Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukeminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2020

Eduskunnan työ- ja elinkeinojaostolle

Suomen Yrittäjät kiittää eduskunnan työ- ja elinkeinojaostoa mahdollisuudesta lausua vuoden 2020 valtion talousarvioesityksestä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (tki) tukemisesta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla.

Lausuntomme päähuomiot:

Kansallisen tki-intensiteetin tasoa on nostettava, ja valtion on kannustettava yrityksiä uusiin tki-investointeihinTalousarviossa esitetyt lisäykset Business Finlandin toimintamenoihin ja yrityksille suuntaamiin tki-avustuksiin ovat oikeansuuntaisia mutta kokonaisuutena riittämättömiäBusiness Finlandin avustusvaltuuksien taso on nostettava vaihteittain hallituskauden aikana vuosikymmenen alun tilannetta vastaavalle noin 500 miljoonan euron tasolleYritystukiuudistuksessa on karsittava tehottomia tukia ja vahvistettava yritystoimintaa uudistavia tki-tukiaPk-yrityksille suunnattu innovaatioseteli on ollut kokeiluna onnistunut ja se on vakiinnutettava osaksi Business Finlandin rahoituspalveluja

Seuraavassa yksityiskohtaisemmat huomiomme.

1. Innovaatiojärjestelmän resursseja lisättävä

Tieteellinen tutkimus sekä yrityslähtöinen kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat yhdessä osaamisen kanssa Suomen tärkein kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen innovaatiojärjestelmä on kuitenkin päässyt rapautumaan.

Erityisesti yritysten yhteenlasketut tki-panostukset ovat laskeneet merkittävästi. Tiputusta huippuvuodesta 2011 kertyi vuoteen 2017 mennessä 28 prosenttia. Alamäki on pitkälti suuryritysten tki-supistusten seurausta. Pienten ja keskisuurten yritysten tki-panostukset ovat sen sijaan kasvaneet vuodesta 2011.

Vaikka yritykset kantavat päävastuun Suomessa tehdyistä tki-investoinneista kattaen niistä noin kaksi kolmasosaa, on valtiolla merkittävä rooli yritysten uuden tki-toiminnan vauhdittajana. Siksi on harmillista, että myös valtion tki-rahoitus on vuosikymmenen aikana niukentunut. Erityisesti pudotus koskee yrityslähtöistä tki-toimintaa tukevaa Business Finlandia (ent. Tekes), jonka budjettirahoituksen taso on reaalisesti laskenut jaksolla 2008-2019 liki kolmanneksella.

Tarve kansallisen tki-intensiteetin nostolle on ilmeinen. Pääministeri Rinteen hallitus aikoo laatia tiekartan yhteenlaskettujen tki-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (vuonna 2018 noin 2,7 prosenttia). Tavoite on perusteltu mutta kunnianhimoinen. Sitä ei saavuteta, ellei kaikenkokoisia yrityksiä saada panostamaan nykyistä enemmän tki-toimintaan. Hallituksen tavoite pk-yritysten merkityksen vahvistamisesta suomalaisessa tki-järjestelmässä on näin ollen oikea, mutta edellyttää konkreettisia ja oikein kohdentuvia toimenpiteitä.

2. Talousarvioesityksen tki-lisäykset kannatettavia mutta riittämättömiä

Vuoden 2020 talousarvioesitys kasvattaa valtion tki-rahoituksen tasoa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla, kun Business Finlandin toimintamenoihin ja yrityksille suunnattuihin tki-avustuksiin esitetään maltillisia lisäyksiä. Tki-toimintaan suunnatut lainanantovaltuudet pysyvät suurin piirtein nykytasolla.

BF:n rahoitustoiminnalla on merkittävä vipuvaikutus yrityksiin: yhtä BF:n tki-toimintaan sijoittamaa euroa kohti yritykset lisäävät omia tki-panoksiaan keskimäärin kahdella eurolla. Talousarviossa BF:n resursseihin esitetyt lisäykset ovat näin ollen oikeansuuntaisia ja tervetulleita. Kokonaisuutena ne ovat kuitenkin vielä riittämättömiä.

Neljän prosentin tki-intensiteetin tavoite edellyttää, että BF:n avustusvaltuuksia vahvistetaan vaiheittain hallituskauden aikana palauttaen ne vuosikymmenen alkupuolen leikkauksia edeltäneelle noin 500 miljoonan euron tasolle.

Hallituksen suunnittelema yritystukiuudistus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Uudessa yritystukikehikossa tki-panostuksia voitaisiin mielestämme entisestään lisätä ja nykyisiä tehottomia tukia asteittain purkaa.

3. Innovaatioseteli vakiinnutettava

Nykyistä useampi pk-yritys on saatava innovaatiojärjestelmän ja erityisesti Business Finlandin palveluiden piiriin. Siksi pidämme tärkeänä, että kasvu- ja kansainvälistymishakuisille pk-yrityksille tarkoitettu ja kolmen vuoden ajan onnistuneesti kokeiltu innovaatioseteli vakiintuisi osaksi BF:n avustustoimintaa.

Innovaatioseteli on yksi tärkeimpiä tapoja kannustaa yhä useampaa pk-yritystä investoimaan tuotteidensa, palveluidensa tai prosessiensa kehittämiseen.

Kuten BF:n teettämät arvioinnit osoittavat, seteli on ollut pidetty ja suosittu rahoitusinstrumentti. Mikä on tärkeintä, se on tavoittanut uudenlaisen kohderyhmän ja tuonut siten uusia yrityksiä BF:n asiakkaiksi.

Suurin osa setelihankkeista on osa laajempaa kehittämistoimintaa, ja noin kolmannes edunsaajista on hakenut muutakin rahoitusta. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että seteli muodostaa pk-yrityksille ensimmäisen portaan BF:n asiakkuuteen ja kohti suurempia innovaatiohankkeita.

Innovaatioseteli on tärkeä säilyttää BF:n vastuulla. Näin toimimalla varmistetaan tärkeä linkki kasvuhakuisten pk-yritysten ja BF:n innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden välillä.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö