudella tavalla kiinnostumaan kehittyvistä BRIC-maista ja myös Afrikasta. Media ja elinkeinoelämän keskustelu osoittavat, että myös pienemmät yritykset ovat valmiita harkitsemaan uudenlaista yhteistyötä maailmalla. Kehityspolitiikka tarjoaa pienyrityksille väylän kansainvälistymiseen.
Yrittäjyys luo kestävän työllisyyden ja yhteiskunnan resurssipohjan
Köyhyyden vähentämisen tai poistamisen terminologiaa voidaan selkeyttää jos hyväksytään että kestävin työllisyyden edistäminen tapahtuu yrityksissä, erityisesti pienyrityksissä. Yritysten toimintaedellytysten määrätietoinen kehittäminen luo kestävimmät työpaikat ja yhteiskunnan resurssipohjan. Elinkeinopolitiikka, alkavien yritysten, kasvuyritysten kehittäminen ja yksityisten työpaikkojen luominen tulisi nostaa köyhyyden vähentämisen keskiöön kehityspolitiikassamme. Tämä kehityspolitiikan uusi suuntaus tarjoaa yrityksille mielekkään lähestymistavan osallistua kehityspolitiikkaan.
Köyhyyden poistamisen toimintaympäristö
Köyhyyttä vähentävät työpaikat luodaan paikallisissa yrityksissä. Paikallisten yritysten keskeisiä toimintaympäristön luojia ovat kunnallinen elinkeinotoimi, yrittäjien omat yhdistykset ja kauppakamarit. Paikallishallinnon roolia alueellisen kehityksen koordinoijina ja elinkeinopoliittisina toimijoina tulisi vahvistaa yhteistyössä yrittäjien omien organisaatioiden kehittämisen kanssa.
Keskushallinnon tulisi tukea kehitysmaissakin aloittavien ja kasvavien yritysten rahoitusedellytyksiä ja yritysystävällistä lainsäädäntöä. Paikallinen elinkeinopolitiikka on vasta kehittymässä desentralisaation myötä mm Afrikassa. Kun tämä trendi yhdistetään paikallisten yrittäjäorganisaatioiden vahvistamiseen, syntyy toimiva köyhyyden vähentämisen ja työllisyyden edistämisen verkosto. Suomalaisilla kunnilla ja yrittäjäorganisaatioilla on pitkä yhteinen historia elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Niillä on maailman mittakaavassakin ainutlaatuista kokemusta. Siksi niillä voi olla tärkeä rooli uuden strategian toteuttamisessa.
Nuorten ja naisten yrittäjyys luo tulevaisuuden
Nuorten korkea työttömyysaste on yksi huolestuttavimmista ilmiöistä kehitysmaiden työllisyyskehityksessä. Nuoriin kohdistuvan kehityspolitiikan on oltava jatkuvaa, sillä se on mitä suurimmissa määrin työtä tulevaisuuden eteen. Tärkeää on, että kaikille maailman lapsille, tytöille ja pojille, taattaisiin mahdollisuus luku- ja kirjoitustaitoon. Mahdollisimman monen nuoren olisi saatava vähintään ammatillinen peruskoulutus. Myös yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen sisällyttäminen kaikkeen koulutukseen luo edellytyksiä uuden yrittäjyyden syntymiselle.
Suomalainen lisäarvo yrittäjyyden edistämisessä
Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisiin innovaatioihin kuuluvat monimuotoiset ja käytännönläheiset mallit edistää yrittäjyyttä ja pk-yritysten toimintaympäristöä. Yrityskummitoiminnalle on vahvaa kysyntää kehitysmaissa. Uusyrityskeskustyyppinen aloittavien yritysten tukemisen malli on Suomessa hiottu huippuunsa niin organisoinnin mallina kuin koulutus- ja neuvontamenetelmänäkin.
Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten ja yleissivistävän koulutuksen piirissä on syntynyt ja sovellettu lukuisia yrittäjyyden ja koulutuksen yhteensovittamisen malleja. Yrittäjyyskasvatus sisältyy Suomessa kaikkien koulutusasteiden opetussisältöihin. Mittavan kokemuksen perusteella on saatu ainutlaatuista tietoa innovaatioympäristöistä, joista aloittava- ja kasvuyrittäjyys ponnistavat. Tämä tieto ja luodut mallit ovat yhteiskuntamme sosiaalisen innovaation tuotteita, joille on vahva globaali tarve.
Edellä olevat toimintamallit toimisivat erinomaisesti myös kehitysyhteistyön käytännön malleina. Uuden yrittäjyyden syntyminen ja yritysten toimintaedellytysten luominen luovat pohjaa tuotannolle, palveluille ja työllisyydelle ja tarjoavat täten perustan hyvinvointivaltiokehitykselle.
Innovaation edistäminen yritystoiminnan kehittämisessä ja kehityspolitiikan läpileikkaavana
tekijänä
Innovaatiotoiminta on nykyaikaisen yrityskehityksen perusta. Tulevaisuuden yrittäjyyttä kehitysmaissakaan ei voida ajatella ilman vahvaa innovatiivisuuden komponenttia. Suomelle on aikojen saatossa kasvanut erityisen vahvaa ja käytännönläheistä osaamista kaupallistettavissa olevista innovaatioista. Potentiaalia on niin organisaatioiden teknologian kuin sosiaalisissakin innovaatioissa. Kehityspolitiikkamme suuri mahdollisuus olisi jakaa kokemushistoriaamme, mutta myös kehittää uudenlaista määrätietoista innovaatiotoimintaa, joka koskettaisi kehitysmaiden pienempienkin yritysten todellisuutta.
Kehitysyhteistyömme toteutuksen muotojen ja kanavienkin läpileikkaavana toimintamallina tulisi olla työn jatkuva innovatiivinen kehittäminen. Jokaisessa yksittäisessä ohjelmassa, prosessissa tai projektissa tulisi arvostaa ja jopa palkita menetelmien innovatiivista kehittämistä. Juuri menetelmien uudistamista tulisi kehitysyhteistyön hallinnoinnissa ja arvioinnissa korostaa hallinnon muotoja mittaavien laatukriteerien yli.
Suvaitsevaisuuden, demokratian ja kulttuurin suhde kilpailukykyyn
Kansainvälisesti on alettu arvostaa demokratian ja siihen liittyvän suvaitsevaisuuden merkitystä myös elinkeinopolitiikkaan ja yritystoimintaan liittyvälle alueelliselle kilpailukyvylle. Demokraattisesti toimiva yhteiskunta ja sen suvaitsevaisuus antaa merkittävän pohjan elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehittymiselle myös kehitysmaissa. Tämä on perustelu ihmisoikeusperustaisessa kehityspolitiikassamme mitä emme ole kylliksi hyödyntäneet. Kulttuuristen tekijöiden merkitys on avainasemassa pohjoinen-etelä-dialogissa. Toisaalta luova talous ja kulttuuri voivat olla merkittäviä uuden yrittäjyyden osatekijöitä.
Biotalous ja muu innovatiivinen suomalainen ympäristöosaaminen
Suomalaisten yritysten ympäristöosaamiseen liittyy uudenlaisia resursseja joita kehityspolitiikkamme tulisi vielä vahvemmin korostaa. Ekosysteemipalveluiden käsite kestävässä yhdyskuntakehittämisessä ei ole vielä päässyt terminologiaamme suomalaisen kehityspolitiikan mahdollisuutena. Toisaalta suomalainen strateginen ajattelu biotalouden näkökulmasta voisi olla mahdollisuus kehityspolitiikkamme uutena ajatteluna. Innovatiivista teollista tuotantoa kehitysmaissa voidaan auttaa suuntautumaan niin että se sovitetaan uudella tavalla luonnon omiin kiertoihin. Biomassat ovat monien tuotteiden uudenlainen raaka-aine ja ilmastonmuutospolitiikkaammekin tukeva teollinen kehittäminen tukeutuu uudella tavalla luonnon omiin biologisiin prosesseihin.
