Vastaus valtiontilintarkastajien vuoden 2005 kertomuksen valmisteluun liittyvään selvityspyyntöön

Eduskunta
Valtiontilintarkastajien kanslia

Valtiontilintarkastajat kysyvät vuoden 2005 kertomukseensa liittyen työvoima- ja elinkeinokeskusten toimivuudesta. Selvityspyynnössä on 10 erillistä kysymystä TE-keskusten toiminnasta. Suomen Yrittäjien lausuntoa varten haastateltiin yksitellen kaikki Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toimitusjohtajat (21 henkilöä). Heille esitettiin kaikki 10 valtiontilintarkastajien Suomen Yrittäjille esittämää kysymystä. Suomen Yrittäjien vastauksessa valtiontilintarkastajien kysymyksiin esitetään yhteenveto näiden aluejärjestöjen toimitusjohtajien haastatteluissaan antamista vastauksista.

Kysymys 1: Näkemys työvoima- ja elinkeinokeskusten nykyorganisaation toimivuudesta ja kehittämistarpeesta?

Aluejärjestöjen vastauksista 60 % on tulkittavissa siten, että TE-keskusten nykyorganisaatio toimii huonosti tai siinä on havaittavissa selviä puutteita. Noin 40 % oli sitä mieltä, että organisaatio toimii hyvin. Positiivisena asiana tuotiin esiin se, että eräillä alueilla TE-keskukset ovat jalkautuneet liikkumaan yrityksissä ja yrittäjien piirissä. Keskeisinä ongelmina tuotiin esiin seuraavia:

– Byrokratiaa on vieläkin liian paljon ja EU on tuonut sitä lisää.
– Kulttuurit TE-keskuksen eri osastojen välillä ovat erilaisia.
– TE-keskukset rahoittavat, hallinnoivat ja valvovat omia hankkeitaan. Näin ei pitäisi olla.
– TE-keskukset ovat etäällä perusyrittäjistä, tarvittaisiin enemmän asiakaslähtöisyyttä.
– Organisaatio raskas ja tuotteistetuissa palveluissa päällekkäisyyksiä.
– TE-keskusten toiminta oman alueensa eri seuduilla vaihtelee. TE-keskuksen sijaintipaikkakunnan ympäristö on edullisemmassa asemassa suhteessa kauempana oleviin alueisiin.
– Päätökset esim. investoinneista kestävät joskus liian kauan.
– Aluerajat hankaloittavat yhteisten projektien toteuttamista.

Kysymys 2: Miten työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteistyö ja työnjako alueen muiden toimijoiden kanssa toimii yrittäjien näkökulmasta katsottuna?

Noin 60 % aluejärjestöjen toimitusjohtajista katsoo, että yhteistyö TE-keskusten ja muiden alueen toimijoiden välillä toimii kohtuullisesti tai hyvin. TE-keskusta pidettiin yhteistyöhaluisena ja aktiivisena toimijana. Ongelmina yhteistyössä nähtiin seuraavia seikkoja:

– Muut tahot eivät aina ole yhteistyöhaluisia ja –kykyisiä TE-keskuksen kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön.
– Henkilösuhteissa on siellä täällä ongelmia, jotka johtavat henkilökohtaiseen nokitteluun.
– TE-keskusten ja seutukuntien näkemykset eivät aina ole yhdensuuntaisia.
– Tehdään paljon päällekkäisyyksiä, joiden tarkoituksena saattaa olla pikemminkin työllistää organisaatioiden henkilökuntaa kuin edistää itse asiaa.

Kysymys 3: Onko työnjako TE-keskusten ja maakunnan liittojen välillä toimiva aluekehitystehtävissä?

Aluejärjestöjen toimitusjohtajien näkemykset TE-keskusten ja maakunnan liittojen välisestä työnjaosta jakaantuvat melko tasaisesti, kuitenkin siten, että hieman enemmän on niitä, jotka pitävät työnjakoa TE-keskusten ja maakunnan liittojen välillä huonona kuin niitä, jotka pitävät tätä yhteistyötä toimivana. Kritiikkiä esitettiin mm. seuraavissa asioissa:

– Maakunnan liiton ja TE-keskuksen välinen työnjako ei ole selkeä. Kentällä esiintyy päällekkäistä toimintaa ja selkeää oman reviirin vartiointia.
– TE-keskus painottuu teollisuuden ja teknologian kehittämiseen, kun pitäisi panostaa myös muihin toimialoihin.
– Maakunnan liitto on selkeämmin alueellinen kehittäjä, kun TE-keskus toimii eräänlaisena valtionhallinnon etäispäätteenä.

Kysymys 4: Arvio siitä, miten työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat onnistuneet tehtäviensä hoitamisessa?

Tähän yleisarvioon TE-keskusten toiminnasta annettiin sekä sanallisia arvioita, että numeerisia kouluarvosanoja. Näiden arvioiden mukaan aluejärjestöjen toimitusjohtajista kolme neljästä oli sitä mieltä, että TE-keskukset ovat onnistuneet tehtäviensä hoitamisessa joko tyydyttävästi tai hyvin. Vain yksi neljäsosa oli sitä mieltä, että TE-keskukset ovat onnistuneet huonosti tehtäviensä hoidossa. Niissä tapauksissa, joissa katsottiin TE-keskuksen onnistuneen huonosti tehtäviensä hoitamisessa, esitettiin seuraavia syitä:

– Pitkät hakemusten käsittelyajat ja byrokratia.
– Alueen yritystoimintaa koskevat tunnusluvut eivät ole kehittyneet suotuisasti, joten TE-keskuskaan ei ole voinut onnistua tehtävissään.
– Yritysosaston heikko ja saamaton johto.

Kysymys 5: Resurssit suhteessa tehtäviin?

Vain yksi neljästä oli sitä mieltä, että TE-keskuksilla ei ole riittävästi resursseja suhteessa tehtäviinsä. Sen sijaan noin puolet oli sitä mieltä, että nimenomaan TE-keskuksen yritysosastolla ei ole riittävästi resursseja yritystoiminnan edistämiseen alueellaan. Maaseutu- ja työvoimaosastolla katsottiin olevan resursseja huomattavasti enemmän kuin yritysosastolla. Yritystoiminnan näkökulmasta tuotiin esiin seuraavia ongelmia:

– Hallintoon ja omien projektien pyörittämiseen menee liikaa resursseja.
– TE-keskusten henkilöstöstä liian vähän liikkuu kentällä ja liian paljon on toimistolla.
– Resurssien jakoa tulisi muuttaa siten, että yritysosastolla olisi enemmän resursseja ja muilla osastoilla vähemmän.
– TE-keskuksia kuvaavia tunnuslukuja tulisi muuttaa siten, että ei lasketa panostuksia, vaan lasketaan todellista vaikuttavuutta.

Kysymys 6: Näkemys työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnasta TE-keskuksia koskevan lain 4 §:n mukaisessa alueellisessa kehittämistyössä?

Yli puolet pitää TE-keskuksia aktiivisena alueellisena kehittäjänä. Vajaa puolet katsoo, että TE-keskukset ovat epäonnistuneet alueellisessa kehittämistehtävässään. Pääasiallisia esiin tulleita syitä siihen, että TE-keskus on huonosti hoitanut alueellista tehtäväänsä, ovat seuraavat:

– TE-keskus ei ole ollut aktiivinen.
– Ei ota tarpeeksi huomioon elinkeinoelämän tarpeita.
– Maakuntaliitto on enemmän alueellinen kehittäjä kuin TE-keskus.
– TE-keskuksen kautta kulkevat isot rahavirrat ohjaavat sen toimintaa enemmän valtionhallinnon etäispäätteeksi kuin alueelliseksi kehittäjäksi.
– TE-keskus sotkeutunut enemmän tekemiseen kuin kehittämiseen. Se ra-hoittaa, toteuttaa ja valvoo omia projektejaan, mitä ei tulisi tehdä, vaan jättää tämä toteuttavien organisaatioiden tehtäväksi.

Kysymys 7: Mahdolliset esiin nousseet ongelmat ja kehittämistarpeet?

Seuraavassa luettelo keskeisimmistä esiin nousseista ongelmista ja kehittämistarpeista:

– Alueella omistajanvaihdos käytännössä hoitamatta.
– TE-keskuksen sisäinen koordinoimattomuus. Lisäksi myös esiintyy koordinoimattomuutta TE-keskuksen ja muiden julkisten yritystoiminnan kehittämisorganisaatioiden välillä.
– Byrokraattisuus ja yrittäjämäisen ajattelun puute toiminnassa.
– TE-keskuksen alueella olevien eri seutukuntien erilaisten tarpeiden huomioonottamattomuus. Lisäksi ongelmia maakunnan keskuksessa toimivan TE-keskuksen ja ympäristöseutujen välillä. Ongelmaa esiintyy molempiin suuntiin siten, että TE-keskus voi keskittyä normaalia enemmän maakunnan keskuksen lähimaastossa olevan elinkeinotoimin-nan kehittämiseen tai sitten TE-keskus käsittelee maakuntakeskuksen ulkopuolella olevia kasvuyrityksiä paremmin kuin maakuntakeskuksen yrityksiä. Tarvittaisiin parempaa kontrollia tasapuoliseen kohteluun ai-nakin eräiden TE-keskusten alueella.
– Kommunikointi on joskus ongelmallista TE-keskuksen ja yhteistyöorganisaatioiden sekä yritysten välillä.
– TE-keskusten omat hankkeet pitäisi lopettaa kokonaan.
– TE-keskuksia koskevat tunnusluvut ovat vääriä, koska ne kuvaavat vain panoksia, eikä todellisia tuotoksia, mitä toiminnalla saadaan aikaan.
– Elinkeinoministeriö tulee perustaa nopeasti ja ottaa siihen kolmen irrallisen osaston toimialaan kuuluvat asiat.
– TE-keskuksen roolin kirkastaminen suhteessa kehitysyhtiöihin, sen hierarkian madaltaminen ja läheisyyden parantaminen yrittäjiin.

