SY:n kannanotto SOTE-järjestämislakiin (tiivistelmä)

Suomen Yrittäjät on jättänyt lausunnon sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiin. Alla lausuntomme keskeiset kohdat:

1) Toimivien palvelumarkkinoiden kehittäminen mukaan lain tarkoitukseen

Suomen Yrittäjien mielestä lain tarkoitukseen tulee ehdottomasti lisätä monipuolisen tuotantorakenteen edistäminen ja palvelumarkkinoiden kehittäminen. Näin vahvistettaisiin monituottajamallia, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita ja terve kilpailu toimii.

Sote-alueesta tulee merkittävä elinkeinopoliittinen toimija. Sen tehtäviin tulee sisältyä myös terveen kilpailun ja alueensa elinvoiman edistäminen. Toimiva kilpailu parantaa palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja saatavuutta verrattuna siihen, että palvelut tuotettaisiin vain virkatyönä.

Yrittäjyyteen luontaisesti kuuluva luovuus edistää asiakaslähtöisten innovaatioiden syntymistä. Yritystoiminnan avulla sote-palveluita voidaan kasvattaa ja julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua laajentaa aina palveluvienniksi asti. Silloin syntyy uusia työpaikkoja ja talouskasvua.

Kaikille yrittäjille tällä on merkitystä, koska jatkuessaan kestävyysvaje aiheuttaa painetta veronkorotuksille ja luo taloudellista epävarmuutta. Veroasteen nousu heikentää aina yritystoiminnan edellytyksiä.

2) Tuottamisvastuuseen velvollisuus käyttää palveluseteliä

Palveluseteli on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelijärjestelmä ei vaadi kilpailusta, vaan mahdollistaa kaikkien laatukriteerit täyttävien yrittäjien osallistumisen palvelutuotantoon. Palvelusetelin avulla voidaan turvata lähipalvelujen saatavuus, vaikka sote-palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta keskitetään.

Esitämme, että tuottamisvastuuseen tulee sisältyä velvollisuus toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita myös palvelusetelillä. Näin turvataan lähipalvelut, vahvistetaan asiakkaan valinnanvapautta sekä luodaan tervettä kilpailua ja vahvistetaan paikallista elinvoimaa.

Palvelusetelin etuja kunnalle tai kuntayhtymälle:

Kevyempi tapa tuottaa palveluita ilman isoja investointeja.
Palvelusetelitoiminnan avulla vältytään raskailta kilpailutuksilta.
Tuo säästöjä, kun palvelusetelin arvo määritellään oman tuotannon kustannusten tasolle.
Lisää paikallista elinvoimaa ja yrittäjyyttä.

Suomalaiset pitävät palvelusetelistä:

85 % suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palveluseteliä.
67 % sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajista haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin palvelusetelijärjestelmiä terveyspalveluissa.
86 % suomalaisista pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia.
71 % kunnanjohtajista ja 96 % yrittäjistä on sitä mieltä, että julkisten palvelujen tuotannossa tulisi hyödyntää yrittäjiä.
80–89 % asiakkaista, joille on myönnetty terveyspalveluiden palveluseteli, on käyttänyt sitä.
Sosiaalipalveluihin saadut palvelusetelit käytetään lähes poikkeuksetta.
88 % palvelusetelillä terveyspalveluita tuottavista toimipisteistä on suomalaisia yrityksiä.
23 % on kansallisia, suomalaisia valtakunnallisia toimipisteitä.
65 % on paikallisia tuottajia, joista suurin osa on pienyrittäjiä.

3) Tuottajille velvollisuus laskea ja ilmoittaa palvelutuotteiden hinnat julkisesti

Esityksen mukaan kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Kustannustehokkuuden seuraaminen vaatii väistämättä yhteistä kustannuslaskennan mallia, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu. On kaikkien etu, että erilaisten tuottajien hinnat tiedetään vertailukelpoisesti.
Mielestämme sosiaali- ja terveysministeriön tulee määritellä kaikille sote-alueille yhteinen kustannuslaskennan malli, jotta erilaisten tuottajien ja sote-alueiden avoin vertailtavuus toteutuu.

4) Sosiaali- ja terveyspalveluissakin pitää kunnioittaa kilpailuneutraliteettia.

Sote-alueen ylimmän päättävän elimen jäsenet ovat jäsenkuntien valtuutettuja. Riskinä on, että he haluavat suosia kuntien omaa tuotantoa, jolloin sote-palveluihin saattaa muodostua julkisen tuotannon monopoli. Kuntalaisten kannalta huonoin vaihtoehto on, että järjestämispäätös velvoittaa omaan tuotantoon ja sulkee yhteistyön yrittäjien kanssa pois.

Suomen Yrittäjien mielestä lakiin tulee lisätä vaatimus, että järjestämispäätös sisältää linjauksen siitä, miten palveluntuotantoa monipuolistetaan ja miten varmistetaan yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelualalle samat lähtökohdat kuin kuntien omalle tuotannolle.

5) Rahoituksen lähtökohdaksi raha seuraa potilasta -malli.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin uudistuksessa lähtökohtana pitää olla raha seuraa potilasta -malli. Vain näin voidaan luoda taloudellinen kannustin huolehtia palvelujen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta.

6) Muuta huomioitavaa

6.1 Yrittäjät huomioitava sote-uudistuksessa

Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa koskevassa keskustelussa mielikuvaa hallitsee usein muutama näkyvä, iso toimija. Puhutaan jopa julkisen terveydenhuollon luisumisesta yksityisten käsiin. Mielikuva on väärä: vain noin 11 prosenttia palveluista on muun kuin kuntasektorin itsensä tuottamaa.
Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla, erityisesti sosiaalipalveluiden sektorilla, toimii paljon pk-yrityksiä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden saatavuuteen.
Pelkona on, että jos sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen toteutuu järjestämislakiehdotuksen mukaisesti, Suomeen syntyy julkisen tuotannon monopoli, jonka rinnalla elää vain muutama yritys. Tämä kaventaa tuottajien määrää eikä anna alan markkinoille mahdollisuutta kehittyä.
Julkisen tuotannon ensisijaisuutta painotta lakiesitys ja yrittäjille äärimäisen epävarmalta vaikuttava tulevaisuus näkyy toimialalla jo nyt kolmella tavalla:

Kunnat tekevät kiireessä päätöksiä kokonaisulkoistuksista, joissa on poikkeuksetta valittu iso yksittäinen toimija. Aina alueen pk-yrityksillä ei ole mahdollisuuksia osallistua näihin kilpailutuksiin edes alihankkijoina.
Alan isoimmat toimijat tekevät korostuneen aktiivisesti aloitteita yrityskaupoista. Usein pk-yrittäjät myyvät perustamansa yrityksen, koska toimialan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta. Yrityskaupat ovat osa markkinoiden toimintaa. Terve kilpailu kuitenkin vääristyy, kun ratkaisuja tehdään silloin kun epävarmuus toimialan tulevaisuudesta korostuu. Kilpailun vääristyminen ei ole koskaan yhteiskunnan etu.
Julkisen sektorin toimijat investoivat rakenteisiin voimalla. Muun muassa 25 suuren sairaalaprojektin keskimääräinen kustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa/hanke, yhteensä 2,75 miljardia euroa. Näiden projektien käyttöönottovaihe on keskimäärin vuonna 2017.

Onko investointeja suunniteltaessa otettu huomioon järjestämislaissa tavoiteltava valtakunnallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä, jossa tarpeettomat, kustannuksia aiheuttavat ja epätarkoituksenmukaiset päällekkäisyydet on karsittu? Vai onko tavoitteena vain varmistaa oma tuotanto asiakaslähtöisyydestä ja kustannustehokkuudesta välittämättä?

6.2 Sote-alan yritykset työllistävät merkittävästi

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 yritykset tuottivat 22 prosenttia koko terveyspalvelujen tuotoksesta. Koko sosiaalipalvelujen tuotoksesta yritykset tuottivat 16,9 prosenttia.

Sosiaalipalveluyrityksiä on Suomessa kaikkiaan yli 4 000, ja niissä on lähes 30 000 työntekijää. Peräti 99 prosenttia niistä on pk-yrityksiä, ja pk-yritykset työllistävät noin 70 prosenttia alan henkilöstöstä.

Suomessa on kaikkiaan yli 16 000 terveyspalvelualan yritystä ja niissä yli 30 000 työntekijää. Muutaman suuri näkyy markkinoilla, mutta todellisuudessa merkittävä osa toimijoista on pk-yrityksiä.

Suomen Yrittäjissä on suoraan jäseninä 4 600 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Lisäksi Suomen Yrittäjiin kuuluu 10 sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joiden joissa on yhteensä yli 2 000 jäsenyritystä. Nämä toimialajärjestöt ovat (suluissa jäsenyrityksien lukumäärä):

Erikoishammasteknikkoliitto ry (270)
Hammaslaboratorioliitto ry (105)
Lääkäripalveluyritykset ry (75)
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry (695)
Suomen kotityöpalveluyhdistys ry (100)
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys ry (135)
Suomen Sairaanhoitajaliitto ry – Sairaanhoitajayrittäjät (300)
Suomen Sairaankuljetusliitto ry (50)
TerveSuu Asemat ry (15)
Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry – TESO ry (300)

» Lausunto sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiin 14.10.2014