Suomen Yrittäjien lausunto koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Osalla nuorista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa eikä merkittävää työkokemusta. Näiden nuorten määrä on vuosien aikana kumuloitunut ollen jo useita kymmeniä tuhansia. Lisäksi osaamispuutteet vaikuttavat koko työuraan.

Talouden taantuma on entisestään heikentänyt vailla koulutusta olevien nuorten työllisyyttä. Myös ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten työllisyys on merkittävästi heikentynyt. Osa näistä nuorista on vaarassa sosiaalisesti, taloudellisesti tai muilla tavoin syrjäytyä yhteiskunnasta.

Koska nuorten koulutus- ja työllisyystilanne on heikentynyt sekä pidemmällä aikavälillä että eriytyminen on nopeasti kiihtynyt, tarvitaan pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja nopeita toimia nuorten hyväksi.

Nuorisotakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma sisältävät monia nopeita toimia esim. nuorten saamiseksi koulutukseen tai työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Suomen Yrittäjät pitää tärkeinä näitä toimia. Hyvää on esim. nuorten ohjaukseen resursoiminen, nuorille koulutuspaikan etsiminen, työpajatoiminta sekä nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Sen sijaan Suomen Yrittäjät katsoo, että suunniteltua oppivelvollisuusiän pidentämistä tehokkaampi toimi olisi suunnata resursseja esim. perusopetuksen oppilashuoltoon, ammatinvalinnan ohjaukseen, kouluviihtyvyyden lisäämiseen sekä ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen.

Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa pyritään nuorten nopeaan työllistämiseen tutkinnon jälkeen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi. Nuorten yksilölliset tarpeet tutkinnon suorittamiseen saattavat kuitenkin törmätä hallinnollisiin ja koulutuksen rahoituksellisiin esteisiin esim. ammatillisen perustutkinnon suorittamisessa aikuistutkintona. Nämä esteet tulisi purkaa.

Nuorisotakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma näyttäytyy monien erillisten toimenpiteiden kokonaisuutena. Epäselväksi jää, muodostuuko näistä selkeä toiminnallinen kokonaisuus. Tärkeää on myös, että nuorelle, työnantajalle ja koulutuksenjärjestäjälle mahdollisuudet hyödyntää erilaisia vaihtoehtoja ovat selkeitä. Sanssi-kortti on hyvä esimerkki selkeästä markkinoinnista.

Nuorisotakuuseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan suunnatut resurssit eivät riitä ratkaisemaan kaikkien nuorten koulutus- ja työllistämisongelmia. Tarvitaan uusia vaihtoehtoja koulutukseen sekä kohderyhmään kuuluville nuorille että ennaltaehkäisemään tilanteen pahenemista. Suomen Yrittäjät on esittänyt koulutussopimusmallia uutena vaihtoehtona suorittaa ammatillinen peruskoulutus. Tässä mallissa nuori suorittaa ammatillisen peruskoulutuksen pääasiassa työpaikalla tapahtuvana oppimisena siten, että nuori on kuitenkin oppilaitoksen kirjoilla. Näin työnantajalle ei synny työllistämisriskiä.

Koulutuspolitiikkaan tarvitaan lisäksi pitkäjänteisyyttä. Toisen asteen koulutuksen tulee olla laadullisesti ja sisällöllisesti hyvää. Koulutuspaikkoja tulee olla riittävästi koko ikäluokan tarpeisiin. Myöskään aikuiskoulutusta ei saa päästää rapautumaan. Yrittäjillä ja työntekijöillä tulee myös jatkossa olla riittävästi mahdollisuuksia osaamisensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osaamisella on yhä merkittävämpi rooli yritysten kilpailukyvyn ylläpitämisessä.

Suomen Yrittäjät

Veli-Matti Lamppu
johtaja