Työvoima 2020 -työryhmän väliraportista (2878/022/2000TM)

Työministeriö

Poikkihallinnollisen Työvoima 2020 -työryhmän väliraportissa tarkastellaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä lähivuosina ja pitkällä aikavälillä. Muutaman vuoden välein laadittavissa raporteissa esitetään myös päätelmiä tulevan työllisyyden hoidon ja työpolitiikan strategian pohjaksi. Työvoima 2020 -raportissa kotimaisissa työmarkkinatekijöissä päähuomio kiinnittyy väestön ikärakenteen muutoksiin ja kansainvälisissä tekijöissä EU:n laajentumiseen. Vuonna 2020 työvoiman arvioidaan olevan noin 100 000 henkeä pienempi kuin vuonna 2000.

Suomen Yrittäjät pitää raporttia ammattitaitoisena arviona työmarkkinoiden kehityksestä ja tukee selvityksen lähtökohtaa saavuttaa mahdollisimman pikaisesti pysyvä 70 % työllisyysaste. Vain korkean työhön osallistumisen kautta Suomi voi selvitä seuraavien vuosikymmenten mittavista haasteista.

Työryhmän jatkotyössä on edelleen syytä analysoida työvoiman, työllisyyden ja työttömyyden kehitystä väestön ikääntymisen seurauksena. Uudeksi tarkastelukulmaksi tulisi ottaa yrittäjyys, jonka merkitys työllisyyden kehityksessä on huomattava sekä välittömän noin 8-9 prosentin työllisyysosuutensa ansiosta, että ennen kaikkea työllistämisvaikutuksensa kautta. Työpaikkojen syntyminen ja säilyminen edellyttää riittävää yrittäjyyttä, jota voidaan edistää mm. sukupolvenvaihdoksiin ja aluekehitykseen vaikuttavilla toimenpiteillä.

Työryhmän tulisi jatkossa arvioida ikääntyvän työvoiman vaikutusta alueiden kasvuedellytyksiin, valtion ja kuntien talouteen sekä hyvinvointiyhteiskunnan tasoon ja rahoitukseen siltä osin kuin näitä selvityksiä ei ole muualla tehty.

Työryhmän luontevin tutkimuskohde ovat työmarkkinatekijöiden vaikutukset työvoimaan, työllisyyteen ja työttömyyteen. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työvoimapolitiikka, työmarkkinoita säätelevät lait ja sopimukset, neuvottelujärjestelmät ja palkanmuodostus sekä työvoimakustannukset.

Näiltä osin työryhmän olisi kuitenkin tehtävä selkeä päätös siitä, onko raportti kuvaileva analyysi työmarkkinoista vai ottaako se kantaa työvoimapolitiikkaan ja muihin työmarkkinoihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Etenkin jälkimmäisessä vaihtoehdossa työryhmän kokoonpanoa olisi syytä täydentää työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen edustuksella.

Jos työryhmä jatkossakin arvioi strategia- ja politiikkalinjauksia, niin silloin sen työssä tulisi painottua työvoimastrategioiden vaikuttavuusarviointi sekä nykyistä konkreettisemmat arviot työvoiman koulutustarpeista. Erityisesti tulisi selvittää aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus ja sille asetettujen erilaisten tavoitteiden onnistuneisuus työmarkkinoiden toimivuuden ja etenkin avoimille markkinoille työllistymisen kannalta.

Työryhmä voisi lisätä perusanalyysiinsä kansainvälistä vertailutietoa ainakin jo toteutuneesta kehityksestä sekä keskeisistä työvoima- ja väestöennusteista. Raporttiin voitaisiin laatia jatkojalostettu kansainvälinen vertailu työmarkkinoiden jäykkyysindeksistä, jota VTL Kari Hietala on estimoinut Suomesta mm. työministeriön selvityksiä varten.

Kunnioittavasti

SUOMEN YRITTÄJÄT

Seppo Toivonen
tutkimusekonomisti