Suomen Yrittäjien lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011 – 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyys on erittäin heikosti esillä KESU-luonnoksessa

Yrittäjyyden merkitys Suomen kansantaloudelle ja hyvinvoinnille on merkittävä. Kolme neljästä kaikista uusista työpaikoista ja 98 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista syntyy pk-sektorille. Yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 80 prosenttia.

Nyt annetussa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma- luonnoksessa (myöh. KESU-luonnos) on 154 toimenpidettä koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Yritysnäkökulma puuttuu niistä lähes kokonaan.

Koulutuksen ja osaamisen merkitys yritystoiminnalle ja uuden yrittäjyyden syntymiselle on keskeinen. Toimintaympäristön nopeassa muutoksessa koulutusjärjestelmän tehtävänä on tukea yrityksiä ammattitaitoisen työvoiman saamisessa sekä erilaisten osaamispalveluiden tuottamisessa yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Yrittäjyyskasvatus ja -opetus

Useassa aiemmassa hallitusohjelmassa on todettu, että yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Tässä KESU-luonnoksessa on vain yksi viittaus yrittäjyyskasvatukseen (toimenpide 15): ”Peruskoulussa ja lukiossa vahvistetaan kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa työelämä- ja yrittäjyyskoulutusta.” Tämä käsitys yrittäjyyskasvatuksesta yksilön oikeuksina ja velvollisuuksina on liian suppea eikä tarjoa pohjaa yrittäjyyden kehittämiselle koulutusjärjestelmässä.

KESU -luonnoksessa on jätetty huomioimatta hallitusohjelman elinkeinopoliittisessa osassa ilmaistu tavoite, jonka mukaan ”kiinnostusta ja valmiuksia yrittäjyyteen pyritään lisäämään koulutuksen toimin eri koulutusasteilla”. Mielestämme KESU:n yrittäjyystavoitteet tulee olla vähintään samalla tasolla kuin hallitusohjelmakin. Tästä syystä edellä esitetty tavoite tulee sisällyttää KESU:un.

Esitämme myös, että OKM asettaa edelleen Yrittäjyyden ohjausryhmän toteuttamaan, kehittämään ja koordinoimaan aiemmin tehtyjä yrittäjyyslinjauksia. Hyvän pohjan tälle työlle antavat esim. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (OKM, 2009:7) sekä Korkeakoulupohjainen yrittäjyys –työryhmämuistio (OKM, 2009:10).

Uusi yrittäjyys

Uuden yrittäjyyden syntyyn koulutusjärjestelmän toimin ei oteta lainkaan kantaa eikä siihen ole toimenpide-ehdotuksia KESU -luonnoksessa. Koulutuksella on kuitenkin yhä merkittävämpi osuus uuden yritystoiminnan syntymisessä. Esim. yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet yrityshautomotoimintaansa ja lähteneet luomaan pohjaa uudelle kasvuyrittäjyydelle, jota yhteiskuntamme kipeästi tarvitsee.

KESU:n eri ammatillista koulutusta, korkeakoulutusta sekä aikuiskoulutusta koskeviin toimenpiteisiin tulee lisätä uuden yrittäjyyden syntymistä edistäviä tavoitteita ja keinoja.

Yritystoiminnan kehittäminen

KESU-luonnos sisältää muutaman kannatettavan ehdotuksen pk-yritysten tki-toiminnan tukemisesta lähinnä korkea-asteen koulutukseen.

Tärkeä osa pk-yritysten kehittämistoiminnan tukemista on kuitenkin tullut ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta. Vuodesta 2006 on ammatilliselle aikuiskoulutukselle asetettu erityinen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä (TYKE). Tämän tehtävän tulevaisuudesta ja kehittymisestä KESU ei mainita mitään.

TYKE-toimintaa tulee edelleen vahvistaa. Lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei tule TYKE-palveluiden kohdentamisen osalta muuttaa, vaan kohderyhmänä tulee edelleen olla ”yritykset, julkisyhteisöt ja erityisesti pienyritykset”.

Yritykset, työvoima ja koulutuksen rahoittaminen

KESU-luonnoksen näkökulma on työvoimalähtöinen. Ehdotusten pohjana on voimakas käsitys yksilön oikeuksista saada koulutusta. Useasti toistuvat sanat demokratia, tasa-arvo ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Luvataan parantaa työntekijän mahdollisuuksia jne.

Luonnoksessa ei sen sijaan ole ehdotuksia pk-yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi, vaikka monien KESU:ssa esitettyjen lupausten lunastajaksi asetetaan yritykset.

