Suomen Yrittäjien kommentteja ja näkemyksiä Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittisen selonteon valmistelun taustaksi

Liikenne- ja viestintäministeriö

1. Liikennepolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteet

Liikennepolitiikassa pitkällä aikavälillä keskeistä tulee olla liikennejärjestelmäajattelu, jossa käyttäjälähtöisesti sovitetaan yhteen eri liikennemuotojen tarpeet parhaimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Liikennepolitiikan tulee siirtyä yksittäisten hankkeiden arvioinnista ja tavoittelusta kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toimintaan.
Liikennepolitiikan tulee tukea uutta taloudellista kasvua, yrittäjyyttä ja vientiteollisuutta koko maassa ja kaikissa maakunnissa.

Talouden kasvun, yrittäjyyden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisen lisäksi liikennepolitiikan on edistettävä järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla asetettavia ilmastotavoitteitta.

Liikenneverkon kehittämisessä on otettava huomioon paremmin maan eri osien erilaiset ja eriytyvät elinkeinopoliittiset tarpeet. Tulevaisuuden liikennepolitiikkaa linjatessa on myös huomioitava Suomen uudet kasvualat, kaivannaisteollisuus, matkailu ja bioenergia (vihreä talous).

Pitkien etäisyyksien takia logistiset kustannukset Suomessa ovat kilpailijamaihin nähden huomattavasti korkeammat. Liikennepolitiikan tulee toimia logistisen ketjun toimivuuden ja kustannusten alentamiseksi.

Suomi on merkittävä kauttakulkuliikenteen solmukohta. Liikennepoliittisissa toimissa tulee varautua kasvavaan kauttakulkuliikenteeseen kehittämällä mm. rajanylitykseen liittyviä toimintoja ja infrastruktuuria.
Älyliikenne tulee ottaa läpäisyperiaatteella avuksi liikkumiseen, logistiikkaan, liikenteen ohjaukseen, kunnossapitoon, kuljettamiseen ja suunnitteluun.

Älykkäillä liikennejärjestelmillä voidaan parantaa liikenteen ympäristöystävällisyyttä, tehokkuutta ja turvallisuutta sekä ennakoida ja optimoida paremmin logistisen ketjun toimivuutta ja kuljetuksia.

Julkisen sektorin roolina on ohjata kehitystä strategisesti ja luoda edellytyksiä älyliikenteen markkinoille ja uusien innovaation syntymiselle.

Tulevaisuudessa kansalaisia ja yrityksiä tulee kannustaa erilaisilla veroratkaisuilla ympäristöystävällisemmän auto- ja kuljetuskaluston hankintaan. Esillä ollut ruuhkamaksu ei ole yrittäjien ja kansalaisten etu. Ruuhkamaksu vaikeuttaisi oleellisesti Suomen talouden veturin, pääkaupunkiseudun yritystoimintaa ja samalla heikentäisi kansalaisten palveluita sekä joustavaa työ- ja asiointiliikkumista.

Jotta liikennejärjestelmään ja investointeihin saadaan lisää tehoa, niin Valtion Infra Oy tulisi perustaa mahdollisimman pian. Infra Oy mahdollistaa suurten investointien kustannustehokkaan ja joustavan rakentamisen.

2. Väylänpito, investoinnit ja perustienpito – lyhyen aikavälin tavoitteet ja palvelutaso

2.1. Väyläpolitiikka

Liikennepolitiikan tulee perustua nykyisen infrastruktuurin hyvään ylläpitoon, kunnossapitoon ja tarkkaan priorisoituihin uusiin investointeihin.

Perusväylänpidossa (radat, maanteiden päällystys) on selkeä tarve pidempiaikaiseen, vähintään vaalikauden mittaiseen lisäpanostukseen.

Kestävä poliittinen linjaus olisi selkeä lisäsatsaus perusväylänpitoon koko vaalikauden ajan ja samalla uusia investointeja käynnistettäisiin vähemmän. Perusväylänpidon lisätarpeeksi on esitetty asiantuntija-arvioissa noin 100 miljoonaa euroa per vuosi, jonka tulisi alentaa suurien investointien aloituksien määrää.
Perusväylänpidon lisäpanostus tulisi suunnata ylläpito- ja korjausinvestointeihin, ratoihin ja teiden päällystyksiin. Näihin panostamalla saataisiin suurin kustannushyöty elinkeinoelämän ja kuljetusalan toiminnan tehostamiseksi sekä kansalaisten arjen liikkumisen sujuvoittamisessa.

