Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista vakavaraisuusasetuksen muuttamisesta järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamiseksi sekä direktiiviksi luotonhallinnoijista, luotonostajista ja vakuuksien realisoimisesta

Eduskunnan talousvaliokunta

Komissio antoi maaliskuussa toisen seurantaraportin järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa. Seurantaraportin yhteydessä komissio esitti toimenpidepaketin, jolla pyritään puuttumaan järjestämättömien lainojen suureen määrään EU:ssa ja estää niiden kertyminen jatkossa.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät kannattaa komission toimenpidepaketin tavoitetta vahvistaa eurooppalaista luottolaitossektoria ja vähentää pankkijärjestelmän riskejä. Pienille ja keskisuurille yrityksille toimiva luottolaitossektori on ensiarvoisen tärkeä. Lisäksi on tärkeää, että ennen luottolaitossektorin riskien jakamista tarkoittavia toimia eri maiden luottolaitossektorien riskejä kyetään vähentämään.

Mielestämme on tärkeä, että järjestämättömien lainojen vähentämiseksi löydetään tehokkaita keinoja. Katsomme kuitenkin, että kyseessä ei ole koko Euroopan unionia samalla lailla koskeva ongelma, vaan se on lähinnä yksittäisten pankkien tai pankkien jäsenvaltioiden ongelma.

Pidämme ehdotukseen sisältyvää luotonhallinnoijia ja luotonostajia koskevaa sääntelyä oikeansuuntaisena. Koska järjestämättömien vastuiden jälkimarkkinoiden kasvu sisältää velallisen näkökulmasta myös riskejä, pidämme tärkeänä ehdotusta toimilupavelvollisuudesta ja velvoitteesta järjestää luotonhallinnoijien valvonta. Katsomme, että ne ovat velallisen aseman ja markkinoiden tasapainon kannalta perusteltuja ehdotuksia.

Suomen Yrittäjät suhtautuu hyvin varauksellisesti ehdotukseen vakuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon harmonisoinnista. Katsomme valtioneuvoston tapaan, ettei lainsäädäntö ehdotetussa muodossaan edistä sille asetettuja tavoitteita. Direktiivissä tulee ottaa tasapainoisesti huomioon velkojien oikeudet sekä yritysten toimintamahdollisuudet ja velallisen oikeussuoja.

Suomessa panttivelkojan asema suhteessa toisiin velkojiin ja velalliseen on jo ennestään vahva. Ellei saamista makseta erääntymisen jälkeen vapaaehtoisesti tai vapaaehtoisen perinnän kautta tai ellei niistä sovita, velkoja voi edetä vakuuden pakkotäytäntöönpanoon saadakseen maksun saamiselleen. Pakkotäytäntöönpano edellyttää aina laillista ulosottoperustetta, joka yleisimmin on tuomioistuimen antama suoritustuomio.

Irtainta omaisuutta koskevan kauppakaaren 10 luvun 2§:n mukaan, pantinhaltija saa myydä pantin ja ottaa saatavansa kauppahinnasta säännöksessä esitetyin edellytyksin. Ellei saamista makseta erääntymisen jälkeen vapaaehtoisesti tai vapaaehtoisenperinnän kautta tai ellei niistä sovita, velkojan on edettävä pakkotäytäntöönpanoon saadakseen maksun saamiselleen. Pakko-täytäntöönpano edellyttää aina laillista ulosottoperustetta.

Kiinteistöpanttioikeus ei oikeuta velkojaa itse myymään pantattua kiinteistöä tai myymään panttikirjaa, vaan se voidaan toteuttaa vain ulosottoteitse tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tuomioistuin ottaa menettelyssä huomioon velallisen ja kolmansien osapuolten oikeudet, ja itse realisointi kiinteistöjen osalta toteutuu ulosottoteitse tai muussa maksukyvyttömyys-menettelyssä. Ulosottomiehen tai pesänhoitajan on selvitettävä vakuutena olevaan omaisuuteen kohdistuvat saatavat ja oikeudet.

Direktiivin esittämä malli tulee heikentämään velallisen sekä muiden kuin panttivelkojien oikeusturvaa, koska viranomainen ei enää tutkisi ulosoton perustetta tai ohjaisi automaattisesti myyntitapahtumaa. Esitys olisi erityisen ongelmallinen pienyrittäjän kiinteää omaisuutta koskevan vakuuden realisoinnin kannalta. Mekanismin ulkopuolelle on jätetty kuluttajat näiden tarvitseman suojan vuoksi. Samaa suojaa tarvitsisivat sadat tuhannet pienyrittäjät Suomessa.

Lisäksi ehdotetulla realisointioikeudella saattaa olla kielteisiä vaikutuksia yrityksen varhaisen saneerausmahdollisuuteen ja tervehdyttämiseen. Ehdotus vakuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon harmonisoinnista olisi nk. saneerausdirektiiviehdotuksen tavoitteiden vastainen, kun yrityksen omaisuus voitaisiin realisoida ilman viranomaismenettelyyn liittyviä oikeusturvatakeita. Jälkikäteiset oikeussuojakeinot eivät enää auta tilanteessa, jossa yrityksen toiminta on jo omaisuuden realisoinnin johdosta lakannut.

Mielestämme onkin välttämätöntä, että ehdotuksen jatkokäsittelyssä saavutetaan tasapainoinen kokonaisratkaisu, joka tukee pankkiunionin ja sisämarkkinoiden loppuun saattamista koskevaa tavoitteenasettelua. Samalla sen tulee kuitenkin varmistaa kansallisen esinevakuus- ja ulosottolainsäädännön toimivuus.

Katsomme, että on ensiarvoisen tärkeää turvata kansallinen liikkumavara siten, ettei direktiivi sisällä Suomen esinevakuus- ja ulosottolainsäädännön perusperiaatteista poikkeavia pakottavia säännöksiä eikä vaaranna velallisen oikeusturvaa. Mielestämme valtioneuvoston kanta ottaa kattavasti huomioon nämä perusperiaatteet.

Suomen Yrittäjät pitää valtioneuvoston kantaa kokonaisuutena monipuolisesti perusteltuna, tasapainoisena ja hyvin laadittuna.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti