Suomen Yrittäjien lausunto Opetushallituksen asemaa, roolia ja tehtäviä sekä koulutustoimialan ohjausta muuttuvassa toimintaympäristössä koskevista selvitysmies Timo Lankisen ehdotuksista

Opetusministeriö

On hyvin perusteltua ja ajankohtaista arvioida Opetushallituksen nykyisiä tehtäviä, asemaa ja roolia. Selvitysmies Timo Lankinen on tehnyt asiassa perusteellista työtä, jota tukee hyvin laaja sidosryhmätyöskentely. Monet Opetushallitusta tehtävää ja asemaa koskevat ehdotukset ovat kannatettavia.

Selvitysmies Lankinen on joiltain osin ryhtynyt tekemään koulutuspolitiikkaa laajemmin kuin mitä hänen toimeksiantonsa edellyttää. Hänen olisi mielestämme ehkä tullut pitäytyä toimeksiannossaan. Toiminta kyseenalaistaa esimerkiksi opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) roolin yleisenä koulutuspolitiikan kehittämisen välineenä. Lisäksi käynnissä on useita koulutushallinnon kehittämishankkeita, joille on asetettu tehtäviä, joihin Lankinen ottaa kantaa työn vielä ollessa käynnissä. Tällainen hanke on esimerkiksi ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Jatkotyöskentelyssä tulisi pitäytyä Opetushallituksen asemaa ja tehtäviä koskeviin päätöksiin. Tästä syystä pidättäydymme tässä lausunnossamme kommentoimaan vain Opetushallituksen asemaa koskevia selvitysmiehen ehdotuksia.

Kannatamme selvitysmiehen ehdotusta (vaihtoehto 3.) koulutuksen keskushallinnon kehittämisestä yhtenäisenä konsernikonaisuutena, jossa Opetushallitus toimii keskushallinnon toimeenpano-organisaationa (erillisenä virastona). Opetusministeriö vastaisi poliittisen päätöksenteon valmistelusta ja Opetushallitus linjausten toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä.

Myös selvitysmiehen ehdotukset Opetushallituksen keskeisistä toimintakokonaisuuksista ovat pääosin perusteltuja. Opetusalan koulutuskeskuksen (Opekon) siirtäminen osaksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian toimintaa vaatii kuitenkin mielestämme perusteellisemman selvityksen. On selvitettävä esimerkiksi, kuinka hyvin esitetty järjestely pystyy tuottamaan ammatilliselle koulutukselle suunnattuja täydennyskoulutuspalveluja. Tärkeää kuitenkin on, että Opekon toiminta Opetushallituksen maksupisteenä lakkaa. Nykyinen tilanne on aiheuttanut epäilyn kilpailun vääristymisestä opetustoimen täydennyskoulutuksessa.

Tärkeää on, että yhä enemmän panostetaan oppilaitosjohtamisen koulutukseen. Tulisi kuitenkin pohtia, onko Opetushallituksen yhteyteen tarpeen perustaa erillistä Oppilaitosjohtamisen instituuttia vai olisiko tehokkaampaa ohjata varoja oppilaitosjohtamisen koulutuksen toteuttamiseen jo olemassa oleville koulutuksen järjestäjille. Opetushallitukselle jäisi toiminnan seurantatehtävä ja kehittämistehtävä.

Perusteltua on myös siirtää Opetushallituksen alaisten valtion oppilaitosten toimintaa muille koulutuksen ylläpitäjille. Tämä selkeyttää eri toimijoiden roolia koulutuksen toteuttajina ja kouluhallinnon ohjaajina.

Aikuiskoulutuksen rooli koulutusjärjestelmässä kasvaa. Aikuispedagogiikka ja aikuiskoulutukselle asetettu työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä itsenäisenä osana ammatillista koulutusta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Tämä edellyttää, että Opetushallituksella on riittävää aikuiskoulutuksen asiantuntemusta. Tästä syystä Opetushallituksessa tulisikin jatkossa olla itsenäinen aikuiskoulutuksen kehittämisen asiantuntemuksella varustettu vahva yksikkö erillään ammatillisesta nuorten koulutuksesta.

Koulutustoimikunnat käsittelevät koko koulutusjärjestelmään liittyviä kysymyksiä perusopetuksesta korkea-asteeseen asti. Toimikuntien asiantuntijasihteeripalvelut tulevat pääosin Opetushallituksesta. Ongelmana on, että näiltä asiantuntijoilta puuttuu korkea-asteen opetusta koskeva asiantuntemus. Tähän ongelmaan tulisi myös löytää ratkaisu Opetushallituksen tehtäviä uudelleenorganisoitaessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies