Valtioneuvoston selonteko (VNS 6/2008 vp) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia

Eduskunta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Suomen Yrittäjät pitää erittäin vaikeana tehtävänä arvioida ilmasto- ja energiastrategian kokonaisvaikutusta työllisyyteen, koska strategia vaikuttaa kansantalouteen ja yhteiskuntaan monilla tavoilla. Painotamme, että strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat avainasemassa työllisyysvaikutusten kannalta. Siksi toimenpiteiden huolellinen suunnittelu on erittäin tärkeää. Toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja niiden suunnittelussa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon vaikutukset yhteiskunnan eri toimijoihin.

Strategian työllisyysvaikutukset

Ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset työllisyyteen, talouteen sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen riippuvat hyvin paljon toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin pyritään. Strategiassa ehdotetaan lisätukea tutkimus- ja kehitystoiminnalle sekä uusien teknologioiden kaupallistamiseen ja käyttöön ottoon. Suomen Yrittäjät pitää uuteen teknologiaan panostamista erittäin hyvänä linjauksena ja katsoo teknologian kehittämisen ja käyttöönoton olevan avainasemassa Suomen kilpailukyvyn ja siten työllisyyden kannalta.

Strategiassa hahmoteltu energiaverotuksen uudistaminen ilmastotavoitteita tukevaksi tulee toteuttaa niin, ettei se lisää yritysten ja kotitalouksien kustannuksia. Tämä vältetään keventämällä muuta verotusta samanaikaisesti kun energiaverotusta lisätään. Tällöin investoinnit ja kulutus eivät verotuksen uudistamisen takia laske ja työllisyys ei heikkene. Energiatehokkuuden lisäämisessä on tarjottava tukea ja tietoa yrityksille. Informaatio energiatehokkuudesta on tärkeää, jotta toteutettavat energiatehokkuusinvestoinnit ovat mahdollisimman kannattavia. Kannattamattomat investoinnit aiheuttavat turhia kustannuksia yrityksille, jolloin työvoiman kysyntä laskee. Uusiutuvan energian tuissa on painotettava investointitukea ja ilmasto- ja energiastrategian myötä suunniteltavan syöttötariffijärjestelmän on oltava kustannustehokas ja käyttäjille tasapuolinen.

Energian saatavuus ja hinnan muutokset

Energiantuotannossa ilmasto- ja energiastrategian tavoitteina on päästöjen vähentämisen rinnalla energian toimitusvarmuus ja kilpailukyky. Strategiassa pyritään säilyttämään monipuolinen, hajautettu ja tasapainoinen energiajärjestelmä. Energianhankinta turvataan kotimaisilla energialähteillä ja oman tuotantokapasiteetin rakentamisella. Huippuvoiman tarve pyritään ratkaisemaan ainakin osittain kysyntäjoustolla eli sähkön kulutuksen hetkittäisellä siirrolla huippukulutuksen ajankohdista.

Suomen Yrittäjät pitää näitä erittäin tärkeinä ja hyvinä linjauksina energiapolitiikalle. Energian saatavuus edesauttaa talouskasvua, edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa siten työllisyyttä. Oman sähköntuotantokapasiteetin rakentaminen tukee työllisyyttä ja talouskasvua ja on siten erittäin tärkeä päätös. Tulevat päätökset esimerkiksi ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentamisesta, uusiutuvan energian edistämisestä sekä turpeen energiakäytöstä ovat merkittäviä toimitusvarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Päästökauppa on nostanut sähkön hintaa viimevuosina. Sähkön hinnan nousu on erityisen haitallista energiavaltaiselle teollisuudelle, jonka kilpailukyky väistämättä heikkenee sähkön hinnan nousun takia. Sähkön hinnalla on tärkeä merkitys myös koko kansantalouden kannalta, sillä kasvavat sähkökustannukset vähentävät muuhun kulutukseen ja investointeihin käytettävissä olevia varoja. Kulutuksen ja investointien väheneminen puolestaan heikentää työvoiman kysyntää. Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet energiaomavaraisuudesta ja sähköntuotantokapasiteetin lisäämisestä rakentamalla kotimaista tuotantokapasiteettia hillitsevät sähkön hinnan nousua. Suomen Yrittäjät katsoo, että tämän lisäksi on pyrittävä vähentämään päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan. Windfall-vero ei tätä ongelmaa ratkaise, vaan sähkön tuottajat saattavat siirtää veron aiheuttamat kustannukset sähkön hintaan, jolloin ongelma pahenee.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö ja uusiutuvan energian

kehittäminen

Uusiutuvan energian lisääminen kasvattaa energiakustannuksia ja siten vähentää kilpailukykyä ja taloudellista aktiviteettia. Tämä puolestaan heikentää työllisyyttä. Uusiutuva energia tarjoaa myös liiketoimintamahdollisuuksia voimalaitosten komponenttien valmistuksessa, energiantuotannossa, uusien teknologioiden kehittämisessä ja energiantuotantoa palvelevilla aloilla, kuten esimerkiksi energiaraaka-aineiden kuljetuksessa. Uusiutuvan energian käyttöön ja kehittämiseen liittyvien mahdollisuuksien positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja yritystoimintaan rajoittaa koulutettujen energia-alan osaajien saatavuus. Ilmasto ja energiastrategian tavoitteena on erityisesti kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Kotimaisten energialähteiden suosiminen on kotimaisen työllisyyden ja yritystoiminnan kannalta hyvä asia.

Turpeen säilyttäminen energiantuotannon raaka-aineena on tärkeää Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueellisen kehityksen ja työllisyyden kannalta. Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on, että turpeen tuotanto voisi jatkossakin tukea työllisyyttä ja alueellista kehitystä näillä alueilla. Suomen Yrittäjät pitää tätä tavoitetta tärkeänä, ja katsoo että turpeen energiakäyttö on Suomessa merkittävää työllisyyden ja energiansaannin turvaamiseksi. Turpeen asemaa kuitenkin uhkaa päästökauppa ja IPCC:n määrittelemä hiilidioksidipäästökerroin. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä strategian linjausta, jossa todetaan, että Suomi pyrkii aktiivisesti välittämään kansainväliseen tietoon uusinta tutkimustietoa turpeen elinkaarenaikaisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Strategian vaikutukset työmatkaliikenteeseen

Suomen Yrittäjät katsoo, että työmatkaliikenteeseen syntyy joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen mahdollisuuksien parantamisen myötä vaihtoehtoja oman auton käytölle. Ajoneuvojen verotus ja työsuhdeautot edistävät vähän päästöjä tuottavien ajoneuvojen käyttöä työmatkaliikenteessä. Autoilu saattaa tulla kalliimmaksi, mutta joukkoliikenteen kehittäminen edullisemmaksi tekee siitä kilpailukykyisemmän vaihtoehdon autoilulle. Mikäli joukkoliikennettä ei kehitetä syrjäisemmillä seuduilla, voi siellä pitkiä työmatkoja tekevien työmatkakustannukset kasvaa.

Ilmasto- ja energiastrategiassa ehdotetaan eheiden ja toimivien kunta- ja seutukeskusten sekä niiden palvelujen kehittämistä, mikä vähentäisi tarvetta asioida pidempien etäisyyksien päässä olevissa suuremmissa keskuksissa. Suomen Yrittäjät pitää tätä hyvänä toimenpiteenä työmatkojen lyhentymisen sekä paikallisen yritystoiminnan ja työllisyyden tukemisen kannalta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Eini Lemmelä

ympäristöekonomisti