Suomen Yrittäjien lausunto puitejärjestelyä koskevasta hankintalain 42 §:n sekä erityisalojen hankintalain 45 §:n pykäläluonnoksesta liittyen luonnokseen hallituksen esityksekseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamise

Työ- ja elinkeinoministeriö

Ehdotetun puitejärjestelyä koskevan pykälän 4 momenttia on tarkoitus selventää puitejärjestelyn ilmoittamisen osalta. Muutoksen taustalla on kansallisen lainsäädännön selventäminen vastaamaan EU tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (C-216/17 (Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato – Antitrust ja Coopservice Soc. coop. arl). Pykäläehdotuksessa on esitetty kaksi erilaista vaihtoehtoa liittyen hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamista koskeviin vaatimuksiin. Huomioiden edellä mainittu tuomioistuimen ratkaisu, katsotteko, että puitejärjestelyyn osallistuvien hankintayksiköiden yhteenlaskettu kokonaisvolyymi olisi aina riittävä hankinnan kohteen yksilöimiseksi?

Suomen Yrittäjien näkemys on, että yhteenlaskettua kokonaisvolyymia parempi vaihtoehto olisi ilmoittaa hankintayksikkökohtainen kokonaisvolyymi.

Suomen Yrittäjät kannattaa vaihtoehtoa 1, jonka mukaan puitejärjestelyn kilpailutusasiakirjoissa on ilmoitettava hankintayksikkökohtaisesti ostojen enimmäismäärä.

Vaihtoehdossa 1 tarjoajat pystyvät varautumaan suunnitelmallisimmin tulevaan kysyntään. Tarjoajat voivat vaihtoehtoa 2 paremmin valmistautua siihen, missä päin Suomea kysyntää mahdollisesti on ja minkä verran, kun ostojen enimmäismäärä on ilmoitettu hankintayksikkökohtaisesti.

Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot ovat tuntuvat silloin, jos tarjoaja ei pysy sovitussa toimitusvarmuudessa. Vaihtoehto 1 edistää tarjoajien toimitusvarmuutta, mikä puolestaan ehkäisee sopimussakoilta. Tämä poistaa tarjoajilta esteitä vastata hankintailmoituksiin. Kohta 1 tukee erinomaisesti sitä tavoitetta, että tarjoajat saavat tarjouspyyntöasiakirjoista realistisen ja riittävän kuvan hankintojen laajuudesta. Hankintailmoituksessa pitää olla mahdollisimman tarkat arviot ja historiatiedot, miten ostot jakautuvat hankinnan eri toimijoiden kesken.

Vaihtoehto 1 tukee hankintalain 75§ mukaista hankintasopimuksen osiin jakamisen toteutumista, mikä on tärkeää pienten toimittajien kannalta. Vaihtoehto 1 tukee myös kauttaaltaan hankintalaille asetettuja tavoitteita.

Suomen Yrittäjät pitää erityisen tärkeänä säädöskohtaisen perustelun kohtaa, jossa todetaan, että yhteishankintayksiköiden puitejärjestelyjä käyttävien hankintayksiköiden tarpeet ja määrät tulee ilmoittaa sellaisella tarkkuudella, että alalla ammattimaisesti toimivat yritykset voivat antaa niiden perusteella tarjouksia ottaen huomioon myös toimittamisesta eri hankintayksiköille aiheutuvat kustannukset.

Hankintoihin lisää suunnitelmallisuutta

Vaihtoehto 1 edistää julkisten sektorin, hankintojen, yhteishankintasopimusten ja yhteishankintayksikköjen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Vaihtoehto 1 edistää myös puitejärjestelyn jakamista osiin hankintalain tavoitteiden mukaisesti, mitä ei tällä hetkellä sitä ei riittävästi tehdä.

Vaihtoehto 1 ohjaa hankintayksiköitä suunnittelemaan hankintojaan entistä paremmin ja arvioimaan sopimukseen osallistumisen tarkoituksenmukaisuutta. Vaihtoehto 1 edistää verovarojen suunnitelmallista ja kestävää käyttöä.

Vaihtoehdossa 2 seuraava käytäntö olisi mahdollinen: Esimerkiksi kaupunki x harkitsee, kilpailuttaako se hankintansa itse vai osallistuuko se yhteishankintayksikön puitejärjestelyyn. Jos se kilpailuttaa hankinnan itse, sen pitäisi ilmoittaa ja arvioida tarkemmin hankinnan enimmäismäärä kuin käyttämällä yhteishankintayksikköä. Siksikin vaihtoehto 1 on kokonaisuudessaan parempi, koska se ei jätä tällaista osaoptimointimahdollisuutta hankintayksiköille.