Suurista investoinneista tulisi saattaa nopeasti loppuun Seinäjoki-Oulu välisen radan kunnostus ja E18 moottoritien rakentaminen Vaalimaalle.

Muista uusista suurista liikenneinvestoinneista tulee päättää liikennepoliittisen selonteon yhteydessä huomioiden linjaus vaalikauden mittaisesta lisäpanostuksesta perusväylänpitoon.

1.2. Lentoliikenne

Lentoliikenteen merkitys on Suomen kilpailukyvyn kannalta erittäin merkittävä. Helsinki-Vantaa on kauttakulkuliikenteen merkittävä solmukohta ja sitä tulee kehittää myös tulevaisuudessa.
Maakunnat tarvitsevat lentoasemaverkostoa ennen muuta elinkeinoelämän ja matkailun toimintaedellytysten kehittämiseen.

Lentoasemien verkostoperiaate on toimiva tapa kehittää lentoliikennettä maakuntakeskuksiin, maakuntakeskuksista Helsinkiin ja ulkomaille. Maakuntakenttien palveluiden ja matkustajamäärien kehittämiseksi tulisi rakentaa strategisia kumppanuuksia paikallisten yrittäjien kanssa. Jos maakunnan alueella on omaehtoista halua ja kykyä investoida sekä kehittää lentoliiketoimintaa ja samalla kasvattaa matkustajamääriä, niin se on pelkästään valtion etu, koska se vähentää valtion subventoinnin tarvetta maakuntakentille. Maakuntakenttien kasvu ja kehitys voi osaltaan helpottaa Helsinki-Vantaan toimintaa. Maakuntien kenttien kasvulla ja palvelutason kehittymisellä on merkitystä maakuntien elinkeinoelämälle ja matkailulle.

1.3. Raideliikenne

Lähiajan tärkein raideliikenteen toimenpide on varmistaa yhteysvälin Seinäjoki-Oulu kunnostustyön ja muiden raidehankkeiden tehokas toteutuminen.

Jatkossa tulee satsata välityskyvyn lisäämiseen (pullonkaulat, Helsinki-Riihimäki) ja ratojen peruskunnostukseen.
Samalla tulisi varmistaa lisääntyvien bioenergiakuljetusten ja uusien kasvavien alojen (kaivannaisteollisuus ja matkailu) rautatiekuljetukset.

Helsingin ratapihan ahtaus haittaa koko maan raideliikennettä. Investointipäätös Pisara –radasta tarvitaan pian ja samalla tulee tehdä päätös raideliikenteen ohjausjärjestelmän uudistamisesta.
Raideliikenteen osalta tulee selvittää toimia, jotka mahdollistavat raideliikenteen kilpailun avaamisen ja markkinoiden toimivuuden.

1.4. Merenkulku, jäänmurto

Suomen tulee toimia aktiivisesti laivapolttoaineiden rikkipitoisuusasiassa, jotta suomalaiselle kauppamerenkululle ja koko ulkomaankaupalle ei aiheudu kohtuutonta kustannusrasitetta.
Varustamoalaa tulee kannustaa ja avustaa ympäristöystävällisten ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseen. Samalla tulee huomioida suomalaisten yritysten korkea osaaminen ja sen hyödyntäminen merenkulun ympäristöinvestoinneissa.

Suomen talviolosuhteet ovat luoneet suomalaisille vahvan talvimerenkulun osaamisen, jota tulee kehittää edelleen. Suomen tulee varautua jäänmurtokaluston uusimiseen. Jäänmurtopalveluita tulee tuottaa useiden eri palveluntuottajien avulla. Useamman palveluntuottajan malli on valtiolle kustannustehokkain malli.
Arktista osaamistamme ja laivanrakentamistaitoa tulee hyödyntää ja tukea, jotta se vahvistaisi useiden pk –yritysten varaan rakentunutta tehokasta, osaavaa ja joustavaa laivanrakentamiseen syntynyttä osaamisklusteriamme.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja

Kari Jääskeläinen
elinkeinopoliittinen asiamies