VN/22704/2021 Lausuntopyyntö työryhmän luonnoksesta kansalliseksi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaksi 2030 (KISS2030)

Maa- ja metsätalousministeriö
lausuntopalvelu.fi

Työryhmän luonnoksessa esitellään uusi, vuoteen 2030 asti ulottuva kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Suunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää.

Keskeiset huomiot

Onko ehdotettu kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 tasapainoinen, eli onko kaikki tarvittavat näkökohdat huomioitu?

Luonnoksessa ei ole käsitelty ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön ja sopeutumista siltä osin. Muutoin näkökohtia on huomioitu laajasti. Suunnitelman toimenpiteet velvoittavat ensisijaisesti valtion viranomaisia ilmastolain mukaisesti. Tämän perusteella esityksen toimenpiteillä oletetaan olevan monelta osin vain vähäisiä suoria vaikutuksia pk-yrityksiin.

Luvun 2.5 ”Tavoitteet ja toimet vievät kohti päämääriä” alla voisi olla oma teemansa yritysten toimintaympäristön turvaamiselle sekä sen mukaiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi määritellyt politiikkatoimet. Ilmastonmuutoksen aiheuttama yritysten toimintaympäristön tuhoutuminen johtaisi työpaikkojen tuhoutumiseen ja vaikuttaisi ihmisten tulotason sekä valtion verotulojen kautta negatiivisesti esimerkiksi terveyden suojeluun ja edistämiseen. Tämän voisi mainita myös teemoissa, joita vaikutukset koskevat, kuten luvussa 2.5.6, mutta oma teema olisi hyödyllinen näin laajalle aiheelle.

Tarkemmat huomiot luvusta ’Havaitut muutokset, vaikutusskenaariot ja riskit’ (Luku 2.2)

Vaikutusskenaarioissa ja riskeissä tulisi Suomen vuosikeskilämpötilan ohella pitää maapallon keskilämpötilan nousun vaikutukset vahvemmin mukana. Niitä on ansiokkaasti arvioitu kansainvälisissä heijastevaikutuksissa. Kuitenkin toteamukset, kuten “Vuoteen 2070 mennessä ilmastonmuutos aiheuttaa melko pieniä mutta pysyviä makrotaloudellisia tappioita Suomelle, mikäli sopeutumistoimia ei lisätä nykyisestä tasosta.” otsikon “Taloudelliset vaikutukset” alla ovat harhaanjohtavia optimistisuudessaan ja antavat sellaisen vaikutelman, että globaalin keskilämpötilan nousun vaikutuksia ei huomioida “makrotaloudellisissa tappioissa”.

Tarkemmat huomionne suunnitelman visiosta ja päämääristä (Luvut 2.3 ja 2.4)

Vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumista pidetäänkin usein sen ehkäisystä ja pysäyttämisestä erillisenä asiana, Suomen Yrittäjät pitäisi silti sopeutumissuunnitelmassakin vahvasti mukana ilmastonmuutoksen pysäyttämisen. Parasta sopeutumista olisi se, että ilmastonmuutos pysäytettäisiin eikä siihen tarvitsisi sopeutua. Ilmastonmuutoksen hidastamisen keinot ovat myös tehokkaimpia ennaltaehkäiseviä sopeutumiskeinoja, vaikka myös varsinaisia jo toteutuneen ja peruuttamattoman ilmastonmuutoksen sopeutumiskeinoja tarvitaan. Sopeutuminen ei kuitenkaan saa korvata tai heikentää ehkäisemistoimia, ja tämän tulisi olla myös osa suunnitelman visiota ja päämäärää.

Näkemyksenne luvun 2.5.13 lisäselvitystä vaativista toimenpiteistä oman toimialanne tai toimintanne näkökulmasta?

On hyvä, että suunnitelmassa on mainittu yksityisen sektorin merkittävä rooli ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen ratkaisujen kehittämisessä. Julkisen hallinnon tuki uusien teknologioiden kehittämiseen ja yksityisten toimijoiden sopeutumistyön vahvistamiseen on tärkeää ja tarpeellista. Näihin liittyviä toimintamalleja on luvattu tarkentaa myöhemmin, mutta olisi lausuntojen ja tulevan suunnitelman kannalta vielä parempi, jos ne olisivat mukana jo luonnoksessa. Yksityisen sektorin rooli voi osoittautua kriittiseksi. Myös yhteistyö järjestökentän kanssa olisi hyvä tarkentaa suunnitelmaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tarkemmat huomiot vaikutustenarvioinnista (Luku 2.6)

Olisi hyödyllistä, jos suunnitelman vaikutustenarvioinnissa olisi listattuna tulevien arviointien tarkempi rakenne. Rakennetta voisi tarkentaa vähintään esimerkiksi alaotsikoin ”kotitaloudet”, ”pk-yritykset”, ”suuret yritykset”, ”kunnat” ja niin edelleen. Tämä helpottaisi vaikutusten hahmottamista ja kokonaiskuvan muodostamista tiettyjen osa-alueiden kohdalta. Luonnoksessa mainitaan, että suunnitelman sisältämien politiikkatoimien vaikutuksia on tarkasteltava tarkemmin niiden toimeenpanon valmistelun yhteydessä. Tulevien vaikutusten tarkemman rakenteen hahmotteleminen helpottaisi lausuntojen antamista.

Suomen Yrittäjät

Roope Ohlsbom
Ekonomisti