Suomen Yrittäjien lausunto laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 40/2005 vp)

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Suomen Yrittäjät kannattaa hallituksen esitystä sekä sen pikaista voimaan saattamista. Toteutuessaan ammatillista aikuiskoulutusta koskeva uusi lainsäädäntö toisi toiminnallista vakautta aikuiskoulutukseen sekä turvaisi alueellisen aikuiskoulutuspalveluiden kattavuuden ja saatavuuden. Lainsäädäntö selkeyttää ja vahvistaa aikuiskoulutuksen asemaa ja lisää yritysten edellytyksiä osaamisen päivittämiseen niin yrittäjän itsensä kuin henkilöstönkin osalta. Uudistuksen keskeinen tavoite on tuoda lisää asiakaslähtöisyyttä koulutuspalveluihin. Haluamme nostaa esiin vielä jotain tärkeinä pitämiämme yksityiskohtia.

Lailla ei puututa järjestäjän päätäntävaltaan organisoida ammatillinen lisäkoulutus haluamallaan tavalla. Tarkoituksena on vain turvata aikuiskoulutuspalveluiden sekä työelämän kehittämispalveluiden kattava saatavuus.

Yrittäjien näkökulmasta lain keskeisin uudistus on, että ammatillisen lisäkoulutuksen rinnalle järjestämisluvissa nostetaan työelämän palvelu- ja kehittämistoiminta. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottuja osaamisen kehittämispalveluita. Tätä työelämän palvelutehtävää varten koulutuksen järjestäjille ohjattaisiin erillinen kehittämismääräraha, jonka periaatteista ja painoalueista sovitaan yhteistyössä työelämän kanssa.
· Kehittämisavustuksen tulee olla riittävän suuruinen ja ennakoitavissa oleva.

Merkittävä osa yrityksistä on mikroyrityksiä ja kolme neljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Pienillä yrityksillä on kuitenkin usein vaikeuksia järjestää itse koulutustaan. Tarkastelun kohteena olevat aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset ovat avainasemassa pienyrityksille suunnattujen koulutuspalvelujen tarjoajina, koulutustarpeiden selvittäjinä sekä koulutuksen suunnittelijoina. Mikään aikuisoppilaitos ei voi toiminnassaan ohittaa yhteistyötä yritysten kanssa.
· Em. syistä työelämän kehittämis- ja palvelutoimintatehtävän täyttämistä tulee edellyttää kaikilta järjestämislupaa hakevilta ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjiltä.

· Toiminnan laadun varmistamiseksi on tärkeää, että koulutuksen järjestämisluvan annettaisiin vain niille oppilaitoksille, jotka täyttävät etukäteen laaditut laatu- ja toimintakriteerit.

· Jotta koulutuksen taso pidettäisiin yllä luvan saamisen jälkeenkin, uuteen järjestelmään olisi sisällytettävä arviointimenettely, johon luvan saajat velvoitettaisiin muutaman vuoden välein.

· Koulutuksen järjestämisedellytysarviointia varten tulisi arviointikriteerit laatia jo ensimmäistä uuden lainsäädännön mukaista järjestämislupien hakua varten. Muutoin on vaarana, että lainsäädäntöuudistus jää lähinnä tekniseksi rahoitusta koskevaksi muutokseksi eikä laadulliseksi muutokseksi.

Yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet eivät aina ole tutkintotavoitteisia tai niiden sisällöistä nousevia. Myöskään sopivaa osatutkintoa ei välttämättä löydy täyttämään yrityksen tarpeita. Esimerkkeinä voivat olla tietotekniikkaan, kieliin tai markkinointiin liittyvät osaamistarpeet. Tästä syystä pidämme ammatillisen lisäkoulutuksen suuntaamisesta vain tutkintotavoitteiseen koulutukseen liian ehdottomana.

· Tärkeää on luoda pelisäännöt sekä taloudelliset edellytykset myös sellaiselle ammatilliselle lisäkoulutukselle, jossa ei ole tutkintotavoitetta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies