Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; luonnos Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen selitysmuistioksi

Ulkoasiainministeriö

Aluksi

Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa valmisteilla olevan ei-sitovan eurooppalaisen ministerikomitean suosituksen selitysmuistioluonnokseen. Ei-sitovan eurooppalaisen asiakirjan tavoitteena on edistää yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa Euroopassa.

Ihmisoikeusloukkausten tunnistaminen

Selitysmuistioluonnoksessa on lueteltu laajasti ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja säännöksiä sekä niiden soveltamiseen liittyviä rajoitteita. Siinä on myös esitetty hyvin minkälaisia velvoitteita yrityksillä ja valtioilla on ihmisoikeuksien suojaamiseksi ja miten ne voivat kauppasuhteissa pyrkiä estämään ihmisoikeusloukkausten syntymisen.

Ihmisoikeusloukkausten estämiseksi tärkeintä on loukkauksen tunnistaminen. Kansainvälisessä kaupassa tämä voi joskus olla haasteellista. Loukkauksia tapahtuu useimmiten kaukaisemmissa kehittyvissä maissa ja ajantasaisen tiedon saanti paikallisista oloista olisi silloin tärkeää. Suuret yritykset pystyvät isoina ostajina tutustumaan sopimuskumppanin tuotantolaitoksiin ja valvomaan työntekijän oikeuksien toteutumista. Pk-yrityksille vastaavan selvityksen tekeminen voi olla vaikeaa ja kohtuuttoman kallista kaupan kokonaisarvoon verrattuna. Tämän tiedonhankinnan epäsuhteen korjaamiseksi olisi hyvä jatkotyössä pitää esillä tämä pk-yritysten tarve ajantasaisen tiedon saantiin. Hyvien käytäntöjen osana voitaisiin julkaista ihmisoikeuksia koskevia maaraportteja ja riskianalyyseja eri Euroopan maiden omilla tai EU:n yhteisillä internet–sivuilla. Tiedostojen avulla yrityksillä ja muillakin toimijoilla olisi mahdollisuus varmistaa onko sopijakumppanin maassa ongelmia ihmisoikeuksien noudattamisessa.

Keinot loukatun hyvittämiseen

Ihmisoikeusloukkauksen kohteen hyvittämistä koskeva prosessi voi sisältää hankalia oikeuspaikkaa ja lainvalintaa koskevia kysymyksiä. Lisäksi hyvitysvaatimuksen käsittely oikeudessa voi olla niin kallista, että se tosiasiassa estää hyvityksen vaatimisen tehokkaasti.

Selitysmuistiossa tuodaan vaihtoehtoisina ratkaisumalleina esiin mahdollisuus antaa loukatun puolesta kanteennosto-oikeus kolmannelle osapuolelle kuten esim. järjestölle tai muulle organisaatiolle sekä ryhmäkanteen käyttö. Valtioissa, missä ryhmäkannetta ei ole lain mukaan mahdollista nostaa esitetään, että kanteennosto-oikeus määrittelemättömän joukon puolesta voitaisiin antaa tietylle organisaatiolle. Vaihtoehtona voitaisiin luoda järjestelmä, jossa oikeuden päätös olisi sitova myös tosiasioiden ja oikeudellisten seikkojen mukaan samanlaisissa loukkaustapauksissa.

Vaikka kyse on ei-sitovaan asiakirjaan liittyvä suositus ja sen selitysmuistio olisi hyvä tarkastella eri vaihtoehtoja tarkemmin. Erityisesti ryhmäkanteen käyttöönotto tilanteissa, jossa loukkaus on tapahtunut kolmannessa maassa voi olla ongelmallinen. Ihmisoikeusloukkaus koskee yleensä yhden yrityksen työntekijöitä ja loukattujen joukko on selvitettävissä. Myös yksittäisen oikeuden päätöksen sitovuuden laajentaminen samankaltaisiin tapauksiin voi olla käytössä seurauksiltaan arvaamaton ja sitä olisi hyvä selventää. Esitetyistä vaihtoehdoista prosessiekonomisesti edullisimpana näyttäisi olevan vaihtoehto, jossa kolmannelle taholle annettaisiin mahdollisuus hakea loukatun puolesta hyvitystä. Mikäli tämä taho olisi puolueeton julkisen valvonnan alainen viranomaisorganisaation toimielin sekä loukatun, että korvausvelvollisen loukkaajan asema olisi turvattavissa.

Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anja Tuomola
lainopillinen asiamies