Suomen Yrittäjien lausunto opetusministeriön luonnoksesta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2003-2008

Opetusministeriö

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003-2008 tarjoaa hyvän ja laajan pohjan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Tarkastelemme tässä lausunnossamme suunnitelmaa lähinnä yrittäjyyden näkökulmasta.

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma perustuu työvoiman kysyntää tarkasteleviin tilastollisiin laskentamalleihin. Tämän perusteella tehdään päätelmiä tulevista koulutustarpeista. Tällainen ”työvoiman tuotantolähtöinen” malli ei toimi enää nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Koulutustarpeita ja -sisältöjä tulisi tarkastella myös elinkeinoelämän muutokset huomioiden. Esimerkiksi KESU-kaudella on yli 60 000 yritystä omistajanvaihdostilanteessa. Nämä yritykset työllistävät lähes 200 000 henkilöä.

KESUn lähtökohtaa sekä sen perustana olevia ennakointimalleja tulisi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa vastaamaan paremmin yritystoiminnassa tapahtuvia muutoksia.

Hallitusohjelmassa yhdeksi keskeisimmäksi yhteiskunnan hyvinvointihaasteeksi lähivuosille on asetettu yrittäjyyden turvaaminen. KESUssa yrittäjyyden tärkeys nostetaan hyvin esiin yleisellä tasolla, mutta yrittäjyys integroidaan heikosti eri koulutusasteille tavoitteiksi ja käytännön toimiksi.

Tavoitteet ja keinot yrittäjyyden haasteisiin vastaamiseen tulisi näkyä kaikkien koulutustasojen sekä opettajakoulutuksen KESU-kuvauksissa.

Koulutusta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Opetusministeriöllä on selkeä rooli koulutuspolitiikan linjan muodostajana. Tässä kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan opm:n hallinnonalalleen kuuluvaa koulutuksen osaa. Työministeriön hallinnonalan koulutus jää tarkastelun ulkopuolelle.

Kehittämissuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon työministeriön rooli työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Opetusministeriön ja työministeriön tulisi lisätä yhteistyötä koulutussektorilla sekä koulutuksen suunnittelussa että toteuttamisessa.

Perusopetuksessa tulee voimavaroja suunnata erityisopetukseen sekä opinto-ohjaukseen, jotta mahdollisimman moni nuori jatkaisi vähintään toisen asteen koulutuksessa.

Koulut tarvitsevat tukea uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Toteutuessaan ne tarjoavat hyvän pohjan koulujen avautumiselle toimintaympäristöönsä sekä nuorten myönteisten yrittäjyysasenteiden lisääntymiselle.

Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa todetaan, ettei erityistehtävän saaneiden lukiokoulujen määrää lisätä. Kulttuuriin ja liikuntaan painottuneiden erikoislukioiden rinnalle on tärkeää kuitenkin saada myös yhteiskunnallisesti orientoituneita erityislukioita.

Lukiokoulutuksessa ehdotamme toimiluvan antamista muutamalle yrittäjyyteen ja yhteiskunnallisiin aineisiin painottuvalle erityislukiolle.

Ammatillisen koulutuksen keskeisinä haasteina ovat nuorten kiinnostuksen lisääminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, koulutuksen läpäisylukujen nostaminen sekä työelämäyhteyksien edelleen kehittäminen.

Erityisenä haasteena on vähentää koulutuksen keskeyttäneiden määrää.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen asema tulee turvata niin, että aikuiskoulutuksen saatavuus varmistetaan kaikilla alueilla ja aikuiskoulutus tukee pk-sektorin yritysten kehittämis- ja työvoimatarpeita.

Ehdotamme nk. Työelämän aikuisopisto -hankkeen toteuttamista Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän esityksen pohjalta.

Oppisopimuskoulutus tulee olemaan yhä keskeisempi työelämäläheinen koulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutuksen riittävyys, myös yrittäjien oppisopimus tulee varmistaa.

Ehdotamme oppisopimuskoulutuksen kokeilemista korkeakouluissa. Kokeilun voisi toteuttaa aluksi esimerkiksi joissakin ammattikorkeakouluissa.

Tuemme opetusministeriön näkemyksestä siitä, että ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen tulee olla työelämälähtöisiä ja niiden tulee ottaa huomioon eri alojen työelämätarpeet.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot tulee vakiinnuttaa sekä niiden asema suhteessa muihin tutkintoihin määritellä.

Yliopistojen keskeisenä haasteena on työelämäyhteistyön ja yrittäjyyden lisääminen sekä tutkintojen suorittamisen tehostaminen. Viimeksi mainittua tukee siirtyminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään.

Yrittäjyys tulee sisällyttää kaikkiin yliopisto-opintoihin. Yrittäjyyden osalta korkeakoulujen tulisi asettaa selkeämmät laadulliset, sisällölliset ja määrälliset tavoitteet sekä keinot niihin pääsemiseksi.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö on haaste myös opettajuudelle. Opettajien perusopetuksessa kaikille opettajille tulisi antaa valmiuksia toimia yhteistyössä koulun toimintaympäristön kanssa, kuten yrittäjien. Myös täydennyskoulutuksessa tämän tulisi olla yhtenä painopistealueena.

Työelämäyhteistyö- ja yrittäjyys tulisi saada kaikkien opettajien perusopintoihin sekä laajemmin opettajien täydennyskoulutukseen.
Lisäksi yrittäjyysopettajien määrää tulisi lisätä ammatillisessa opettajakoulutuksessa. Tärkeää on myös määritellä riittävät taloudelliset resurssit perus- ja täydennyskoulutukseen.

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies