Suomen Yrittäjien kommentit digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan e-kirjeluonnokseen

EU8-jaosto/VNK

Euroopan komission julkaisema digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia on tervetullut avaus, jotta digitalisaation mahdollisuuksista voidaan saada täysi hyöty. Suomen on oltava etulinjassa tukemassa sellaisia muutoksia, jotka antavat toimijoille mahdollisuuden hyödyntää digitaalisten sisämarkkinoiden luomia mahdollisuuksia. Digitaalisuus on jo muuttanut perinteisen liiketoiminnan käytäntöjä ja myös pk-yritykset ottavat digitaalisia ratkaisuja käyttöön enenevässä määrin. Digitalisaation vaikutus ulottuu horisontaalisesti laajasti lähes kaikille elämänaloille ja lähes kaikkiin toimintoihin.

Suomi on ollut aktiivinen digitaalisten sisämarkkinoiden edistäjä EU:ssa, mitä voidaan pitää erittäin myönteisenä. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on monin paikoin kiinnitetty huomiota digitaaliseen talouteen ja digitaalisuuden edistämiseen yhteiskunnassa. Nämä hallitusohjelmassa esitetyt tavoitteet ovat kannatettavia. Oikeansuuntaisten poliittisten tavoitteiden lisäksi on huolehdittava siitä, että digitaalisuus kulkee läpileikkaavana teemana kaikilla sektoreilla, niin julkishallinnossa kuin elinkeinoelämässä.

Sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista ja kohtelun yhdenvertaista

Pidämme myönteisenä Suomen kantaa, jonka mukaan uuden sääntelyn tarvetta on arvioitava huolellisesti ja että ylisääntelyä tulee välttää. On tärkeää, kuten Suomen kannassa on todettu, että uuden sääntelyn vaikutukset arvioidaan huolellisesti. Digitaalista liiketoimintaa ja digitaalitaloutta koskevaa sääntelyä olisi luotava vain, jos sille on aitoa tarvetta. Sääntelyn osalta on pidettävä tarkoin huolta siitä, että sillä puututaan niihin esteisiin, jotka estävät yrityksiä hyödyntämään digitalisaatiota kokonaisuudessaan eikä tosiasiassa muodosteta uusia esteitä. Sääntelyllä on toisin sanoen luotava puitteet digitaaliselle liiketoiminnalle, mutta ei rajoittaa sitä. Jotta sääntely ei estäisi uudenlaisten innovaatioiden syntyä, sen olisi oltava teknologianeutraalia. Suomen kannassa on myös todettu, ettei sääntely saisi pakottaa yrityksiä järjestämään toimintojaan keinotekoisilla tavoilla, vaan sen pitäisi pikemmin mahdollista tehokkaat ja joustavat rakenteet. Pidämme myös tätä kirjausta myönteisenä.

Digitalisaatio antaa lähes rajattoman määrän mahdollisuuksia uudistaa nykyisiä tai kehittää uudenlaisia tuotteita ja palveluja. Digitaalinen vallankumous on nopeaa ja edellyttää lainsäädännöltä joustavuutta. Tältä osin on huomattava, että sääntely ei saisi olla itseisarvo; digitaalisen teknologian kehitys on niin nopeaa, että kapea-alainen ja yksityiskohtainen sääntely saattaa olla jo voimaan tullessaan vanhentunutta teknologian kannalta.

Sääntelyn on oltava myös toimintatapaneutraalia ja yhdenvertaista, eli myös digitaalisuutta koskeva sääntely pitää rakentaa pienet ensin periaatteen varaan. Elinkeinonharjoittajien oikeudet ja velvollisuudet ovat siten oltava samanlaiset riippumatta siitä, millä tavoin liiketoimintaa harjoitetaan. Liiketoiminnan tulee perustuva vapaaseen kilpailuun siten, että kaikkia elinkeinonharjoittajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että aloittavat yritykset saavat helposti tarpeellista informaatiota ja opastusta markkinoille integroitumiseksi.

Kysymys yhdenvertaisesta kohtelusta on kuitenkin usein pelkkää toimintatapaa laajempi. Digitaalisuus ei tunne rajoja, minkä vuoksi on tärkeää, etteivät ulkomaiset toimijat saa kilpailuetua sijoittautumisvaltionsa vuoksi sillä perusteella, että kotimaisilla toimijoilla on ankarammat velvoitteet. Suomalaisten yritysten toimintaedellytyksistä tulisi pitää huolta paitsi suhteessa toisiin suomalaisiin yrityksiin, myös suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.

Digitaaliset tuotteet ja palvelut

Pidämme myönteisenä Suomen kantaa maarajoituksia ja tekijänoikeussääntelyä koskien. Maarajoitusten osalta on tärkeää, että sääntelyllä puututaan ainoastaan perusteettomiin maarajoituksiin. Jos rajoituksille on kaupallinen intressi, ei tarvetta puuttumiseen ole. Tekijänoikeuksiin perustuvan liiketoiminnan osalta ongelmana voidaan erityisesti pitää EU:n jäsenvaltioiden tekijänoikeusjärjestelmien hajanaisuutta, vähentää oikeusvarmuutta. Tekijänoikeussääntelyn osalta huomiota olisi kiinnitettävä myös teosten lisensioinnin helpottamiseen kustannustehokkaalla tavalla sekä rajat ylittävissä tilanteissa että kotimaassa. Toisaalta lähtökohtana kaikessa lisensoinnissa pitäisi olla myös jatkossa sopimusvapaus. Laillisesti hankitun sisällön siirrettävyys jäsenvaltiosta toiseen on kysymys, joka pitäisi ratkaista markkinaehtoisesti. Digitaalisten markkinoiden tarkoituksena tulisi olla erilaisen liiketoiminnan mahdollistaminen, mutta ei rajoittaminen. Sääntelyn tulee antaa mahdollisuus rajat ylittävään toimintaan ja helpottaa sitä, mutta ei pakottaa siihen.

Immateriaalioikeuksia koskevaan sääntelyyn liittyen on lisäksi huomattava, että kaikkia immateriaalioikeudellisia suojamuotoja pitäisi voida käsitellä yhdenmukaisesti oikeuksien siirtymisen osalta. Etenkin digitaalisessa ympäristössä toimivien yritysten toiminta perustuu merkittävästi tekijänoikeuksiin ja niiden hallinnointiin, jolloin tekijänoikeuden ja työsuhteen käsittely ei saisi erota muiden immateriaalioikeuksien järjestelmästä. Yritystoiminnan näkökulmasta tekijänoikeuden käyttö ei eroa teollisoikeuksista, minkä vuoksi sitä ei ole perusteltu kohdella eri tavalla.

Kuluttajansuojalainsäädännön osalta myönteistä Suomen kannassa on se, että myyjän kotivaltion lainsäädännön soveltaminen olisi tietyissä tilanteissa mahdollista. Kuluttajansuojalainsäädännön osalta on muuten todettava se, että vaikka kuluttajansuoja on pitkälti harmonisoitua EU:ssa, ongelmana digitaalista liiketoimintaa ajatellen on sen erittäin yksityiskohtainen sääntely. Erityisesti kuluttajansuojalain etämyyntiä koskevat tiedonantosäännökset ovat paikoin tarpeettoman laajoja, mikä voi haitata yksinkertaisten hyödykkeiden tai digitaalisen sisällön kauppaa. Tältä osin riittävää pitäisi olla vain tavaraa tai palvelua koskevan olennaisen tiedon antaminen.

Lisäksi toimintatapaneutraalisuuden osalta on huomattava, että verkkokauppa ja perinteinen ”kivijalkakauppa” eivät ole aina yhdenvertaisessa asemassa elinkeinonharjoittajaan kohdistuvien velvoitteiden osalta. Esimerkkinä tässä voidaan mainita erot sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottovelvoitteissa, joita pelkästään verkkokauppaa harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla ei ole. Monet tällaiset erot ovat peräisin EU-tason sääntelystä. Yhdenvertaisen, toimintatapa- ja teknologianeutraalin sääntelyn ei pitäisi muodostaa tällaisia eroja elinkeinonharjoittajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin, ellei niille ole riittäviä perusteita.

Luottamus digitaalisten markkinoiden perustana

Digitaalisessa maailmassa on tärkeää pyrkiä edistämään sellaisia käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka edistävät kaikkien osapuolten, niin kuluttajien kuin elinkeinonharjoittajien luottamusta. Digitaalisuuden positiivisten mahdollisuuksien lisäksi se antaa mahdollisuuden myös harhaanjohtavaan ja vilpilliseen toimintaan, minkä vuoksi olisi tärkeää, että sääntely mahdollistaisi tehokkaan puuttumisen väärinkäytöksiin silloin kun niitä ilmenee. Jotta digitaalisista markkinoista voidaan saada luotettavat, on tarpeen huolehtia siitä, että myös elinkeinonharjoittajien väliseen harhaanjohtavaan markkinointiin voidaan puuttua.

Euroopan komissio on arvioinut, että yrityksiin kohdistuvasta harhaanjohtavasta markkinoinnista aiheutuu vuosittain lähes 500 miljoonan euron menetykset yrityksille. Komission vuoden 2015 työohjelmassa on ns. refit-hankkeena business marketing –direktiivin antaminen, jolla erityisesti digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan pk-yrityksiin kohdistuvaan harhaanjohtavaan markkinointiin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Yrityksiin kohdistuvaan harhaanjohtavaan markkinointiin puuttuminen on olennainen osa luottamuksen synnyttämiseksi ja lisäämiseksi markkinoille. Ilman luottamusta markkinoiden asianmukaiseen toimintaan yritystoiminnan digitalisoituminen ja digitaalisten markkinoiden toteutuminen on hitaampaa, mitä ei voida pitää myönteisenä.

Lopuksi

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että sidosryhmille on tarjottu mahdollisuus osallistua digitalisaatiota koskevaan keskusteluun. Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin perustavanlaatuisella tavalla, minkä vuoksi on tärkeää, että sidosryhmäkeskustelua jatketaan aktiivisesti. On myös tärkeää, että digitalisaation ja digitaalisten markkinoiden kehittämisen rinnalla kiinnitetään riittävästi huomiota laaja-alaiseen vaikutustenarviointiin, jossa otetaan huomioon myös viranomaisvalvonta, kuluttajaturvallisuus sekä yritysten edellytykset tasapuoliseen kilpailuun.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Albert Mäkelä
lainopillinen asiamies