Suomen Yrittäjien lausunto esityksestä ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoituslaiksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Yleistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut laajassa sidosryhmäyhteistyössä esityksen laiksi lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen rahoitukseksi.

Rahoitusuudistus on tervetullut, koska se muuttaa rahoitusperustan passiivisesta opiskelijamäärään perustuvasta rahoituksesta dynaamiseen suorituksia ja vaikuttavuutta painottavaan malliin.

Rahoitusjärjestelmästä muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus, joka ottaa huomioon eri koulutuksen järjestämis- ja suorittamismuodot. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän keskeisenä piirteenä on kuitenkin tärkeää pitää edelleen kiinni siitä, että ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus määräytyy koulutuksen järjestämismuodottain.

Tärkeää rahoitusuudistuksessa on myös se, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen rahoitusperiaatteet ovat pääpiirteittäin samanlaiset. Tämä takaa rahoituksellisen tasa-arvon.

Ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuisi tulevaisuudessa perusrahoitukseen, suoritusrahoitukseen ja vaikuttavuusrahoitukseen. Perusrahoitus on kaikissa koulutuksen järjestämismuodoissa alle puolet rahoituksesta ja sitä voi saada yleensä korkeintaan kolmeksi vuodeksi opiskelijaa kohden.

Valtion rakennepoliittisen ohjelman perusteella ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksen myötä poistuisi ammatillisena lisäkoulutuksena toteutettava ei-tutkintotavoitteinen koulutus. Tämä on suuri menetys erityisesti pienten yritysten mahdollisuudelle saada yrityslähtöistä täsmäkoulutusta. Tämä vaikuttaa haitallisesti yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseen erityisesti nopeasti eteen tulevissa muutoksissa, joihin voitaisiin vastata osaamisen kehittämisellä. Nämä osaamistarpeet kohdistuvat usein sekä työntekijöihin että yrittäjään itseensä.

Suomen Yrittäjät ehdottaakin, että erityisesti oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen varattaisiin edelleen määräraha pienissä yrityksissä toteutettavaan ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen toteuttamiseen.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksessa suoritusrahoitus perustuu suoritettuihin ylioppilastutkintoihin ja vaikuttavuusrahoitus jatko-opintoihin kolmen vuoden sisällä siirtyneiden määrään. Jatko-opinnoiksi lasketaan korkea-asteen ja ammatilliset opinnot.

Suomen Yrittäjät pitää esitystä lukiokoulutuksen uudeksi rahoitukseksi hyvänä.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen rahoituksen määräytyminen vaihtelisi jonkin verran. Esimerkiksi perusrahoituksen osuus oppilaitosmuotoisena ja oppisopimusmuotoisena toteutettavassa peruskoulutuksessa olisi 49 prosenttia. Oppilaitosmuotoisessa ja oppisopimusmuotoisessa lisäkoulutuksessa perusrahoituksen osuus olisi 35 prosenttia. Tätä voi pitää perusteltuna, sillä merkittävä osa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevista opiskelijoista on suorittamassa ensimmäistä tutkintoaan. Tällöin on tärkeää turvata vakaa perusrahoitus.

Hyvää uudessa rahoitusmallissa on suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuden voimakas nostaminen yli puoleen rahoituksesta. Nykyisin nk. tuloksellisuusrahoituksen osuus on vain noin kolme prosenttia.

Suoritusrahoitusta tulisi saamaan sekä suoritetuista tutkinnon osista että koko tutkinnosta. Tämä on hyvin kannatettava muutos, koska se mahdollistaa joustavan, tarvelähtöisen osaamisen hankkimisen sekä joustavat siirtymät eri koulutusmuotojen välillä.

Rahoitusmalli kannustaa lisäksi koulutuksenjärjestäjiä tutkintojen pituuksien yksilölliseen mitoitukseen. Rahoitusuudistus tulee käsityksemme mukaan vaikuttamaan oleellisesti opiskeluaikojen lyhenemiseen ja nopeampaan siirtymiseen työelämään.

Vaikuttavuusrahoituksen kriteerit vaihtelevat eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa vaikuttavuusrahoituksen keskeisinä mittareina ovat opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen, henkilöstön kelpoisuus, henkilöstön kehittäminen, opiskelijahyvinvointikysely sekä opiskelijan antama työelämäpalaute.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksessa vaikuttavuusrahoituksen mittareina toimisivat opiskelijahyvinvointikysely, opiskelijan antama työelämäpalaute sekä se, kuinka moni koulutuksen aloittaneista suorittaa tutkinnon.

Rahoitusmittariksi suunniteltu työelämäpalaute ei voi olla opiskelijoiden antamaa vaan työelämäpalautetta tulee kysyä yrityksiltä ja muilta työnantajilta. Myös opiskelijapalautteen tulisi olla suunniteltua laajempaa. Opiskelijahyvinvointikyselyn lisäksi tulisi opiskelijoilta kysyä esimerkiksi kokemuksia koulutuksen laadusta sekä työssäoppimisesta.

Luvussa neljä on arvioitu esityksen vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreihin. Vaikutusarvioinnista puuttuu kuitenkin yritysvaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnista puuttuu myös kriittinen näkökulma. Esiin nostetaan pääasiassa vain uudistuksen myönteiset vaikutukset. Kuitenkin esimerkiksi yritysten näkökulmasta edellä mainittu ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen rahoituksen poistuminen sisältää useita kielteisiä vaikutuksia. Vaikuttavuusarviointia tulisikin vielä täydentää yritysvaikutusten arvioinnilla.

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
johtaja