Suomen Yrittäjien arvioita yrittäjyyden politiikkaohjelman toteuttamisesta vuosina 2003 ja 2004

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Yrittäjyyden politiikkaohjelma on perusteltu lähestymistapa kohentaa yrittämisen ja yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Myös politiikkaohjelman toteuttamisesta vastuussa olevalla kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on ollut toiminnassaan aktiivinen. KTM:n toimeliaisuudesta huolimatta ovat ohjelman käytännön toteuttamista kuitenkin jarruttaneet poikkihallinnollisen työskentelytavan asettamat haasteet ja mm. työmarkkinajärjestöjen vastustus eräissä asioissa.

Hallitus on kahden ensimmäisen vuoden aikana käynnistänyt useita selvityksiä ja tehnyt myös eräitä yrittäjyyteen myönteisesti vaikuttavia päätöksiä. Useat valmistellut selvitykset ja raportit sisältävätkin arvokkaita esityksiä, joiden toteutuksella alkaa olla kiire. Mielestämme seuraavissa yrittäjyyden politiikkaohjelman, tai sitä läheisesti sivuavissa, asioissa on tapahtunut konkreettista edistymistä:

· Vaikka veroihin liittyvät päätökset eivät hallituksen ohjelman mukaan olekaan osa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa, ovat niiden ja erityisesti yritysverouudistuksen vaikutukset yritysten toimintaympäristöön tärkeitä. Veropäätöksissä onkin osia, jotka ovat onnistuneita. Tärkeää oli mm. osinkojen yhdenkertaisen verotuksen säilyttäminen valtaosassa listautumattomia yrityksiä, verotuksen keventyminen henkilöyhtiöiden ja sukupolvenvaihdosten osalta, arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi sekä varallisuusveron poisto. Vuosina 2005-07 tehtävät ansiotuloveron kevennykset ovat erityisen tervetulleita.
· Sekä yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmän esitys lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnin tehostamiseksi että kyseisen hankkeen käynnistäminen ripeässä aikataulussa oli ansiokasta.
· Päätös työttömyysturvan kohentamisesta, silloin kun yrittäjä/palkansaaja asema muuttuu, on perusteltu.
· Toimet yrittäjyyden edistämiseksi koulutuksessa ovat olleet oikeansuuntaisia ja niiden toteutus on edennyt.

Seuraavissa asioissa koemme, että hallituksen aikomukset ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden toimeenpano on yhä kesken:

· Periaatepäätös työnantajan palkkojen sivukulujen alentamisesta on hyvin tärkeä. Hankkeen toteuttamisessa tulisi kuitenkin edetä nopeasti ja alennukset tulisi mitoittaa riittävän suuriksi, jotta niillä olisi merkittävä vaikutus yritysten kasvu- ja työllistämishaluihin.
· Lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnin lisäksi, useat muutkin ns. säädöstyöryhmän ehdotukset olivat perusteltuja. Esimerkiksi arvio julkisen sektorin harjoittaman liiketoiminnan vaikutuksista on tervetullut ja tulee saattaa pikaisesti loppuun. Tarvittavat toimenpiteet markkinahäiriöiden korjaamiseksi tulee käynnistää mahdollisimman nopeasti.
· Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistamistarpeita arvioivan työryhmän asettaminen oli hyvin tarpeellista. Olisi hyvin toivottavaa, että maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistamistarpeita arvioivan työryhmän selvitystyön jälkeen päädyttäisiin uudistamaan lainsäädäntöämme henkilökohtaisen riskin kohtuullistamiseksi konkurssitilanteessa.
· Yrittäjien ja yrittäjäperheiden sosiaaliturvassa on yhä tuntuvia puutteita, joiden korjaamiseksi tulisi ryhtyä toimeen viivyttelemättä sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tulevien ehdotusten pohjalta.
· Kasvuyrittäjyystyöryhmä teki monia kannattavia toimenpide-ehdotuksia. Näitä ovat erityisesti 7 prosentin vuosittainen lisäys julkisiin tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin, uusien yritysten kansainvälistymisen edistäminen, riskirahoituksen tason nostaminen markkina-puutteiden edellyttämällä määrällä sekä pääomasijoitusten riskiluokituksen korjaaminen eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksissä siten, että ne ottavat todenmukaisemmin huomioon eri pääomasijoituksiin liittyvät riskit.

