Valtioneuvoston periaatepäätökset M 2/2010 vp Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta, M 3/2010 vp Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna ja M 4/2010 vp

Eduskunta
Ympäristövaliokunta

Sähköntuotantoon tarvitaan lähitulevaisuudessa investointeja sähkönhankinnan omavaraisuuden lisäämiseksi, käytöstä poistuvien sähköntuotantolaitosten korvaamiseksi sekä sähkönkulutuksen kasvun kattamiseksi. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään.

Suomen yleisen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta sähkön riittävyydellä ja kohtuullisella hinnalla on keskeinen merkitys. Energiakustannukset vaikuttavat Suomessa merkittävästi niin viennin kilpailukykyyn, yritysten investointimahdollisuuksiin kuin kotitalouksien ostovoimaankin.

Ydinvoiman lisärakentaminen on kannatettavaa, koska ydinvoima on kasvihuonekaasupäästötön ja edullinen perusvoimantuotantomuoto. Ydinvoiman avulla voidaan vastata kasvihuonekaasupäästötavoitteisiin ja samalla taata elinkeinotoiminnan käyttöön kohtuuhintaista energiaa sekä välttää riippuvuutta tuontisähköstä.

Riittävän sähköntuotantokapasiteetin turvaaminen

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on varmistettava riittävästi energian tuotantokapasiteettia tuleville vuosikymmenille. Sähkön tulevan kysynnän määrittelyyn liittyy epävarmuuksia koskien muun muassa eri toimialojen kehitystä taantumasta noustaessa sekä sähkön ja muiden energiamuotojen käytön suhdetta. Sähkön kysyntä voi kasvaa energian kokonaiskulutuksen tehostuessakin, esimerkiksi sähköautojen ja lämpöpumppujen lisääntyessä. Energiasta ei saa tulla niukkuutta, joka aiheuttaisi kustannuspaineita elinkeinotoiminnalle. Myönteiset periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta kahdelle hakijalle ovat kannatettavia, koska ne turvaavat osaltaan yritysten kasvumahdollisuuksia ja työllistämisen edellytyksiä.

Ilmasto- ja energiatavoitteet

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on turvata sähkön saa-tavuus, pitää sähkön hinta kohtuullisena, turvata sähkönhankinnan riittävä omavaraisuus sekä pitää sähkön tuotannon ympäristövaikutukset kohtuullisina. Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ohjaavat EU:n päästötavoitteet. Lisäksi Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta esitetään Suomen kansalliseksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon nähden. Ilmastotavoitteet edellyttävät merkittäviä muutoksia energiasektorilla, jonka osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2008 oli 78 %. Ydinvoima edesauttaa käytännössä kasvihuonekaasupäästöttömänä energiantuotantomuotona osaltaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen rinnalla Suomi on myös sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta sekä kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuus merkitsee energian tuottamista ja käyttöä järkevällä tavalla. Energiatehokkuuden edistämiseksi on Suomessa toteutettu ja suunnitteilla monia toimenpiteitä. Teknologian kehitys on tärkeä energiatehokkuutta edistävä tekijä. Energiatehokkuutta edistettäessäkin on kuitenkin varmistettava riittävä energian saatavuus. Kuten edellä mainittu, energiatehokkaat ratkaisut voivat osaltaan myös lisätä sähkön kysyntää.

Uusiutuvan energian käytön lisäys kohdistuu osittain sähkönkäyttöön, ja suurelta osin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön lämmityksessä ja liikenteessä. Uusiutuvan energian käytön kasvattaminen edellyttää nykyisellään taloudellista tukea, sillä monet uusiutuvan energian tuotantomuodoista eivät ole vielä riittävän kehittyneitä kaupallisesti kilpaillakseen markkinoilla vakiintuneempien energian tuotan-tomuotojen kanssa. Uusiutuvan energian tavoiteltu lisäys pyritäänkin toteuttamaan uusiutuvan energian velvoitepaketin avulla. Ydinvoima puolestaan on kaupallisesti kilpailukykyinen sähköntuotantomuoto. Muuttuvilta kustannuksiltaan edullisen ydinvoiman lisärakentamisella voidaan hillitä ilmasto- ja energiapolitiikan mahdollisesti aiheuttamaa kustannusten nousua.

Sähkön tuotanto uusiutuvilla energialähteillä, etenkin tuulisähkön tuotanto, vaihtelee olosuhteista riippuen. Vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon rinnalla tarvitaan jatkossakin tasaista perusvoimaa. Uusiutuvalla energialla tulee olemaan Suomen energiantuotannossa merkittävä asema. Sähköntuotannon monipuolisuus Suomessa tulee säilyttää myös päästötöntä tuotantoa edistettäessä. Periaatepäätökset ydinvoiman lisärakentamisesta yhdessä uusiutuvan energian velvoitepaketin kanssa muodostavat suhteellisen tasapainoisen kokonaisuuden.

Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen

Ydinenergialain mukaan kunkin voimayhtiön on huolehdittava tuottamistaan ydinjätteistä, kunnes ne on hyväksytysti loppusijoitettu. Vastuu ydinjätehuollon toteuttamisesta ja kustannuksista on siten ydinvoiman tuottajilla. Loppusijoituslaitoksen laajentaminen mahdollistaa Olkiluoto 4 -yksikön tuottaman ydinjätteen loppusijoituksen ja siten huolehtimisvelvollisuuden toteutumisen sen osalta.

Ydinenergialaki velvoittaa voimayhtiöt sijoittamaan ydinjätteet pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Yhteiskunnan kannalta on järkevää, että Olkiluoto 4-yksikön tuottamien ydinjätteiden käsittely tapahtuu lähellä niiden syntypaikkaa. Tällöin vältytään riskialttiilta jätteiden kuljetuksilta. Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen laajentaminen on myös taloudellisesti edullisempaa kuin täysin uuden loppusijoituslaitoksen rakentaminen. Periaatepäätös loppusijoituslaitoksen laajentamisesta Olkiluoto 4 -yksikköä varten on perusteltua tehdä yhtä aikaa uudesta voimalaitosyksiköstä päätettäessä, jotta laajennus voidaan huomioida sekä loppusijoituslaitoksen että uuden ydinvoimalaitosyksikön suunnittelussa ja rakentamisessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Johanna Hietamäki
ympäristöekonomisti