Yritysyhteistyötä edistävien instrumenttien ”käytettävyys” pk-yritysten kannalta
Erityisesti pienempien yritysten näkökulmasta kehityspolitiikkaamme tukevaa yritysyhteistyön edistämistä tulee edelleen kehittää yhä joustavampaan, käytettävämpään ja houkuttelevampaan muotoon. Kanavina kumppanuushankkeiden ja investointipotentiaalin identifioimisessa voidaan mitä tehokkaimmin hyödyntää yrittäjäorganisaatioiden valtakunnallista, alueellista ja paikallista verkostoa.
Aktiivisen ja nykyaikaisen kauppapolitiikan oikeudenmukaisuus
Suomalainen, mutta erityisesti eurooppalainen kauppasopimuspolitiikka on suuri mahdollisuus kehityspolitiikkamme tukemisessa, mutta se voi kuitenkin olla myös uhka ja este. Rohkeutta ja luovuutta tarvitaan edelleen enemmän, kun käsittelemme kehitysmaiden kauppapolitiikkaan liittyvää epäoikeudenmukaisuutta. Kehitysmaiden kaikkien osapuolten kannalta tehottomat jakelutiet ovat räikeä esimerkki haitallista kauppapolitiikan vaikutuksista. Pysähtyneisyydessä elävien jakeluteiden kautta liikkuu valtava määrä strategisesti tärkeitä maatalous- ja teollisuustuotteita. Rohkea, aktiivinen ja käytännönläheinen politiikka voisi tässäkin vapauttaa valtavasti padottua potentiaalia.
Köyhyyden poistamisen ”läheisyysperiaate” ja institutionaalinen kehityskumppanuus
Yritystoimintaa, köyhyyden vähentämistä ja työllisyyttä tulee kehittää ensisijaisesti paikallisten organisaatioiden, paikallishallinnon, yrittäjäorganisaatioiden ja yritysten yhteistyönä. Toimintamallit ja työ kehittyvät parhaiten siellä, missä ollaan lähellä työntekijöitä ja yrityksiä.
Institutionaalinen kehityskumppanuus yliopistojen, korkeakoulujen, ammattioppilaitosten ja kuntien paikallisten yksiköiden välillä Suomessa ja kehitysmaissa luo yrittäjyyden kehittämisen toimintaympäristöä jossa tutkimus ja koulutus tukevat innovaatiotoimintaa. Yrittäjäorganisaatiot ovat kontaktipinta yrityksiin ja työnantajiin. Kunnat vastaavat yleisestä paikallisesta elinkeinopolitiikasta ja yrittäjyyden toimintaedellytyksistä.
Pk-yritykset ovat kehityspolitiikan uusi voimavara joiden kumppanuus voi kehittyä kohti
kestävyyttä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta
Pk-yritykset ovat kehityspolitiikkamme suuri käyttämätön voimavara. Asenteiden ja toimintaympäristön kansainvälistyminen on nyt tehnyt mahdolliseksi tuoda pienemmätkin yritykset kehityspolitiikan uudeksi resurssiksi laajentamaan toimijapohjaamme. Suomen Yrittäjät tarjoaa organisaationsa ja yritysten kumppanuutta yhä tehostuvaan ja innovatiiviseen työhön globaalin köyhyyden vähentämiseksi mutta myös kestävän, kaikkia osapuolia hyödyttävän yritysyhteistyön edistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi Suomen ja kehitysmaiden välillä. Tämä edellyttää yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan tunnustamista kehityspolitiikassamme köyhyyden vähentämisen painopisteeksi.
Suomen Yrittäjät
Jussi Järventaus
toimitusjohtaja