Suomen Yrittäjien lausunto lukiokoulutuksen kehittämisestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Peruskoulun jälkeen nuori valitsee toisen asteen koulutuksena joko lukiokoulutuksen tai ammatillisen peruskoulutuksen. Viime vuosina ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuus on lisääntynyt ja nyt noin
puolet ikäluokasta valitsee lukiokoulutuksen. Tämä kehitys heijastaa hyvin työelämän tarpeita. Suomen Yrittäjät pitää lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelleen työryhmän ehdotuksia mm.
koulutuksen rakenteesta ja tavoitteista pääasiassa kannatettavina. Haluamme tuoda esille joitain näkökulmia lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Lukiokoulusta ja ammatillista peruskoulutusta tulee edelleen kehittää tasavertaisina koulutusmuotoina. Lukiokoulutus tarjoaa yleissivistävän väylän ensisijaisesti korkea-asteen koulutukseen. Tulee kuitenkin
huomioida, että lukiokoulutus ei johda ammattiin. Näin lukiokoulutuksen suorittaneille tulee tarjota tasavertainen mahdollisuus myös ammatilliseen peruskoulutukseen toisen asteen koulutuksena.

Vaikka lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan, tulee edelleen mahdollistaa nk. kaksois- tai kolmoistutkintojen suorittaminen eli ammatillisen perustutkinnon, lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon yhdistäminen. Kaksois- ja kolmoistutkinnon suorittaneiden lukumäärä on melko vähäinen. Kuitenkin henkilöillä, joilla on hyvä yleissivistys ja ammatillisen perusosaamisen, on työelämässä kysyntää.

Lukiokoulutuksen pohjaksi tulee ottaa eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset elinikäisen oppimisen avaintaidot. Aloitekyky ja yrittäjyys avaintaitona tulee sisällyttää opetussuunnitelmiin läpäisyperiaatteella.

Lukion oppimäärään tulisi jokaisessa lukiossa sisällyttää vähintäänkin valinnaisena kurssina työelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen. Tämä kurssi auttaisi nuorta ammatinvalinnassa. Kannatamme lisäksi työryhmän esitystä siitä, että lukiolaissa säädettäisiin opiskelijan oikeudesta yksilölliseen opinto-ohjaukseen. Myös tämä osaltaan edistäisi ammatinvalinnan onnistumista ja jatko-opintoihin siirtymistä.

Kannatamme työryhmän ehdotusta siitä, että erityinen koulutustehtävä säilytetään osana lukiokoulutuksen monimuotoisuutta. Joillekin lukioille tai lukioverkostoille tulisi myöntää erityistehtävä toimia yrittäjyyslukioina. Nämä lukiot lisäisivät lukiokoulutuksen yrittäjyysosaamista ja tarjoaisivat yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden yrittäjyysosaamisen vahvaan kehittämiseen jo yleissivistävän koulutuksen aikana sekä hyvän pohjan yrittäjyysopinnoille korkea-asteen opinnoissa.

Lukiokoulutuksen alueellinen ja sisällöllinen saatavuus tulee turvata työryhmän ehdotusten mukaisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa verkostoitua. Lisäksi valtakunnallista etäopetusportaalia tulee kehittää niin, että se mahdollistaa myös esim. sellaisten kielten opiskelun, joissa ei muutoin saataisi riittäviä opiskelijaryhmiä.

Alueelliset työ- ja elinkeinoelämän tarpeet tulisi huomioida kielten opetuksessa siten, että erityisesti Itä-Suomessa tulee opiskelijan voida saada halutessaan venäjän kielen opetusta.

Kannatamme työryhmän ehdotusta tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämisestä opetuksessa ja hyödyntämisestä ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014 alkaen.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö