YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Valtioneuvoston asetusluonnos poikkeuksista todistuksen esittämisvelvollisuuteen ja covid-19-testiin osallistumiseen
Sosiaali- ja terveysministeriö
Maahantuloa koskevien säännösten jatkamisen yhteydessä tartuntatautilain 16 c §:n 2 momentissa olevaa asetuksenantovaltuutta muutettiin 15.10.2021 asti voimassa olevaan asetuksenantovaltuuteen nähden.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään (StVM 25/2021 vp) ettei tartuntatautilain 16 c §:n poikkeussäännös nykyisellä tavalla tulkittuna ja sovellettuna täytä riittävällä tavalla oikeasuhtaisuusvaatimusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, että 16 c §:n 2 momenttiin sisältyvää asetuksenantovaltuutta ohjaavaa säännöstä täsmennettäisiin lisäämällä siihen maininta säännöksessä tarkoitetun maan tai alueen covid-19-taudin ilmaantuvuudesta suhteessa Suomen covid-19 taudin ilmaantuvuuteen tai muuntuneen viruksen yleisyyteen.
Asetusluonnoksen ilmaantuvuustasoa on nostettava
Pidämme kannatettavana, että asetuksen ilmaantuvuustasossa otetaan jatkossa huomioon myös Suomen oma epidemiologinen tilanne ja sen suhde asetettavaan ilmaantuvuuskriteeriin. Epidemian hallinnan kannalta olisi perusteltua, että testaus- ja todistusvaatimuksista vapautettaisiin sellaiset maat ja alueet, joissa tautitilanne on samanlainen tai parempi kuin Suomessa ja jotka eivät siten kiihdytä epidemian leviämistä. Velvoitteiden poistaminen riskittömistä maista matkustavien kohdalla on myös tarpeen, jotta sääntely täyttää välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset.
Asetusluonnoksen mukaan henkilöt, jotka saapuvat Suomeen sellaisista maista tai alueita, joissa väestöön suhteutettu covid-19-tapausten ilmaantuvuus on alle 25/100 000 ja covid-19 testitulosten osuus ei olisi korkeampi kuin Suomen eri alueilla raportoitu positiivisten testien osuus ja muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuttaisi erityistä covid-19 epidemian leviämisen riskiä Suomeen, vapautettaisiin todistus- ja testausvaatimuksista.
Pidämme asetusluonnoksen ilmaantuvuuskriteerin tasoa suhteettoman tiukkana. Asetuksenantovaltuutta koskevan säännöksen muutoksen taustalla olevat pyrkimykset sääntelyn oikeasuhtaisuuteen ja niukkojen terveysturvallisuutta koskevien voimavarojen oikeaan kohdentamiseen uhkaavat romuttua liian matalan ilmaantuvuuskriteerin myötä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään katsonut, että 16 c §:n 2 momentin poikkeussäännöstä ei tule soveltaa niin tiukasti kuin sitä on tähän asti sovellettu. Mietinnössä on myös todettu, että ilmaantuvuuskriteerin epäsuhta Suomen ilmaantuvuuslukuun ei saisi olla merkittävän suuri. Suomen ilmaantuvuusluvun ollessa tasolla 140/100 000 katsomme, että asetusluonnoksen mukainen ilmaantuvuuskriteeri on vastoin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön edellytyksiä ja merkittävässä epäsuhdassa Suomen ilmaantuvuustasoon. Asetusluonnoksessa on virheellisesti tulkittu, että ilmaantuvuutta pitäisi arvioida suhteessa Suomen matalan ilmaantuvuuden alueisiin. Katsomme, että ilmaantuvuuskriteeriä pitäisi tarkastella suhteessa Suomen keski-ilmaantuvuuslukuun, ei matalien ilmaantuvuuslukujen alueisiin.
Ilmaantuvuustaso on myös räikeästi vastoin EU-neuvoston suositusta koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta, joissa ilmaantuvuustaso vihreille maille asetettu tasolle 75/100 000 tai 50/100 000 riippuen positiivisten testitulosten osuudesta. Myös THL on katsonut, että ilmaantuvuusluku voitaisiin asettaa tasolle 50/100 000/14 vrk ilman riskiä siitä, että tällaisista maista tai alueilta saapuvat henkilöt aiheuttaisivat maahan saapuessaan erityistä riskiä epidemiatilanteen pahenemiselle Suomessa. On selvää, että asetuksen ilmaantuvuuskriteerin tasoa on nostettava esitetystä. Ilmaantuvuustaso pitäisi asettaa tasolle 100/100 000, kun otetaan huomioon Suomen nykyinen keski-ilmaantuvuus ja sen ettei asetuksen ilmaantuvuustaso saa olla merkittävässä epäsuhdassa tähän.
Asetuksen matala ilmaantuvuusluku lisää maahantuloon liittyvien tarkastusten ja testattavien henkilöiden määrää. Liian tiukka ilmaantuvuuskriteeri on epidemian hallinnan kannalla epätarkoituksenmukaista ja myös maahantulon edellyttämien resurssitarpeiden kannalta kestämätöntä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on esittänyt huolensa siitä, että terveystarkastustoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomia saavutettavaan hyötyyn nähden. On tärkeää, että maahantulon terveysturvallisuutta ylläpitävät rajalliset resurssit kohdistetaan aitoihin riskimaihin.
Suomen Yrittäjät
Janne Makkula Karoliina Katila
johtaja asiantuntija