Kysymys 8: Arvio nykyisen yritystukijärjestelmän toimivuudesta ja selkeydestä asiakkaan kannalta tarkasteltuna?

Noin 60 % aluejärjestöjen toimitusjohtajista on sitä mieltä, että TE-keskuksen yritystukijärjestelmä ei ole joko toimiva tai selkeä asiakkaan kannalta. Yleisimmin nähdään, että yrittäjän on vaikea saada selvää erilaisista yritystuista, joita TE-keskuksissa on tarjolla. Ongelmana nähdään myös se, että EU:n tukialueiden rajat saattavat mennä TE-keskuksen alueen keskeltä, jolloin TE-keskuksen alueella on eri tukialueille sijoittuvia yrityksiä. Suurin ponnistus on saada hakemus sisään, jonka jälkeen järjestelmä toimii. Hakuprosessi on kuitenkin toisinaan liian hidas, jolloin halli valmistuu ennenkuin tukipäätös TE-keskuksessa.

Kysymys 9: Arvio TE-keskusten tarjoamista neuvonta- ja koulutuspalveluista?

Näkemykset TE-keskusten tarjoamista neuvonta- ja koulutuspalveluista jakaantuivat jokseenkin tasan siten, että noin puolet piti niitä hyvinä ja noin puolet huonoina tai jossakin suhteessa yrityksille ja yrittäjille hankalasti järjestettyinä. Vastauksissa todettiin, että TE-keskuksessa on monia hyviä tuotteita ihan riittävästi kysyntään nähden. Neuvonta- ja koulutuspalveluissa on menty selvästi eteenpäin viime vuosina ja niitä tulisi markkinoida nykyistä paremmin. Myös todettiin, että TE-keskuksen tarjoamat palvelut eivät syö markkinaa yksityisiltä konsulteilta, koska niissä käytetään yksityisiä konsultteja toteuttajina. TE-keskukset ovat saaneet kiitosta yrittäjiltä neuvonta- ja koulutuspalveluista. Negatiivisissa vastauksissa tuotiin esiin seuraavia näkökulmia:

– TE-keskusten tarjoamat palvelut ovat epäselviä ja niissä on päällekkäisyyttä muiden organisaatioiden tarjoamien palveluiden kanssa.
– Tuotteistetut palvelut eivät vastaa pienyrittäjien yksityiskohtaisia tarpeita. Palvelut pitää lopettaa TE-keskuksista kokonaan.
– TE-keskusten palvelut kilpailevat joiltain osin yksityisten kanssa. Onko TE-keskusten tehtävä kehittää omia palveluja?

Kysymys 10: Aihepiiriin liittyvien, yrittäjien keskuudessa tehtyjen tutkimusten, selvitysten ja kyselyjen keskeiset tulokset?

Suomen Yrittäjien aluejärjestöt eivät ole tehneet aivan viime aikoina selvityksiä tai tutkimuksia TE-keskusten toiminnasta. Sen sijaan Suomen Yrittäjät on teettänyt Minna Martikaisella ja Jussi Nikkisellä selvityksen, jossa on pyritty tilastollisin keinoin arvioimaan pk-yritysten kasvun ja käytettyjen neuvontapalvelujen välistä suhdetta. Tutkimusraportti seuraa oheisena ja siitä ilmenee myös TE-keskuksia koskevat keskeiset tulokset.

Oheisena on myös Suomen Yrittäjien ja Finnveran yhteisestä Pk-yritysbarometrista alueellisista raporteista poimittu tulostus elinkeinoilmastoa koskevasta kysymyksestä. Siinä näkyy yrittäjien arvioita erilaisista yritystoimintaan vaikuttavista osatekijöistä omalla alueellaan. Näiden osatekijöiden joukossa ovat sekä julkiset yrityspalvelut että yksityiset yrityspalvelut ja tulostuksessa on verrattu kunkin alueen saamaa mittariarvoa koko maan vastaavaan arvoon. Taulukossa oleva lukuarvo on vastausten keskiarvo, vaihteluvälin ollessa – 100:sta 100:aan.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen
johtaja