Valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta sekä neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta

Eduskunta
Talousvaliokunta

Valtioneuvoston kirjelmät koskevat Euroopan unionin komission direktiiviehdotuksia yhteisestä yhteisöveropohjasta (CCTB) sekä yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB), jotka ovat jatkoa komission vuoden 2011 esitykselle yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

Euroopan unionin yritysverojärjestelmän yhtenäistämistä koskeva esityskokonaisuus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa sovellettaisiin säännöksiä yhteisestä yhteisöveropohjasta ja konsolidointi seuraisi toisessa vaiheessa. Vuoden 2011 CCCTB-esitykseen verrattuna päivitettyjen direktiiviehdotusten tavoitteena on EU:n kilpailukyvyn paranemisen, talouskasvun ja sisämarkkinoiden vahvistamisen lisäksi myös aggressiivisen verosuunnittelun ehkäiseminen.

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Ehdotus direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta

Euroopan unionin yritysverojärjestelmän yhtenäistämisen tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa sisämarkkinoilla. Järjestelmä olisi suurille, yli 750 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon konserneille pakollinen. Liikevaihtorajan alle jäävillä yrityksillä olisi mahdollisuus noudattaa järjestelmää vapaaehtoisesti.

Suomen Yrittäjät suhtautuu ehdotukseen yhteisestä yhteisöveropohjasta sinänsä myönteisesti. EU-tasoinen, toimiva ja oikeudenmukainen yhteisöverojärjestelmä helpottaisi kansainvälisten yritysten rajat ylittäviä toimintoja vähentäen samalla byrokratiaa pitkällä aikavälillä. Käytännössä järjestelmän toimivuutta saattaisi todennäköisesti kuitenkin heikentää se, että direktiivin säännöksiä voitaisiin soveltaa jäsenmaissa eri tavalla, jolloin yhdenmukaistamisella tavoiteltavat hyödyt voisivat jäädä arvioitua vähäisemmiksi. Yhteinen yritysveropohja loisi ainakin aluksi oikeudellista epävarmuutta ja heikentäisi verotuksen ennustettavuutta, koska oikeudelliset tulkintakysymykset ratkaistaisiin viime kädessä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Direktiiviehdotuksen mukaan laskettu yhteinen veropohja poikkeaisi merkittävästi muun muassa vähennysoikeuksiltaan voimassaolevan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan lasketusta veropohjasta. Kansallisen ja EU-tason yhdistetyn veropohjan välinen eroavuus tulisi todennäköisesti ainakin jollain aikajänteellä johtamaan järjestelmien konvergenssiin.

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että paitsi että direktiiviehdotuksilla jo sinänsä siirrettäisiin verotusta koskevaa toimivaltaa EU:lle, komissiolle siirrettäisiin valtaa antaa delegoituja säädöksiä eräiltä osin. Tämä voi osoittautua valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi, kun otetaan huomioon Suomen perustuslain vaatimukset säätää verosta lailla, mikä edellyttää riittävän tarkkarajaista delegointia.

Ehdotus direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta

Yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevan direktiiviehdotuksen mukaan konserniyhtiöiden verotettavat tulokset yhdistettäisiin ja yhdistetty veropohja jaettaisiin jakokaavan mukaan niille jäsenvaltiolle, joissa konsernilla on myyntiä, työvoimaa ja omaisuutta.

Käsityksemme mukaan veropohjan jakamiseen sovellettava jakokaava ei olisi Suomen kannalta edullinen. Veropohjan jakamiseen sovellettavan jakoavaimen tulisi olla jäsenvaltioille oikeudenmukainen, mutta tämä ei näkemyksemme mukaan tulisi Suomen osalta toteutumaan, sillä jakoavaimen allokaatiokriteerit eivät hyödyttäisi Suomen kaltaisia pienten kotimarkkinoiden vientitalouksia (vrt. jakokaavan käsite määränpäämyynti ja aineettoman omaisuuden jääminen jakokaavan ulkopuolelle). Suomen ei siksi tule hyväksyä esitettyä verotettavan tulon jakoperustetta.

Ehdotetun jakokaavan ei myöskään voida katsoa heijastelevan sitä, missä arvo syntyy. Esitys irtautuu näin ollen OECD:n kansainvälisen verotuksen periaatteista.

Direktiiviehdotusten kriittinen jatkovalmistelu on tärkeää

Direktiiviehdotukset ovat Suomen verojärjestelmän ja valtiontalouden kannalta erittäin merkittäviä ja laajakantoisia. Ehdotusten toteutuminen merkitsisi yritysverotusta koskevan kansallisen lainsäädäntövallan siirtymistä Euroopan unionille, mikä supistaisi merkittävästi mahdollisuuksia käyttää yritysverotusta kansallisen talouspolitiikan välineenä. On huomattava, että direktiivien voimaantulo rajoittaisi kansallista verotusta koskevaa lainsäädäntövaltaa tosiasiallisesti direktiivissä säänneltyjä kysymyksiä laajemmin.

Jatkovalmistelussa tulee huolellisesti arvioida esitysten vaikutukset yrityksille ja Suomen valtiontaloudelle. Jatkokäsittelyssä tulee myös ottaa huomioon vuonna 2016 hyväksytyn EU:n veronkiertodirektiivin (ns. ATA-direktiivi) implementoinnin vaikutukset käsillä olevien direktiiviehdotusten tavoitteiden toteutumiseen. Pidämme erittäin tärkeänä, että direktiiviehdotusten sisällön muokkautuessa ja tarkentuessa valtioneuvosto antaa asiassa eduskunnalle U-jatkokirjeitä ja että eduskunta kuulee relevantteja sidosryhmiä.

Suomen Yrittäjät

Laura Kurki
veroasiantuntija