YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

22.4.2013 klo 10:15
Lausunto

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 (VNS 3 / 2013 vp) ja selonteon täydentäminen (VNS 4 / 2013 vp)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
tyv@eduskunta.fi

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt lausuntoa Suomen Yrittäjiltä valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 -2017. Esitämme lausuntonamme seuraavaa:

Merkittävimmät työllisyyteen ja koko talouskehitykseen vaikuttavat päätökset kehysriihessä ovat yhteisöveron alennus sekä osinkoverotuksen muutokset. Yhteisöveron lasku vaikuttaa sekä investointien määrään että sijaintiin ja myös siihen. missä maassa kansainvälistä toimintaa harjoittavat yritykset tulouttavat voittonsa.

Nykyisissä talouden oloissa yhteisöveron lasku vahvistaa ensivaiheessa yritysten taseita ja luottokelpoisuutta, kun aiempaa suurempi osa voitosta jää yrityksen omaan käyttöön. Tämä on välttämätöntä kasvun edellytysten luomiseksi. Investointien ja työllisyyden nousu toteutuu viiveellä, koska investointeja rajoittavat epävarmat kysyntänäkymät ja myös yritysten normaalia heikompi talous. Yritysten maksuvaikeudet ovat varsin yleisiä, ja viime vuoden aikana ne edelleen lisääntyivät.

Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus säilyy kannustavana, millä on yhdessä yhteisöveron laskun kanssa varsin positiivinen vaikutus osakeyhtiömuodossa toimivien pk-yritysten tilanteeseen. Sen sijaan henkilöyhtiöiden verotus on nyt jäämässä kohtuuttoman paljon osakeyhtiöiden verotusta ankarammaksi.

Kotimaisen kysynnän ja työllisyyden näkökulmasta on myönteistä, että yleistä arvonlisäverokantaa ei nosteta, vaan veronkorotukset kohdistuvat muutamiin valmisteveroihin. Myös kotitalousvähennyksen pieni laajennus on tässä tilanteessa työllisyyden ja ostovoiman näkökulmasta perusteltu.

Suomen yritystukijärjestelmä on hallinnollisesti melko raskas ja kallis, joten tehostamisen ja yksinkertaistamisen tarve on selvä. Yritystukien tulisi myös olla lähtökohtaisesti tilapäisiä ja markkinapuutteita paikkaavia, ei yrityskohtaisesti pysyviä.

Yritysten toimintaedellytysten osalta on hyvin myönteistä, että yritysrahoitusta pyritään kehittämään erityisesti pk-yrityksille erilaisten rahastojen kautta suunnattavilla pääomasijoituksilla. Yritysrahoitus kaipaa monipuolistumista. Oman pääomanehtoisen rahoituksen tarvetta korostavat kansainvälisen pankkisäätelyn tiukentuminen, tarve lisätä kasvuyritysten määrää sekä näiden yritysten rahoittamiseen aina liittyvät riskit.

Ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten työllistymiseen kehysriihen päätökset eivät tarjoa oleellista parannusta. Nykyistä oppisopimusjärjestelmää joustavammalle koulutussopimusmallille olisi edelleen tarve. Nuorille löytyisi selvästi nykyistä enemmän mahdollisuuksia työssä oppimiseen, jos järjestelmä olisi ehdoiltaan joustavampi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Timo Lindholm
varatoimitusjohtaja