Suomen Yrittäjien lausunto aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän muistioon korkeakoulujen aikuiskoultuuksen nykytilasta ja kehittämiskohteista

Opetusministeriö

Yhä suurempi osa väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon tai korkeakouluopintoja. Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjien määrä lisääntyy. Tällä hetkellä noin viidenneksellä uusista yrittäjistä on korkeakoulutus.

Korkeakoulutettujen osaamisen ylläpitämiseksi ei riitä, että korkeakoulut tarjoavat tieteellisiin jatkotutkintoihin johtavaa koulutusta. Tarvitaan nykyistä laajempaa ja kattavampaa tarjontaa työelämälähtöiselle täydennys- ja erikoistumisopinnoille.

Jotta yksilön osaamistarpeita voidaan riittävästi määritellä tulee aiemmin opitun tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmää kehittää. Suomen Yrittäjien mielestä ei myöskään riitä, että kukin yksittäinen korkeakoulu määrittelee kriteerit osaamisen tunnustamiselle. Korkeakoulujen täytyy päästä yhteisymmärrykseen kattavan ja koko korkeakoulujärjestelmää koskevasta yhtenäisestä osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisjärjestelmästä. Tämän järjestelmän tulee pitää sisällään niin aiemmilla koulutustasoilla ja työelämässä saavutettu osaaminen kuin muissa saman korkeakouluissa suoritettujen opintojen vertailtavuus. Tämä edellyttää osaamisperusteisiin koulutusohjelmiin siirtymistä.

Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen väylä on melko selkeä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Sen sijaan esimerkiksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisällöllinen kehittäminen on pahasti kesken. Nykytilanteessa useista yamk -tutkinnoista on muodostumassa perustutkintojen jälkeisiä erikoistumistutkintoja. Sisällöt ovat kapea-alaisia ja opintoihin pääsee vain jos on suorittanut tiukasti määritellyn perustutkinnon. Näin on käynyt esimerkiksi Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yamk:lle, josta on muodostunut tradenomien liiketoimintaosaamisen jatkotutkintoputki. Työelämän näkökulmasta tärkeää olisi synnyttää monialaisia kokonaisuuksia, joiden avulla syntyy uuttaa yritystoimintaa aloille, joilla uudelle yrittäjyydelle on kysyntää. Yamk -tutkintojen rinnalla on tärkeää ylläpitää ja kehittää erillisiä erikoistumisopintoja, kuten sairaanhoitajasta kätilöksi.

Korkeakoulujärjestelmä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana voimakkaasti rakenteellisesti. Esimerkiksi opistoasteen koulutus on lakannut ja on syntynyt ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen perustuva duaalimalli. Työelämässä on edelleen paljon vanhan opistoasteen koulutuksen saaneita henkilöitä. Tärkeää on edelleen ylläpitää selkeitä ja taloudellisesti tuettuja väyliä, jotka mahdollistavat opistoasteen tutkinnon täydentämisen amk -tutkinnoksi. Esimerkiksi rakennusalalla on säädökset ovat muuttumassa niin, että monien yrittäjien yritystoiminta estyy, jollei heilä ole joustavia mahdollisuuksia täydentää tutkintoaan.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen täydennyskoulutusta ja avointa opetusta tulee edelleen ylläpitää ja kehittää. Avoin korkeakouluopetus tarjoaa väestölle koulutustaustasta riippumattoman väylän oman osaamisensa kehittämiseen. Nämä opinnot ovat myös aikuisväestölle tärkeä väylä tutkintoperusteiseen korkeakoulutukseen pääsyyn. Avoimen korkeakouluopetuksen osallistumiskynnys on edelleen syytä pitää matalana pienien osallistumismaksujen sekä laajan tarjonnan avulla.

Ammattikorkeakoulujen ja ylipistojen täydennyskoulutus on liiketaloudellista toimintaa, jossa kukin korkeakoulu itse määrittelee tuotteen sekä siitä perittävän hinnan. Tuottaessaan koulutusta liiketaloudellisin perustein tulee korkeakoulujen laskea kustannukset täysien kustannusten periaatteella ja arvioida toiminnan kilpailulliset vaikutukset. Korkeakoulut eivät saa rahoittaa täydennyskoulutusta perusrahoituksesta eikä täydennyskoulutus ei saa aiheuttaa kilpailun vääristymiä.

Suomen Yrittäjät kannattaa oppisopimustyyppisen koulutuksen ulottamista korkea-asteen opintoihin. Katsomme kuitenkin, että on keinotekoista rajata oppisopimuskoulutus tutkintoon johtamattomaan koulutukseen. Riittävien opintosuoritusten kerryttyä on AHOT -ajattelun mukaista tunnustaa osaaminen ja myöntää tutkinto.

Oppisopimuskoulutusta täydennyskoulutusmuotona ei tulisi kuitenkaan tarkastella liiketaloudellisin perustein. Oppisopimus perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, jossa työnantajalla on merkittävä vastuu oppimisesta (työantajalle itselleen syntyy merkittäviä kustannuksia oppisopimuksen toteuttamisesta). Korkea-asteen oppisopimukseen kokeiluihin tulisi osoittaa erillinen riittävä määräraha. Tässä määrärahassa tulisi huomioida työnantajalle suunnattava korvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari

johtaja

Veli-Matti Lamppu

koulutusasiamies