Luonnoksen toimenpiteissä tulee selkeästi kertoa, millaista tukea ja resursseja tarjotaan tilanteissa, joissa yrittäjiltä odotetaan ajallisia ja taloudellisia panostuksia koulutuksen toteuttamiseen osallistumisesta.

Henkilökohtainen aikuiskoulutustili

Suomessa on käytössä tehokas aikuiskoulutusjärjestelmä niin rahoituksen kuin koulutusprosessin toteuttamiseen. Työntekijöillä ja yrittäjillä on mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea. Tästä on muodostunut merkittävä koulutuksen rahoitusmuoto. Lisäksi oppisopimuskoulutus tarjoaa hyvän koulutuksen järjestämismuodon
työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Luonteenomaista aikuiskoulutukselle on opintojen henkilökohtaistaminen, joka tehdään kolmikantaisesti opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kanssa.

KESU-luonnoksessa ehdotetaan ”henkilökohtaisen koulutustilin” käyttöönottamista. Luonnoksessa todetaan mm., että tilin avulla ”kansalaisella on mahdollisuus hankkia itselleen omia yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaa aikuiskoulutusta.” Yritysten näkökulmasta on kuitenkin kestämätöntä siirtyä yksilökeskeiseen koulutustilimalliin.
Työnantajaa ei voida vaatia osallistumaan koulutuksen toteuttamiseen ja kustannuksiin, jos ne eivät ole yhteydessä yrityksen toimintaan ja ammattitaitoon, jota yrityksessä tarvitaan.

Mikäli kuitenkin päädytään selvittämään tilien mahdollista käyttöönottoa (toimenpide 118), tulee Suomen Yrittäjien olla selvitystyössä mukana. Suomen Yrittäjät edustaa yli 113 000 yritystä ja yrittäjää, joissa työskentelee yli 450 000 työntekijää.

Korkeakouluverkosto ja -rahoitus

Hallitusohjelmassa, valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle 2012 ja KESU:ssa otetaan kantaa korkeakoulujen alakohtaisiin aloituspaikkoihin vuonna 2016 sekä korkeakoulurakenteeseen. Erityisesti ammattikorkeakoulujen osalta esitetään tuntuvia leikkauksia. Eräillä alueilla suunnitellut leikkaukset ovat selvästi suurempia kuin muualla maassa keskimäärin. Näillä alueilla leikkaukset merkitsevät koulutuspalvelujen tarjonnan selvää supistumista. Supistumisella on kielteisiä vaikutuksia erityisesti pk-sektorille. Ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet yrityksille ammattitaitoista työvoimaa. Pk-yritykset ovat tottuneet myös käyttämään ammattikorkeakouluja yhteistyökumppaneina erilaisissa kehittämishankkeissa (esim. tki-palvelut). Tarjonnan supistuminen heikentää siten myös pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja niiden kilpailukyvyn kehittämistä.

Suomen Yrittäjien mielestä ennen leikkaus- ja supistustoimen-piteiden toimeenpanoa on vielä kiireellisesti tehtävä arvioinnit niiden alue- ja yritysvaikuttavuuden osalta. Tulisi arvioida esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuneiden alueelle työllistymistä ja yrittäjiksi ryhtymistä. Saamamme tiedon mukaan eri ammatti-korkeakoulujen toimialueella ja jopa niiden sisälläkin on merkittäviä eroja sen suhteen, miten suunnitellut toimenpiteet vaikuttaisivat. Jollakin alueella on tehty esimerkiksi suurimmat investoinnit kuin sillä alueella koskaan aikaisemmin. On selvää, että merkittävät investoinnit näkyvät varsin nopeasti uuden työvoiman kysynnässä. Arvioinnin jälkeenkin leikkausten ja supistamistoimenpiteiden tulee perustua etukäteen laadittuun riittävän pitkäaikaiseen ohjelmaan.

Kiinnitämme lopuksi huomiota ongelmaan, joka on jäänyt vähälle keskustelulle. Kysymys on siitä, kuinka pitkän etäisyyden päästä ammattikorkeakouluopintoja voidaan harjoittaa. Ammattikorkea-koululaisten nuoresta iästä johtuen voi seurata se, että valmiuksia muuttaa vieraalle paikkakunnalle opiskelun johdosta ei aina ole. Myös perheen talous voi asettaa omat rajansa nuorten lähettämiseksi toiselle paikkakunnalle useita vuosia kestävän opiskelun ajaksi.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasioiden päällikkö