Onnistuneista hankkeista huolimatta Suomen Yrittäjät on kriittinen sekä muutamista jo tehdyistä päätöksistä että eräiden hankkeiden hyvin hitaasta etenemisestä. Tällaisia ovat mm:

· Yritysverouudistus johti eräissä tapauksissa yrittäjän ja yrityksen verotuksen tuntuvaan kiristymiseen. Erityisesti pienien, matalan nettovarallisuuden omaavien osakeyhtiöiden osinkojen verotusta tulisi jatkossa keventää.
· Hankintalakityöryhmän ehdotukset julkisille hankinnoille säädettävästä kynnysarvosta lain soveltamisen ja ilmoitusvelvollisuuden osalta. Ehdotetut kynnysarvot (20 000 euroa tavaroille ja palveluille sekä 100 000 euroa urakoille) rajoittavat lain soveltamisalaa liikaa, eikä lain soveltamisalan ja ilmoitusvelvollisuuden kytkemiselle toisiinsa ole perusteita.
· Jotkin yrittäjyyden politiikkaohjelman säädöstyöryhmän ehdotukset eivät ole vielä käynnistyneet ja ne tulee panna toimeen pikaisesti. Esimerkiksi selvitys pienten yritysten asemasta työlainsäädännössä on tärkeää käynnistää mahdollisimman nopeasti. Tämän lisäksi ylijohtaja Brunilan globalisaatiotyöryhmä teki erittäin tärkeän ehdotuksen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentamiseksi kaikkiin, myös työnantajaliittoihin kuulumattomiin, yrityksiin. Hallituksen tulisikin ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin esityksen täytäntöönpanoksi.
· Yrittäjyyden edistäminen alueilla ei teemana ole konkretisoitunut selkeiksi toimenpiteiksi, vaikka se maakuntien elinkeinopoliittisessa suunnittelutyössä ja erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön omassa alueellisessa organisaatiossa onkin otettu vahvasti huomioon. Koska useat tärkeät yrittäjyyttä koskevat päätökset tehdään alueilla, tulee valtakunnallinen yrittäjyyspolitiikka kytkeä tehokkaammin alueilla tehtävään politiikkaan.
· Eräät työmarkkinoihin liittyvät, joskaan eivät suoraan yrittäjyyden politiikkaohjelmaan liittyvät ehdotukset ovat yritysten kannalta haitallisia. Esimerkiksi tulopoliittisissa neuvotteluissa tehty päätös ns. muutosturvasta sisältää yritysten kannalta haitallisia elementtejä. Kolmikantaisessa neuvotteluissa tuleekin varmistaa, että työnhakuun tarvittavaa vapaata käytetään asianmukaisesti ja että vapaan käyttötarkoitus voidaan myös vahvistaa. Lisäksi ehto siitä, ettei työnhakuvapaa aiheuta kohtuutonta haittaa yritykselle (mm. irtisanotun poissaolon tai koulutuksen järjestämisen johdosta) tulee määritellä uudessa laissa selvästi.

Koska yrittäjyyden politiikkaohjelmassa on lukuisia asioita, jotka eivät ole vielä edenneet toimenpiteiden asteelle, emme tässä vaiheessa esitä uusia asiakokonaisuuksia sisällytettäväksi yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Tärkeintä olisikin edetä jo käynnistetyissä hankkeissa toimeenpanoon ja puuttua edellä esitettyihin epäkohtiin hallituksen kahden viimeisen toimintavuoden aikana. Myös ylijohtaja Brunilan ja kasvuyrittäjyyden työryhmien ansiokkaimmat toimenpide-ehdotukset tulisi toteuttaa pikaisesti.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Jarkko Soikkeli
pääekonomisti