Suomen yrittäjien kommentit opetusministeriön muistioon ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon vakinaistamisesta

Opetusministeriö
Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Jo kahden kokeiluvuoden aikana ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto on pystynyt osoittamaan elinvoimansa, tarpeellisuutensa ja uskottavuutensa. Kokeilussa rima on asetettu korkealle. Mukana olevat ohjelmat on rajattu tiukasti ja opiskelijoille on asetettu pitkä työkokemusvaatimus. Näin jatkotutkintokelpoisten opiskelijoiden määrä oli erityisesti kokeilun alussa melko suppea. Tästä huolimatta hakijoita kokeiluun on ollut tyydyttävästi. Tähän mennessä saadut kokemukset ja arviot kokeilusta ovat myönteisiä. Jatkotutkinto tulisikin vakinaistaa kokeilukauden loputtua vuoden 2005 syksystä. Kokeilun loppuarvioinnissa saatua tietoa on tärkeää hyödyntää jatkotutkinnon sisällöllisessä ja rakenteellisessa kehittämisessä.

Kokeiluun on hakeutuneet hyvin motivoituneet ja ensisijaisesti kehittämisorientoituneet henkilöt, sillä he ovat aloittaneet opintonsa tietämättä täsmällisesti, millaisen kelpoisuuden jatkotutkinto heille antaa ja miten tutkinto täsmällisesti sijoittuu koulutusjärjestelmässä. Jatkotutkinnon asema sekä sen tuottama kelpoisuus tuleekin määrittää mahdollisimman nopeasti jo pelkästään opiskelijoiden oikeusturvan vuoksi. Tutkinnon laajuuden sekä vaativan sisällön vuoksi on perusteltua määrittää jatkotutkinto ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

Elinvoimainen yrittäjyys tarvitsee korkealaatuisia koulutuspalveluita läheisyyteensä. Esimerkiksi Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ohjelma ei tavoita alueellisesti kaikkia pk-yrityksiä. Jatkossa onkin tärkeää laajentaa joitakin yleisiä jatkotutkinto-ohjelmia kattamaan koko maa. Joidenkin erikoisalojen ohjelmia ja resursseja puolestaan voi keskittää aiempaa enemmän jonkin ammattikorkeakoulun erikoistehtäväksi. Tällöin voidaan synnyttää alueellisia osaamiskeskittymiä.

Keskeinen osa työelämäosaamista ovat yrittäjyysvalmiudet. Näiden tulisikin vahvistua kaikissa jatkotutkinnoissa. Tärkeää on huomioida jo toimivan yrittäjän mahdollisuus yritystoimintansa kehittämiseen tutkinnon avulla. Yrittäjyydestä kiinnostuneelle jatkotutkinto-opiskelijalle on aktiivisesti tarjottava mahdollisuuksia kehittää yritysideaansa ja lähteä toteuttamaan sitä esimerkiksi yrityshautomon avulla.

Muistiossa korostetaan ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen verkostoitumista. Alueellisesti on kuitenkin tärkeää kehittää myös ammattikorkeakoulujen, aikuisoppilaitosten sekä nuorten ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhteistyötä. Tätä verkostoa voidaan täydentää tiedekorkeakoulujen osaamisella. Yritysten tarvitessa tukea osaamisensa, palvelujensa tai tuotteidensa kehittämisessä, on koulutus-organisaatioiden tärkeää pystyä räätälöimään kokonaisvaltaisia palveluita.

Amk-jatkotutkintojen työelämälähtöisyyden ja työssä oppimisperusteen vuoksi ei voida tinkiä kolmen vuoden työkokemusvaatimuksesta. Pääsääntöisesti tämän työkokemuksen tulee olla korkeakoulututkinnon jälkeistä, koska työssä henkilö soveltaa ja syventää koulutuksen avulla saavuttamaansa osaamista ja teoreettista ajattelua. Perusteltuna joustona voisi kuitenkin hyväksyä esimerkiksi vuoden korkeakoulu- tutkinnon aikana tai sitä ennen saatua työkokemusta vaativassa jatkotutkintoalaan liittyvässä kehittämis- tai asiantuntijatehtävässä.

Ammattikorkeakoulututkinnon ja vaadittavan työkokemuksen omaavien määrä kasvaa tuhansilla vuosittain. Tällöin tulee jatkotutkintoon haluavien määrä varmasti lisääntymään voimakkaasti. Tästäkin syystä on rima jatkotutkintoon hyvä pitää riittävän korkealla. Mitään suoraa putkea ammattikorkeakoulusta jatkotutkintoon ilman merkittävää työkokemusta ei saa syntyä. Se romuttaisi koko jatkotutkinnon perustan.

Jatkotutkinto tarjoaa yritysten ja yhteiskunnan kannalta kestävän, työelämälähtöisen koulutusratkaisun aikuisopiskeluun. Viimeisimpien tilastojen mukaan työllisyysaste heikkenee jatkuvasti, ollen nyt noin 65 %. Osa näistä koulutuksessa olevista on irrottautunut väliaikaisesti työstä suorittaakseen jatko- tai täydennyskoulutusta. Yhteiskunnalla ei kuitenkaan tulevaisuudessa ole varaa siihen, että jatko- tai täydennyskoulutus merkittävässä määrin toteutuisi työelämästä irrallisena osana niin, että esimerkiksi amk-jatko-opintoja suoritettaisiin pitkien opintovapaiden turvin.

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies