Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko

Sosiaali- ja terveysministeriö

Tulevaisuuden tasa-arvokysymykset

Tavoitteiden asettamiseksi on selonteossa tarkoitus käsitellä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden ennakoitavissa olevia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Millaisia tulevaisuutta ennakoivia tasa-arvokysymyksiä tai ongelmia mielestänne pitäisi selonteossa painottaa? Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa ja perustelkaa enintään viisi selkeää kysymystä. Mikäli mahdollista, sijoittakaa ne teemaotsikoiden alle sopivaksi katsomaanne kohtaan. Teema-alueet on esitelty edellä.

1. Työmarkkinoiden sekä koulutuksen sukupuolisen segregaation purkaminen. Keskeisin tekijä naisten ja miesten keskimääräiselle ansioerolle on suomalaisten työmarkkinoiden segregaatio ja sukupuolten yhteiskunnallisen työnjaon epäsymmetria. Tämä näkyy myös siinä, että Suomessa miesten ja naisten koulutusalavalinnat ovat selvästi eriytyneet. Tähän voidaan vaikuttaa ja lähtökohtaisesti eroa voidaan saada pienemmäksi vain koulutusvalintoihin ja asenteisiin vaikuttamalla. On ratkaisevaa tarkastella sitä, millä tavoin yhteiskunnassa vallitsevia asenteita muuttamalla vaikuttaa siihen, että erot niin kutsuttujen naisten ja miesten töiden välillä vähenevät.
2. Naisten työmarkkina-asemaa parantava perhevapaauudistus. Työmarkkinoiden segregaation lisäksi naiset kantavat edelleen miehiä suuremman vastuun lasten ja kodin hoivatöistä, kun taas miehet erikoistuvat työuraansa. Samalla naisten pidemmät poissaolot työelämästä perheen lasten ollessa pieniä alentavat naisten työllisyysastetta. Poissaolot työelämästä voivat näkyä myös heikompana palkka- ja urakehityksenä erityisesti työuran alkuvaiheessa. On toteutettava perhevapaauudistus, joka todellisuudessa parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja vähentää työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia.

Tasa-arvopoliittiset tavoitteet

2. Marinin hallituksen tavoitteena on parantaa kunnianhimoisesti tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen kansalliset pitkän ajan tasa-arvopoliittiset tavoitteet, jotka toteutuessaan veisivät Suomea tasa-arvoisemmaksi yhteiskunnaksi? Huomioikaa, että kysymys on tavoitteista, ei välineistä tai toimenpiteistä. Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa enintään viisi konkreettista, selkeää ja seurattavissa olevaa tavoitetta.

Tasa-arvon toteutumiseen liittyy Suomessa edelleen kehityskohteita, mutta tasa-arvon toteutuminen maassamme kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvällä tasolla. Esimerkiksi Maailman talousfoorumin vertailussa Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa, Suomessa sukupuolten osallistuminen työelämään on EU:n toiseksi tasa-arvoisinta, suomalaisten naisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi parasta ja Suomessa valta on jakautunut kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:n jäsenmaiden välisessä vertailussa.

Lähtökohdat tasa-arvon kehittämiselle myös tulevaisuudessa ovat Suomessa erinomaiset ja yksinkertaisena tavoitteena tulee olla se, että Suomi on ja pysyy myös tulevaisuudessa tasa-arvon kärkimaana mm. edellä mainituilla mittareilla mitattuna.

Lisäksi työmarkkinoiden tasa-arvon kehittymisen osalta mittareiksi tulisi asettaa:

1. ammatillisen segregaation purkamisen toteutuminen
2. Perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken

3. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen tasa-arvopoliittiset tavoitteet koskien Euroopan unionia ja kansainvälistä toimintaympäristöä? Täsmentäkää ja perustelkaa, mikäli mahdollista.

–

Sukupuolten oikeudellinen asema

4. Lainsäädäntö on yksi merkittävä sukupuolten tasa-arvopolitiikan väline. Miten lainsäädäntöä tai yksilön oikeussuojaa pitäisi mielestänne kehittää sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi? Huomatkaa, että kysymys ei koske ainoastaan tasa-arvolakia.

Teeman C (työ- ja elinkeino) osalta toteamme, että työmarkkinoiden tasa-arvon edistämisen kannalta on tärkeää panostaa ennen kaikkea ennalta ehkäisevään toimintaan. Syrjintää ennalta ehkäisevät keinot, tietoisuuden lisääminen sekä erityisesti yksilöiden oikeustietoisuuden parantaminen ovat keskeisiä keinoja arjen tasa-arvon edistämisessä. Katsomme että lainsäädäntömuutosten sijasta ennalta-ehkäisevään ja tietoa lisäävään toimintaan on syytä jatkossa panostaa entistä voimakkaammin.

5. Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista sukupuolen ja jonkin muun ominaisuuden perusteella. Se voi olla myös rakenteellista. Mitkä moniperusteisen syrjinnän kysymykset mielestänne pitäisi ehdottomasti käsitellä selonteossa?

–

Muut huomiot

6. Muuta mahdollisesti huomioitavaa selonteon valmistelussa?

–

Suomen Yrittäjät

Atte Rytkönen
asiantuntija