Julkisesta sektorista houkutteleva asiakas

Kokonaisuudessaan Suomen Yrittäjät katsoo, että vaihtoehto 1 kohentaa julkisten sektorin asemaa liikekumppanina ja asiakkaana.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuksen (2019) mukaan 22 pro­sentissa julkisia hankintoja tarjouksia tulee vain yksi ja 42 prosentissa enintään kaksi. Yhtä tai useampaa yritystä perusteetta suosivat hankinnat ovat valitettavan yleisiä Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n mukaan.

Tämän vuoksi julkisen sektorin on kiinnitettävä entistä tiukemmin huomiota siihen, miten siitä voisi tulla houkutteleva liikekumppani tarjoajalle. Tämä on huomioitava myös lainsäädäntöä tehdessä.

Muita havaintoja ehdotukseen liittyen?

Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että yhteishankintayksiköiden näkökulmasta on huomioitava puitejärjestelyjen käytön tavoite eli hankintayksiköiden tarve saavuttaa yhteishankinnoilla hallinnollisesti mahdollisimman kevyellä menettelyllä ja joustavasti volyymietuja.

Suomen Yrittäjät toteaa, että keskitetyt yhteishankintayksiköt toteuttavat usein isoja tarjouskilpailuja. Niihin pk-yrityksillä ei ole mahdollisuutta osallistua. Suomen Yrittäjien kokemuksen mukaan yhteishankintayksiköiden käyttö on johtanut usein siihen, että hankinnat toteutuvat niin suurina kokonaisuuksina, että pääasiallista tavoitetta eli kilpailua syntyy lähinnä suurimpien toimijoiden kesken.

Palveluhankinnoissa alueen ominaispiirteiden tunteminen ja huomioiminen ovat oleellisimmat asiat. Tuotteissa ja palveluissa, joissa alueellista tarjontaa on olemassa, olisi yhteishankintayksikön tärkeämpää tehdä tarjouspyyntömalleja ja kriteeristöjä kuin toteuttaa yhteishankintaa.

Yhteishankintayksiköiden on käytävä alueellinen markkinavuoropuhelu jokaisen kilpai­lutuksen kohdalla ja osoittaa, millaisiin toimiin se on ryhtynyt hankinnan osittamiseksi.

Yhteishankintayksikköjä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos kilpailutus on poikkeuksellisen monimutkaista järjestää itse.

Yhteishankintayksiköiden on huomioitava kuntien hankintapolitiikka, tavoitteet ja toteutettava markkinavuoropuheluita.

Hankkijalla on vastuu yhteishankintayksikköjen ohjaamisesta. Kun hankinta tehdään kaukana, sopimuksen valvonta ja käytäntöön vieminen voivat ontua. Se voi merkitä sitä, että hankittava palvelu ja tuote eivät kehity.

Dynaamisia hankintoja lisää

Suomen Yrittäjät suosittelee, että puitejärjestelyn sijasta yhteishankintayksiköt ottaisivat nykyistä enemmän käyttöön dynaamisen hankintamenettelyn.

Dynaamisessa hankintajärjestelmässä kaikki kiinnostuneet toimittajat voivat pyytää osallistua järjestelmään sen keston ajan. Hankintayksikön on hyväksyttävä kaikki hankinta-asiakirjoissa asetetut soveltuvuusvaatimukset täyttävät ehdokkaat järjestelmään. Näin kilpailutus pysyy auki koko sen keston ajan, eikä ole suljettu sen keston ajaksi niin kuin puitejärjestelyssä.

Tarjoajan näkökulmasta nykytilan ongelmat puitejärjestelyssä ovat, että hankkija ei osta läheskään yhtä paljon kuin se on arvioinut. Tämä on vaikea tilanne tarjoajalle, jos se on investoinut voidakseen vastata oletettuun kysyntään. Dynaamisessa hankintamenettelyssä pelkkä järjestelmään ilmoittautuminen ei sido tarjoajia eikä hankintayksikköjä. Hinnanmuodostus, innovaatiot ja kausivaihtelu voidaan dynaamisessa menettelyssä ottaa paremmin huomioon kuin puitejärjestelyssä.

Suomen Yrittäjät

Janika Tikkala
elinkeinopolitiikan asiantuntija