Ulkomaalaisten työntekoa koskevan järjestelmän kehittämistarpeita

Pyydettynä lausuntona allekirjoittaneet järjestöt esittävät seuraavaa.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää ulkomaalaislain työntekoa koskevien säännösten ongelmat ja toimivuus, lain soveltamiseen, kuten hakemusten vireillepanoon, päätöksentekoon, muutoksenhakuun, käsittelyaikoihin ja biometristen tunnisteiden käyttöönottoon liittyvät ongelmat sekä lain soveltamisesta vastaavien viranomaisten toiminta, tiedonkulku ja yhteistyö sekä ulkomaalaisrekisterin toimivuus. Selvityksen perusteella työryhmän tuli tehdä perustellut ehdotukset ulkomaalaislain työntekoa koskevien säännösten muuttamiseksi sekä viranomaisten toiminnan ja yhteistyön tehostamiseksi.

Työryhmän työskentelyn aikana työryhmän toimeksiannon katsottiin koskevan silloisen pääministeri Vanhasen I hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman työntekijöiden maahanmuuttoa koskevan lupajärjestelmän kehittämisen niin sanottua ensimmäistä vaihetta. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa korjataan ulkomaalaislain työnteko-oikeutta koskevien säännösten ongelmat, kuten vaikeaselkoisuus. Samassa yhteydessä tehostetaan lupahallinnon toimintaa ja nopeutetaan hakemusten käsittelyä. Niin sanotussa toisessa vaiheessa muutetaan järjestelmän rakenteita siten, että työnteko-oikeus sisältyy jokaiseen ulkomaalaiselle myönnettävään oleskelulupaan, mahdollisesti eräitä herkimpiä aloja lukuun ottamatta.

Näkemyksemme mukaan väestön ikärakenteen ja työmarkkinoiden toiminnan muutokset ovat johtaneet useilla aloilla pulaan osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuusongelmilla on väistämättä vaikutusta suomalaisten työnantajien toimintaedellytyksiin. Kunta-alalla työvoiman saatavuusongelma voi vaikuttaa lisäksi merkittävästi peruspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Vaikka työvoiman saatavuusongelmia on pyrittävä korjaamaan ensisijaisesti kotimaisten työmarkkinoiden rakenteita kehittämällä, on myös työperusteisella maahanmuutolla kasvava merkitys työmarkkinoiden toimintaedellytysten ylläpitämiselle. Työperusteisen maahanmuuton keskeisimpiä ongelmia on työntekijän oleskelulupajärjestelmän moniportaisuus ja hallinnolliset rakenteet, jotka hidastavat työntekijöiden oleskelulupien myöntämistä.

Työryhmän toimeksianto on ollut varsin suppea, eivätkä työryhmän raportissa esitetyt toimenpiteet kokonaisuudessaan johda työntekijän oleskelulupien myöntämisprosessin nopeutumiseen tai järjestelmän yksinkertaistamiseen. Päinvastoin; raportissa esitetään myös sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät viranomaistoiminnan moniportaisuutta nykyisestä, ja johtavat näiltä osin prosessien hidastumiseen entisestään. Raportin merkittävimpänä ongelmakohtana pidämme käsittelyaikoja pidentävää ehdotusta työehtojen ulottamisesta kaikkiin työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin. Työvoimatoimistojen tehtävien merkittävän laajentumisen vuoksi enemmistö myös haluaisi selvittää niiden lisäresurssitarpeet. Nykyisillä resursseilla tehtävän hoitaminen tarkoittaisi käsittelyaikojen pidentämistä usealla kuukaudella tarkistettavien työsopimusten määrän moninkertaistuessa nykyisestä. Määrään tai käsittelyajan pidentymisen ei enemmistö ole ehdotusta tehdessään kuitenkaan kiinnittänyt mitään huomiota.

Katsomme, ettei työryhmän esitys vastaa niihin tarpeisiin, joita työperusteisen maahanmuuton kehittäminen edellyttäisi. Työryhmän esitys ei myöskään vastaa niihin tarpeisiin, joita hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus korjata.

Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmalla on nyt ratkaistu monimutkainen ja sekava maahanmuutto-asioiden hallinto, mitä pidämme hyvänä. Katsomme, että työvoiman saatavuusongelmien helpottamiseksi tulisi työvoiman lupajärjestelmää nykyisestä merkittävästi keventää. Pidämme perusteltuna hallituksen linjausta siitä, että oleskelulupaan sisältyy työnteko- ja opiskeluoikeus. Nykyisen lupajärjestelmän hitaus aiheuttaa jatkuvasti ongelmia elinkeinoelämälle työlupaprosessin kestäessä 3-6 kuukautta. Tämän vuoksi pidämme perusteltuna, että nykyinen hallitus pikaisesti päättäisi työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta. Työhallinnon osallistuminen lupajärjestelmän hallinnointiin ei ole enää tarkoituksenmukaista. Tällä toimenpiteellä lyhennettäisiin käsittelyaikoja jo merkittävästi.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto

Suomen Yrittäjät